Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kunnanjohtaja Tiina Pelkonen on saanut viime viikkoina hirvenlihaa ja villasukat kuntalaisilta. Syynä pieniin lahjoihin on kuntalaisten tyytyväisyys siihen, että 1 300 asukkaan Kyyjärvi jatkaa itsenäisenä kuntana.
Pelkosen mukaan tulevaisuutta voi varovaisesti pitää jopa valoisana: tällä hetkellä kunnassa on rakenteilla 15 tuulivoimalaa, joista kilahtaa kunnan kassaan noin 550 000 euroa kiinteistöverotuloja vuonna 2023. Tuulivoiman mahdolliset haitat eivät kunnanjohtaja Tiina Pelkosta huoleta, sillä nyt rakenteilla olevat tuulipuistot sijaitsevat kaukana asutuksesta.
Kunnan eri laidoille on suunnitteilla kaikkiaan kuusi tuulipuistoa ja niihin yhteensä 85 tuulimyllyä. Toteutuessaan ne toisivat tuloja peräti kolme miljoonaa euroa – tällä hetkellä kunnan kiinteistöverotulot ovat 400 000 euroa.
– Niillä rahoilla me saisimme alijäämämme katettua ja palaisimme takaisin normaaliin, sanoo Pelkonen.
Alijäämää riittää katettavaksi, sillä sitä on 5 000 euroa asukasta kohden. Kriisikunnan raja on 1 000 euroa alijäämää per asukas ja siksi valtioneuvosto asetti Kyyjärven erityiseen kuntajakoselvitykseen, jossa Kyyjärveä soviteltiin ensin osaksi neljän kunnan kokonaisuutta ja sitten liittymistä Karstulaan. Siitä huolimatta Kyyjärvi jatkaa itsenäisenä.
Työläs ja kallis liitosselvittely
Karstulan, Kyyjärven, Kannonkosken ja Kivijärven liitos kaatui helmikuussa Kannonkosken vastustukseen.
Liitoksen perään haikaillaan vielä kuukausien jälkeenkin.
– Olen kamalan pettynyt, että siinä yhdellä äänellä kaadettiin järkevä juttu, joka olisi ollut alueelle ehdottoman hyvä, sanoo kuntajakoselvityksen tehnyt Eero Laesterä.
Laesterän mukaan tällä erää selvitys on päättynyt, mutta Kyyjärvi on “tarkkailuluokalla”. Asiaan voidaan palata, ellei kunta ponnista kriisikunnan kriteerien paremmalle puolelle.
Neljän kunnan liitos olisi kelvannut Kyyjärvellekin, mutta kun sitä ei saatu, aloitettiin uusi selvitys Kyyjärven ja Karstulan liittämiseksi yhteen.
Liitosta lähes 4 000 asukkaan Karstulaan ei Kyyjärvellä nähty kuitenkaan vetovoimaisena.
– Olisimme olleet se pieni kylä, joka liittyy suoraan Karstulaan ja Karstulan vaakunaan, sanoo Pelkonen.
Karstulassa sen sijaan molempien liitosten kariutumiset harmittavat.
– Erityisen hyvä olisi ollut neljän kunnan liitos, mutta kyllä meitä olisi miellyttänyt myös liitos Kyyjärven kanssa, sanoo kunnanjohtaja Pekka Kanervio.
Kanervion mielestä liitokset olisi kannattanut tehdä nyt, koska hän uskoo, että niihin joudutaan pian palaamaan. Hänen mielestään alueella on liian paljon ja liian pieniä kuntia.
Lisäksi liitosselvittelyissä tehtiin iso työ: pelkästään Karstulassa kunnan kustannettavaksi jäi kahden ihmisen kahden kuukauden työpanos.
Kaksi kuntajakoselvitystä tuli myös kalliiksi veronmaksajille. Valtiovarainministeriö laski Yle Uutisten pyynnöstä selvitysten yhteissummaksi 109 000 euroa. Siihen kuuluvat Laesterän selvityksen ja muut kulut, kuten kuulemistilaisuuksien striimaukset.
Valtiolta apua
Karstulan kunnanjohtajan epäilyistä huolimatta Kyyjärven kunnanjohtaja Pelkonen uskoo, että tuulivoiman ansiosta Kyyjärvi selviää jatkossa itsenäisenä. Hänen mielestään olisi ollut epäreilua, että Kyyjärven kohdalla olisi käytetty pakkoliitosta.
– Kyyjärvi on yksi lillukanvarsi kokonaisongelmassa ja kuntien isossa, valtakunnallisessa ahdingossa, sanoo Pelkonen.
Kuntajakoselvittäjä Laesterä uskoo, että kuntaliitoksia varmasti vielä tulee, mutta mitään vyöryä ei ilman porkkanarahoja synny.
– Sote vie toteutuessaan kunnilta liitospaineita pois, samoin tuulivoima niiltä kunnilta, joilla suunnitelmia on.
Laesterän mielestä kokonaan kuntaliitosten tarve ei kuitenkaan poistu. Hänen mielestään valtiolta tarvitaan toimenpiteitä.
Valtion apua kaipaa myös Pelkonen.
Hän pitää ongelmallisena, että kuntien tehtäviä lisätään, mutta raha niiden hoitamiseen ei anneta.
– Esimerkiksi sote pitäisi saada pois kuntien harteilta. Ja vieläkin enemmän voitaisiin ottaa, esimerkiksi sivistys voisi olla isommilla harteilla.
Pelkosen mielestä kuntien pitäisi voida keskittyä elinvoimaan ja ihmisten hyvinvoinnin vaalimiseen, liikuntapalveluiden, kulttuurin ja yhteisöllisyyden tuottamiseen.
– Sehän on kunnan ydintehtävä ja siinä identiteettikin tulisi parhaiten esiin.