Kouvolassa sijaitsevan Verlan tehdasmuseon kunnostamista jatketaan tänä vuonna.
Museovirasto on myöntänyt Unescon maailmanperintökohteelle yli sata tuhatta euroa tukea kunnostustöihin.
Tänä vuonna metsäyhtiö UPM:n omistamassa Verlan vanhassa tehdasmiljöössä kunnostetaan esimerkiksi pahvikuivaamon seiniä ja alueen asuin- ja ulkorakennuksia sekä konservoidaan puuhiomon ja pahvitehtaan koneita ja museoesineitä.
Myös tehtaanjohtajan asunnon eli Patruunan Pytingin ulkoportaikot restauroidaan. Samalla toinen sisäänkäynneistä palautetaan alkuperäiseen malliinsa ja toinen niistä uusitaan.
Verlan museonjohtajan Ville Majurin mukaan avustussumma on merkittävä, ja se auttaa alueen ylläpidossa tuntuvasti. Majurin mukaan avustukset kohdistuvat usein sellaisiin kohteisiin, joiden kuntoon laittaminen ei muuten välttämättä olisi kiinteistön omistajan kannalta taloudellisesti perusteltua.
– Esimerkiksi vanhan juureskellarin maanpäällisten osien kunnostaminen ei välttämättä ole omistajalla priorisoituna ihan ensimmäiseksi, mutta toisaalta tällaisen suojelukohteen kokonaisuuden kannalta niiden säilyminen on tosi oleellista. Niin kokonaisuus säilyy täydellisenä, Ville Majuri sanoo.
Vanha tehdasmiljöö sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Verlan kylässä.
Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas vuonna 1882. Verlassa valmistettiin pahvia 1960-luvulle saakka. Tehtaalla tuotettua pahvia käytettiin erilaisten pakkausten kuten tupakka-askien ja kenkälaatikoiden valmistukseen.
Myös kirjansitomot hankkivat Verlan pahvia itselleen. Vienti suuntautui muun muassa Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan.
Vuonna 1972 Verlan tehtaasta tuli Suomen ensimmäinen tehdasmuseo.
Iso muurausurakka jatkuu
Isoimman avustuksen Museovirasto myönsi Verlalle pahvikuivaamon ulkoseinien muurauskorjauksen jatkamiseen.
Pahvikuivaamo on alueen tehdasrakennuksista huonokuntoisin. Se muurattiin 1890-luvulla kiireellä, osittain pakkassäässä. Tästä syystä kalkkilaasti ei ehtinyt kuivua kunnolla, ja laastiin jäi kosteutta, joka jäätyi.
Vuosien varrella tiilien väliin jäi laastista vain hiekka, kaiken muun valuessa sisä- ja ulkoseinien väliin. Myös pahvikuivaamossa kuivatuista pahveista haihtunut kosteus on rapauttanut kuivaamon seiniä.
Seinien kunnostustyöt ovat jatkuneet jo useamman vuoden ajan, ja niitä jatketaan vielä tämänkin vuoden jälkeen. Kaikki kahteen kerrokseen rakennettujen seinämuurien ulommat rakenteet joudutaan käymään läpi.
– Käytämme korjaustöissä perinteistä vanhan ajan kalkkilaastia, joka ei kestä jäätymistä. Sitä ei voida käyttää pakkasten aikaan, ja muuraustyöt pitää lopettaa jo alkusyksystä, että laasti ehtii sitoutua tarpeeksi ennen ensimmäisiä pakkasia. Muurausta voidaan korjata joka vuosi muutaman kuukauden ajan, Verlan museonjohtaja Ville Majuri kertoo.
Aikoinaan Verlan keskellä oli iso, 1880-luvulla rakennettu kasarmirakennus. Se paloi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Tulipalon jälkeen osa rakennuksesta siirrettiin ja siitä tehtiin asuinrakennus tehtaan virkamiehille.
Tällä hetkellä rakennuksen alapohjarakenteet ovat mädät ja rakennus vaatii kengityksen eli alimpien hirsien vaihdon. Myös vesikate on huonossa kunnossa. Lisäksi rakennuksen julkisivu on tarkoitus kunnostaa.
Aiemmin majoituskäytössä ollut rakennus on nyt tyhjillään.
– Todennäköisesti se tullaan palauttamaan matkailukäyttöön. Nyt rakennukseen tehdään perusrakenteiden kunnostusta, että se säilyy, pysyy pystyssä ja näyttää hyvältä. Oma projektinsa on sitten sisäpuolen tekeminen, Ville Majuri sanoo.
Yksi kuudesta
Verlan tehdasmuseo on yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytystä kulttuuriperintökohteesta, joille Museovirasto jakaa vuosittain avustuksia. Yhteensä Museovirasto jakoi eri kohteille 238 000 euroa, josta Verla sai 107 000 euroa.
Hoitoavustuksia saivat myös Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Sammallahdenmäki ja Struven ketju.
Lue lisää: