Matkailua koskevat rajoitukset ovat olleet hallituksen murheenkryyni koronakriisissä, eivätkä ongelmat näytä väistyvän vieläkään.
Tämän johtopäätöksen voi vetää, jos tarkastelee hallituksen tuoreimman esityksen lausuntokierroksen satoa uusista rajarajoituksista.
Kritiikkiä ja korjausehdotuksia tulee niin oikeusoppineilta kuin eri etujärjestöiltä.
Matkailualan etujärjestöt kritisoivat uutta lakiesitystä ennen kaikkea kolmesta asiasta.
Ne eivät hyväksy sitä, että Suomeen saapuvilta matkailijoilta vaaditaan jatkossa koronatesti, joka pitää ottaa aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen.
Matkailualan yrittäjät pelkäävät, että turistit jättävät tulematta Suomeen, kun heidän pitää viettää kolme ensimmäistä päivää omaehtoisessa karanteenissa.
Yrittäjät eivät myöskään ymmärrä, miksi Suomi ei hyväksy EU-neuvoston suositusta Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville matkustajille.
EU on suositellut, että ihmisiltä ei vaadittaisi ennakkotestejä tai todistuksia, jos he tulevat maasta, jossa ilmaantuvuus on alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden.
Etujärjestöt pitävät uuden lain voimassaoloaikaa myös liian pitkänä. Esityksen mukaan uudet rajoitukset olisivat voimassa aina ensi vuoden toukokuun loppuun saakka.
Matkailualan yrittäjien tuska on ymmärrettävää, kun he ovat kärsineet rajoituksista koko kriisin ajan.
Kritiikki ei jää pelkästään etujärjestöjen harteille, sillä oikeusoppineet näkevät esityksessä merkittäviä perustuslaillisia ja valtiosääntöoikeudellisia ongelmia.
Esityksen perustelut ovat puutteelliset
Suurimmat ongelmat uudessa esityksessä näyttävät kohdistuvan puutteellisiin perusteluihin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja oikeusministeriö kiinnittivät huomionsa tähän omissa lausunnoissaan.
Koronakriisin aikana on kuultu monta kertaa, että lakien ja esitysten pitäisi olla välttämättömiä, tehokkaita, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia.
Kyse on siitä, että perusoikeuksia ei voi rajoittaa ilman tarkasti perusteltuja esityksiä.
Oikeusministeriö kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole esittänyt esityksen tavoitetta kirkkaasti.
Esityksessä puhutaan välillä virusmuunnosten leviämisen estämisestä ja toisaalla taas koronatartuntojen vähentämisestä.
Tavoite taas määrittää pitkälti sen, mitä toimia voidaan pitää välttämättöminä.
Uusi lakiluonnos lähtee siitä, että kaikkien yli 12-vuotiaiden matkustajien pitäisi esittää rajalla todistus joko sairastetusta taudista, kahdesta rokotuksesta tai negatiivisesta testituloksesta.
Ne, jotka tulevat negatiivisen tuloksen kanssa Suomeen, joutuisivat käymään vielä uudessa koronatestissä 3–5 vuorokauden päästä maahansaapumisesta.
Oikeusministeriön mukaan hallituksen pitäisi pystyä perustelemaan, miksi kaikkien matkailjoiden saapumista Suomeen on välttämätöntä rajoittaa.
Näissä arvioissa hallitus nojaa merkittävästi sosiaali- ja terveysministeriöön sekä THL:ään, koska rajoituksia voidaan perustella ainoastaan tautitilanteen hallitsemisella.
Oikeusministeriön arvion mukaan lakiluonnoksen perustelut ovat tällä hetkellä puutteelliset. Mikäli kaikkien testaamista ei voida perustella, testitulosten ja todistusten vaatiminen pitäisi kohdentaa matkustajiin, joiden lähtömaissa esiintyy paljon koronatartuntoja.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan Ylelle, että alkuperäiselle esitykselle löydetään perustelut.
Onko ehdotettu malli mahdollinen?
Helsinki, Vantaa, Finavia, Finnair, SAK ja EK järjestivät keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa ne roimivat kovin sanoin sosiaali- ja terveysministeriön esitystä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toisti tiedotustilaisuudessa useasti, että ehdotettu maahantulomalli ei toimi, kun matkustajamäärät kasvavat.
Vapaavuoren tilaisuudessa näyttämällä videolla todettiin, että Helsingin satamat ajautuisivat kaaokseen, jos kasvaneita matkustajamääriä otettaisiin vastaan ehdotetulla mallilla.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen laski tiedotustilaisuudessa, että Helsinki-Vantaan lentokenttä tarvitsee noin 150 työntekijää ottamaan tuhat matkustajaa päivittäin vastaan.
Yhtälö muuttuu mahdottomaksi, jos matkustajamäärät palaavat koronaa edeltävälle tasolle. Helsinki-Vantaalla vieraili 60 000 matkustajaa päivässä vuonna 2019.
Hallituksen pitäisi ratkaista, mistä se saa resurssit mallinsa toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä ei myöskään ole avattu tarkasti, miten todistusten tarkastukset kentällä tehtäisiin. Esityksessä väläytetään pistotarkastusten mahdollisuutta.
Tarkastusten toteuttamisella on myös perustuslaillista merkitystä. Jotta esitys voi mennä perustuslakivaliokunnan seulan läpi, sen pitäisi olla myös tehokas toteuttamaan hyväksyttyä tavoitetta.
Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että hallituksen pitää tulevassa esityksessä tehdä selkoa siitä, onko mallin toteuttaminen tehokas tai edes mahdollinen tapa padota viruksen leviämistä Suomeen.
Esitys loukkaa vapaata liikkuvuutta
Sosiaali- ja terveysministeriön esitys loukkaa EU:n yhtä keskeistä vapautta eli liikkumisvapautta, sillä unioni antaa kansalaisilleen oikeuden liikkua vapaasti sen alueella.
Jäsenvaltiot saavat kuitenkin rajoittaa tätä vapautta, jos sitä voidaan perustella kansanterveyden suojelulla.
Rajoittaminen edellyttää sitä, että se on välttämätöntä ja syrjimätöntä. Oikeusministeriö korostaa sitä, että ylimääräisistä koronatesteistä ja karanteeneista pitäisi luopua heti, kun tautitilanne sallii sen.
Oikeusministeriön arvion mukaan hallituksen pitää vielä laajentaa tämän arviointia ja kertoa, miten EU:n rokote- ja testipassi suhteutuu maahantuloon.
Tämän lisäksi hallituksen pitää löytää perustelut sille, miksi se rajoittaisi jatkossa ihmisten tuloa EU-maista, joissa tautitilanne on hyvin hallinnassa.
Hallituspuolueet aloittavat neuvottelut
Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntokierroksella ollut rajaesitys on virkamiesten tekemä pohjaesitys. Hallituspuolueet eivät ole vielä käsitelleet sitä keskenään.
Ylen tietojen mukaan sote-ministerityöryhmä käy esitystä läpi torstaina, ja hallituksen tavoitteena on saada neuvottelut valmiiksi ensi viikolla.
Hallituspuolueet ovat vaitonaisia siitä, millaisia tavoitteita niillä on neuvotteluissa.
Tähän asti SDP on korostanut keskustaa tiukemmin terveysturvallisuutta, kun taas keskusta on nostanut pöydälle elinkeinoelämän tarpeita. Asetelma on varmasti edelleen sama.
Nyt hallituspuolueet joutuvat ottamaan kantaa myös siihen, minkä arvon ne antavat kasvaneelle rokotekattavuudelle.
Lue lisää: