Hyppää sisältöön

3D-tekniikalla toteutetut mutantit ja tulevaisuuden eliöt hämmentävät yksityiskohdillaan Hämeen vanhassa linnassa

Hämeenlinnassa avautuneessa belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin näyttelyssä voi ihailla futuristisia teoksia linnan ympäristössä ja saleissa. Näyttely pohtii, miten ihmiset muuttuvat vähitellen kyborgeiksi. Ihaltavana on noin 50 taideteosta.

Sivukuva taitelijan 3d-tekniikalla tekemästä kyborgista
Nesurak on rintakuvaveistos, mutta klassisessa kreikkalaisroomalaisessa poseerauksessa esiintykin nyt kyborgi, jossa on piirteitä mangasarjakuvista ja sci-fistä. Kuva: Nick Ervinck / Suomen kansallismuseo
Miki Wallenius

Hämeen linnan muurien suojassa voi nähdä, mihin moderni kuvanveisto on menossa. Suuntaa näyttää belgialainen nykytaiteilija Nick Ervinck.

Historiallisessa ympäristössä avautunut näyttely on tiukasti kiinni tässä ajassa.

– Tämä näyttely käsittelee monia teemoja, joista tänä päivänä puhutaan, kuten geenimutaatio, ihmisten tekoäly, tekoälyvaatteet, tieteen kehittyminen ja sci-fi. Eli sitä, mihin suuntaan ihmiskunta on menossa, iloitsee näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta.

Nykyktaitelija Nick Ervinck istuu luomansa kyborgin rintakuvan vieressä
Hämeen linnan GNI-RI may2021 -näyttely toi Nick Ervinckin taidetta ensi kertaa Pohjoismaihin. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Ervinckin tuntuu pohtivan näyttelyssään, miten meistä on jo tullut osin ihmisen ja teknologian yhdistelmiä eli kyborgeja.

– Me käytämme jo esimerkiksi kuulokojeita, sydämentahdistajia ja matkapuhelimia, joten olemme menossa seuraavalle kehitysasteelle, joka on kyborgi, taiteilija alleviivaa.

Nykytekniikka mahdollistaa lukuisat yksityiskohdat

Hämeen linnan näyttelysaleissa 3D-tekniikalla toteutetut futuristiset rintakuvat ovat GNI-RI may 2021 -näyttelyn mieleenjäävintä antia, sillä ne ovat uskomattoman yksityiskohtaisia.

Ohjelmistot antavat nykyisin taiteilijoille mahdollisuuden halutessaan vaikka kävellä tietokonenäytöllä teostensa sisällä, ennen kuin he työstävät niitä fyysisesti.

Taiteilijan 3d-tekniikalla tekemä keltainen kyborgiveistos edestä kuvasttuna
Lapirsub-veistoksen syntyaikoihin Ervinck oli saanut vaikutteita muunmuassa Alien-elokuvien häijystä pedosta, jonka loi aikoinaan kuvataiteilija H. R. Giger. Kuva: Nick Ervinck / Suomen kansallismuseo

Vitriineissä olevien kyborgien sisään kannattaakin kurkistaa, sillä sitä kautta aukeaa niiden syvyys.

– 3D-tulostuksissa ainoat rajoitukset ovat materiaalit, käytössä oleva budjetti ja oma mielikuvitus. Uusien printterien avulla voi tehdä veistoksia, jotka ovat osin läpikuultavia ja toistavat myös liukuvärit. Ennen niistä saattoi vain uneksia, Nick Ervinck kertoo.

Transformer-hahmot kohtaavat haarniskat

Ervinck on innoissaan näyttelytilasta. Historia kiinnostaa taiteilijaa, vaikka hän varttui tietokonepelien, sarjakuvien ja tieteiselokuvien parissa.

– Minulla on suuri intohimo tällaiseen keskiajan historiaan. Tämä linna on täydellinen paikka yhdistää transformer -veistokseni keskiajan haarniskoihin, Ervinck huokaa.

Transformer-hahmoilla Ervinck viittaa suosittuihin elokuviin, joissa robotit osaavat muuttua autoiksi ja päinvastoin. Futurististen rintakuvien vastapainoksi linnassa on nostettu esiin oman aikansa huipputekniikkaa eli sotahaarniskoja.

Vanha ja uusi sukupolvi samassa taiteilijassa

Uudet tekniikat kiehtovat Ervinckiä. Hän käyttää töissään usein materiaaleina polyuretaania, polyesteria ja maalattua kipsiä.

Inspiraatio saattaa syntyä korallien muodoista, dinosauruksista, ihmisen anatomiasta tai mangasarjakuvista.

Nick Ervinckin ja Suomen Kansallismuseon tuottamassa näyttelyssä on esillä noin 50 työtä. Värikkäiden ja monimutkaisten 3D-tekniikalla luotujen veistosten lisäksi mukana on herkkäsävyistä keramiikkaa ja printtitulostuksia.

Iso koukeroinen kiiltävän keltainen nykytaideteos Hämeen linnan pihalla
Keltainen on Nick Ervinckin suosikkiväri, koska ulkona olevissa teoksissa se erottuu paihaiten. Teinipoikana Ervinck pukeutui mieluiten keltaisiin vaatteisiin. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Nick Ervinck huomauttaa olevansa siinä mielessä yhä perinteinen kuvanveistäjä, että hän voi yhä työntää kätensä saveen ja muovailla teoksia käsin.

–Teen keramiikkaa perinteisellä tavalla ja isoja veistoksia yhä käsityönä. Joskus olen siis yhä hyvin klassinen taiteilija.

Vanhan koulukunnan taiteilijoille Ervinck on kuitenkin uuden sukupolven edustaja, koska hallitsee modernin tekniikan, käyttää tietokoneita sekä uusia ohjelmistoja sujuvasti omassa taiteessaan.

– Mutta tulossa on sukupolvi, joka tekee töitä vain tietokoneilla. Heillä ei ehkä enää ole tuntumaa ja kokemusta eri materiaaleista ja niiden ominaisuuksista. Olen todella utelias näkemään, mihin kehitys vie ja miten se vaikuttaa taiteeseemme, Ervinck sanoo.

Kuorma-autoon jo pakattu näyttely sai odottaa vuoden

Näyttely saapui Hämeenlinnaan vuoden myöhässä. Se oli viime keväänä jo pakattu Belgiassa kuorma-autoon, kun kaikki oli peruttava pandemian takia. Nyt korona ei enää ollut esteenä.

Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta toivoo, että nimekkään ja palkitun nykytaiteilijan näyttely vanhassa linnassa veisi viestiä myös ulkomaille asti. Linnassa halutaan jatkossakin järjestää näyttäviä näyttelyitä.

– Tämä on Nick Ervinckin debyyttinäyttely Pohjoismaissa, ja olemme ylpeitä, että se on saatu nimenomaan Hämeen linnaan.

Suosittelemme sinulle