Seinäjoen suuren datakeskuksen rakentaminen alkamassa vielä tänä vuonna – elinkeinoministeri: "Seinäjoki on yhden erän voittaja kansainvälisessä kilpailussa"

Seinäjoelle tulevan datakeskuksen eteen oli tehty työtä pitkään. Vielä tänä vuonna rakentuvan datakeskuksen suunnitelmia esiteltiin tänään perjantaina.

Seinäjoki Data Parkin ensimmäisen vaiheen kokonaisinvestointi on noin 100 miljoonaa euroa. Rakennuksen kustannukset on arvioitu 34-39 miljoonaan ja konesalien kustannukset tekniikkoineen 60-70 miljoonaan euroon.

Datakeskuksen teknisestä toteutuksesta vastaa Rittal Oy.

Rittalin Suomen myyntijohtaja Mikko Aho oli tilaisuudessa mukana.

– Kiinnostuimme hankkeesta muun muassa sen vihreitä arvoja korostavien ominaisuuksien vuoksi noin 1,.5 vuotta sitten, Aho sanoo.

Aho korostaakin tekeillä olevan datakeskuksen ympäristöystävällisyyttä. Keskuksen tuottama hukkalämpö on tarkoitus kerätä talteen 90-prosenttisesti. Se halutaan myös hyödyntää kaukolämpönä.

– Tämän datakeskuksen osalta voimme puhua jopa hiilinegatiivisesta toiminnasta, Aho sanoo.

Perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa ei kerrottu vielä datakeskuksen asiakkaita.

– Asiakkaat ovat globaaleja toimijoita, joilla on yrityskohtaisia erityisvaatimuksia, todetaan Seinäjoki Data Centerin tiedotteessa.

Tilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kehui sekä Suomen että Seinäjoen kilpailukykyä, kun kilpaillaan tietoliikennepalveluiden osaamisessa.

– Meillä Suomessa on hyvä investointiympäristö tällaisessa kilpailussa. Seinäjoki on voittanut yhden erän kansainvälilsessä kilpailussa, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan datakeskukset on perinteisesti sijoitettu suurten metropolien yhteyteen. Haasteita niissä ovat kuitenkin nykyään tonttien tarjonta ja sähkönsaanti.

– Datan määrä kasvaa jatkuvasti. Pilvipalveluiden kysyntä on kasvanut koronakriisin myötä, kun siirrytään etätöihin. On arvioitu, että noin 80 prosenttia yritysten it-intrasta tulee siirtymään pilvipalveluihin. Uskon vahvasti, että Suomi tunnetaan vielä vahvana datamaana.

Seinäjoen datakeskus tulee olemaan Lintilän mukaan maailman mittapuulla poikkeuksellisen kestävästi rakennettu.

– On tärkeää, että Seinäjoen keskuksen kaltaisessa hankkeessa näkyy vahva ympäristökädenjälki. Sen lisäksi, että toimitaan itse ympäristöystävällisesti, autetaan myös asiakasta tekemään ympäristöystävällisempää liiketoimintaa.

Datakeskukset ovat haluttuja muun muassa siksi, että niissä pyörivät tietokoneet tuottavat runsaasti lämpöä, jota on mahdollisuus siirtää esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.

– Kierrättämällä konesalin lämpöä pystytään tuottamaan lähes ilmaista lämpöä omakotitaloille ja kerrostaloille. Hyvänä esimerkkinä Yandex Mäntsälän alueella, joka tuottaa todella paljon kaukolämpöä, sanoo Veijo Terho, suomalaisen konesaliyhdistyksen Finnish Data Center Forum ry:n puheenjohtaja.

Yandex on venäläinen hakukoneyhtiö, joka on tuplannut laitesalinsa tilat Mäntsälässä aloittamisensa jälkeen.

Eri kokoisia konesaleja, palvelin- tai datakeskuksia on Suomessa jo jopa satoja.

– Isoja datakeskuksia maassamme on joitakin kymmeniä, ja pienempiä on todennäköisesti useita kymmeniä tai satoja. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska moni toimija ei kerro omien keskustensa lukumäärää tai kokoa, Terho jatkaa.

Yksi maan tunnetuimmista toimijoista on Haminassa vuodesta 2011 toiminut Google, jonka kuudes palvelinkeskus otettiin käyttöön toukokuun lopussa..

Lue lisää: Googlen uusi palvelinkeskus valmistuu Haminaan ensi vuonna – hakukoneyhtiö työllistää jatkossa 400 ihmistä Suomessa

Konesalien lämpö on tekijä, jolla Terhon mukaan voidaan auttaa Suomen hiilineutraaliuden saavuttamista.

– Kaikki data lisääntyy maailmassa koko ajan räjähdysmäisesti. Nykyään yrityksen tärkein omaisuus voi olla dataa. Yritykset ovat huomanneet, että se on hyvä siirtää suurempiin datakeskusyksiköihin. Siksi konesalien määrä lisääntyy reippaasti.

Lue lisää: Seinäjoki saamassa kauan havittelemansa datakeskuksen, kansainvälinen toimija julkistetaan perjantaina

Terho arvioi, että 80 prosenttia yritysten tiedoista sijaitsee erilaisilla palvelimilla.

– Isoissa yksiköissä tietoturvallisuus pystytään miettimään paremmin, koska järjestelmät eivät ole halpoja. Hyvä kokonaisuus tulee siitä, kun useat asiakkaat jakavat kokonaisuuden.

Tietoturvaan vaikuttaa myös yhteiskunnan rakenne ja ilmapiiri. Suomen valttina on vakaus, joka auttaa ulkomaisten toimijoiden houkuttelussa.

– Haasteena on se, että jokaisella maalla on vähän omanlaisensa turvallisuusstandardit. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvässä maineessa, Terko kertoo.

Konesalit eivät valmistumisensa jälkeen ole suuria työllistäjiä. Laitteiden ja rakennusten ylläpito tapahtuu paikallisesti, mutta palvelimilla sijaitsevaa tietoa voidaan käsitellä ulkomailtakin.

Avaa kuvien katselu

– Suurimmat työllisyysvaikutukset tulevat siinä vaiheessa, kun konesaleja rakennetaan. Laitteiden ylläpitämiseen tarvitaan tietty määrä henkilöstöä, todennäköisesti joitakin kymmeniä voisi olla henkilöstömäärä, Terho arvioi.

Datakeskusten edunvalvoja katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Keskuksista voisi kasvaa tulevaisuudessa jopa tuhansien työllistäjä.

– Arvioimme, että datakeskusten työllistämisvaikutus Suomessa voisi olla useita tuhansia ihmisiä seuraavien noin viiden vuoden kuluessa. Tämä on mielestäni Suomelle hyvä lisä korvaamaan sitä raskasta teollisuutta, joka meiltä on pikku hiljaa häipynyt, Veijo Terho sanoo.

Lue myös:

Maailman suurin datakeskusyhtiö lisää investointejaan Suomeen – toimitusjohtaja: "Syy ei ole ainoastaan halpa sähkö"

Tietokoneiden hukkalämpö lämmittää pian uimahallin Kankaanpäässä – uudenlainen malli vähentää päästöjä ja näkyy lämpölaskussa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 5.6. kello 23 saakka.