Toukokuu oli Kanta-Hämeen keskussairaalassa tukalaa aikaa, sillä koronavirus pääsi yllättäen leviämään sairaalan kahdella osastolla. Kaiken kaikkiaan 57 potilasta ja 42 työntekijää sairastui. 17 koronapotilasta menehtyi sairaalaepidemioiden seurauksena. Lisäksi jatkotartuntoja liikkui sairaalasta koteihin.
Nyt tilanne on hiljalleen rauhoittumassa. Torstaina Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoi, että keskussairaalassa on hoidossa 12 potilasta, joista kaksi on teholla. Pahimmillaan potilaita oli toukokuussa pelkästään keskussairaalassa yli 20.
Mitä sairaalaepidemioista tiedetään nyt, kun tilannetta on tarkasteltu jälkikäteen? Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen avasi asiaa.
Virus levisi tehokkaasti myös yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa
Sairaanhoitopiiri pitää sairaalaepidemian lähtökohtana toukokuun alkua. Tuolloin sairaalassa oli hoidossa koronapotilas, jolla myöhemmin todettiin taudin aiheuttajaksi Intian-variantti. Ketjun on todettu liittyneen matkustamiseen.
Leskinen kertoo, että seuraavaksi kahdella eri potilaalla, kahdella eri osastolla todettiin koronapositiivisuus 12. toukokuuta. Seuraavan päivän aikana molempien osastojen kaikki potilaat seulottiin. Heistä 40 prosenttia, eli 34 henkilöä, todettiin koronapositiivisiksi.
Tartunnan saaneista potilaista 41, eli valtaosa, oli yhden rokoteannoksen saaneita. Kaksi oli saanut täyden sarjan ja 14 oli rokottamatta.
Sairaalaepidemian aikana Kanta-Hämeessä on menehtynyt yhteensä 17 potilasta. Sairaanhoitopiirin arvio on, että 75 prosentilla menehtyneistä Covid-19-tartunnalla oli suora vaikutus menehtymiseen. Menehtyneistä viisi oli rokottamattomia, 11 kertaalleen rokotettuja ja yksi oli saanut täyden rokotesarjan.
Leskisen mukaan epidemia opetti sen, että erityisesti riskiryhmillä täyden rokotesarjan saaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Variantti tarttui sairaalassa myös alhaisen riskin tilanteissa
Kanta-Hämeen keskussairaalassa on ollut käytössä niin sanottu universal masking -toimintamalli, mikä tarkoittaa maskin käyttämistä kaikissa ihmiskontakteissa ja muiden täydentävien suojaustoimien käyttämistä potilaiden hoitotilanteissa. Lisäksi esimerkiksi henkilökuntamääriä taukotiloissa oli rajoitettu.
– Korkean tartuttavuuden variantilla, suojauksista huolimatta, virus tarttui ensin henkilökuntaan, siitä jatkotartuntoina muuhun henkilökuntaan ja sitten hiljalleen sitä kautta potilaisiin. Rokotettu henkilökunta oli pääsääntöisesti täysin oireetonta, kertoo Leskinen.
– Vakituisesta henkilöstöstä onneksi lähes kaikki olivat saaneet täyden rokotussarjan. Sillä estettiin se, että henkilökuntaan olisi tullut vakavia sairastumisia ja että suuri osa henkilöstöstä ei joutunut karanteeniin.
Leskisen mukaan sairaalaepidemioista on havaittu se, että korkean tartuttavuuden virusvariantit leviävät myös tilanteissa, joiden riski on arvioitu alhaiseksi. Virus on voinut tarttua esimerkiksi tavallisessa keskustelutilanteessa potilaan kanssa, kun potilas ei ole käyttänyt maskia.
Rokotettukin voi olla “supertartuttaja”
Haasteeksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri havaitsi sairaalaepidemioiden yhteydessä sen, että rokotetuilla oireet saattavat olla hyvin lieviä, jolloin taudin havaitseminen on entistä vaikeampaa. Leskinen sanoo, että hyvin pienetkin muutokset esimerkiksi potilaiden voinnissa ovat saattaneet osoittautua koronaviruksen oireiksi.
Sairaalaepidemioista on todettu lisäksi se, että koronarokotteen saaneetkin saattavat kantaa runsaasti elävää virusta ja olla siten niin sanottuja supertartuttajia. Asiaa on tutkittu jo ennen rokotusten alkamista.
Leskisen mukaan jo tuolloin todettiin, että osa taudin saaneista ihmisistä kantaa elävää virusta enemmän kuin toiset. Tilanne on Leskisen mukaan nähtävästi sama myös rokotetuilla.
Jatkossa sairaalassa entistä tiukempia toimenpiteitä
Kanta-Hämeen keskussairaalassa tiukennettiin turvallisuustoimenpiteitä välittömästi sairaalaepidemian puhkeamisen jälkeen. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen kertoo, että jatkossakin sairaalassa ollaan entistä tarkempia ja varovaisempia.
Koronaseulontoja jatketaan niin sairaalaan tultaessa kuin sieltä jatkohoitoon siirryttäessä. Koronapotilaiden hoidossa suojautuminen on aiempaa tarkempaa myös alhaisen riskin tilanteissa. Jos yhdelläkin potilaalla todetaan hoidon aikana tartunta, tehdään henkilöstölle ja osastopotilaille laajat seulonnat.
Sairaanhoitopiirissä on myös päivitetty suunnitelmia kaikkein pahimman varalle, eli jos epidemia pääsisi leviämään sairaalassa uudestaan. Esimerkiksi potilaiden sijoittamiselle yhden hengen huoneisiin on teoreettinen valmius.
– Toivottavasti sitä suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa käyttöön, vaan se jää pöytälaatikkoon, toteaa Leskinen.