Sävytyskone napsauttaa maalipurkin kanteen reiän, lorauttaa väripastat sekaan ja asiakkaan haluaman värinen maali on sekoittamista vaille valmis. Näin etenkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, missä jopa 95 prosenttia vähittäiskaupan kautta kulkevista maaleista myydään sävytettyinä.
EU:n velvoitteen myötä terveydelle vaarallisista ja fysikaalisia vaaroja aiheuttavista seoksista on tehtävä ilmoitus Euroopan kemikaalivirastolle myrkytystietokeskusten käyttöön nykyisen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tehtävän ilmoituksen lisäksi.
EU-asetus edellyttää seoksen täydellisen koostumuksen kertomista, mikä tarkoittaa, että jokaisesta yksilöllisesti asiakkaalle sävytetystä maalierästä on laadittava monikohtainen raportti.
– Asiakkaan tilauksen mukaan sävytetty maali, eli se mitä vaikka rautakaupassa sävytyskoneella tilauksesta sävytetään kullekin asiakkaalle, siihen onneksi myönnettiin poikkeus tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Mutta nyt tämän vuoden puolella Euroopan kemikaalivirasto julkaisi ohjeen: Mikäli maalit ostetaan ja maksetaan verkkokaupassa, niin ne eivät voisi enää hyödyntää tätä poikkeusta, vaan niistä tulisi tehdä ilmoitus, sanoo Väriteollisuusyhdistyksen toimitusjohtaja Eliisa Irpola.
Ei pelkkiä varastosävyjä
Muun muassa noin 80 itsenäisen liikkeen Värisilmä-ketjussa verkkokaupassa myytävien sävytettyjen maalien raportointivelvoite ei miellytä.
– Mikäli se ohjeistus toteutuu sellaisena, kuin sitä on tällä hetkellä suunniteltu sovellettavan, niin käytännössä sävytettyjä maaleja ei voida verkkokaupan kautta myydä lainkaan, toteaa Värisilmä -liikkeiden keskusliikkeen, Väritukun toimitusjohtaja Jani Karotie.
Karotien mukaan ilmoitusten tekeminen veisi niin paljon myyjien työaikaa, että kaupanteko ei olisi kannattavaa. Tilauksesta sävytettäviä maaleja haluttaisiin kuitenkin jatkossakin myydä myös verkossa.
– Viime vuonna se aloitettiin, ja siinä yhtenä keskeisenä ajurina oli tämä vallitseva koronatilanne. Haluttiin mahdollistaa asiakkaille terveysturvallinen asiointi. Kyllä sille kysyntää olisi entistä enemmän, ja on oletettavaa että sen rooli olisi kasvussa, mikäli se olisi mahdollista, Karotie uskoo.
Edunvalvontaa asiassa jatketaan
Maalinvalmistajia edustavassa Väriteollisuusyhdistyksessä on kuitenkin toimittu aktiivisesti, jotta asiaan saataisiin muutos.
– Ollaan nyt viimeisen ECHA:n [Euroopan kemikaaliviraston] ohjeistuksen tultua ilmi toimittu sekä kaupan toimijoiden että Pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa. Laitettiin kirje komissiolle ja Euroopan kemikaalivirastoon, että saataisiin verkkokaupan eriarvoista kohtelua muutettua, kertoo Irpola.
Muun muassa Suomessa perusmaalien ja sävytyksessä käytettävien väripastojen koostumukset ovat jo pitkään olleet valvontaviranomaisten tiedossa.
Myrkynvihreä ja lyijyvalkea menneisyys
Toisaalta, maalien ja väriaineiden varhainen historia on myrkyllisyyden näkökulmasta osin synkkä.
Monet vanhat väriaineet, kuten keisarinvihreä, olivat ja ovat vaarallisia myrkkyjä. Myös lyijyä ja esimerkiksi tinneriä sisältävät tuotteet ovat aiheuttaneet sekä välittömiä että viivästyneitä haittoja. Myrkyllisiä väriaineita sisältäviä maalikerroksia voi yhä tulla vastaan vanhoja rakennuksia kunnostettaessa.
Irpolan mukaan lyijyvalkoisen ja keisarinvihreän käyttö on kielletty jo 1920-luvulla, ja nykyinen EU:n raaka-aineiden ja tuotteiden sääntely on maailman tiukinta.
– Tuotekehityksen ja sääntelyn myötä nykyiset maalit ovat turvallisia. Muiden kodin kemikaalien tavoin ne on kuitenkin aina säilytettävä lasten ulottumattomissa ja noudatettava pakkauksessa annettuja ohjeita, hän korostaa.
Lue myös:
Erillinen ilmoitusvelvollisuus vaarallisista seoksista alkaa 1.1.2021
Ilmoitukset vaarallisista seoksista myrkytystietokeskuksille