Hyppää sisältöön

Koronarokotteita tutkitaan yhä nuoremmilla, Suomi mukana selvittämässä rokotteen soveltuvuutta jopa 6 kuukauden ikäisille lapsille

Helsingissä Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVac etsii koronarokotetutkimukseen lapsia, jotka ovat iältään 6 kuukautta – 4 vuotta. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus tutkii rokotetta alle 12-vuotiailla lapsilla.

10-vuotiaalta pojalta otettiin näyte koronaviruksen testaamiseksi Helsingissä elokuussa 2020. Kuva: Silja Viitala / Yle

Euroopan lääkevirasto EMA kertoi toukokuussa suosittelevansa Pfizerin ja BionTechin kehittämän Comirnaty-koronarokotteen käyttöluvan laajennusta 12–15-vuotiaisiin lapsiin.

Lopullisen luvan laajennukseen antoi Euroopan unionin komissio.

Samanaikaisesti rokotteen tutkimuksessa edetään yhä nuorempiin ja nuorempiin ikäryhmiin.

Rokotevalmistaja Pfizerin suunnittelemaan ja rahoittamaan maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistuu yhteensä 4 500 alle 12-vuotiasta lasta. Suomesta tutkimukseen toivotaan osallistuvan joitakin satoja lapsia.

Suomessa tutkimusta tehdään sekä Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen tutkimusklinikoilla että Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacissa.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, lastentautiopin professori Mika Rämet toimii Suomessa vastaavana tutkijana.

– Nyt käynnistyvä toisen vaiheen tutkimus eli faasi 2 alkaa kaikissa osallistuvissa maissa samaan aikaan eli Yhdysvalloissa, Espanjassa, Puolassa ja meillä täällä Suomessa, Rämet sanoo.

Rokotetutkimuskeskukset etsivät yli 6 kuukautta vanhoja lapsia

Tutkimus ulottuu nuorimmillaan aina puolivuotiaisiin lapsiin asti.

Tampereen rokotetutkimuskeskuksessa lapsia tutkitaan (siirryt toiseen palveluun) ikähaarukassa 6 kuukautta – 12 vuotta. Meilahdessa tehtävässä tutkimuksessa puolestaan keskitytään ainoastaan alle viisivuotiaisiin.

Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele pitää lähtötilannetta lasten koronarokotetutkimukseen hyvänä.

– Harvoin on päästy aloittamaan lasten rokotetutkimus tilanteessa, jossa olisi jo rokotettu niin paljon aikuisia kuin nyt. Sen vuoksi tuntuu hyvältä ajatella, että alamme tutkia lapsia tässä vaiheessa.

Pfizer ja BioNThechin rokotteen sopivuutta ja sen tuomaa immuunivastetta tutkitaan nyt myös lapsilla. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa eli faasi ykkösessä määritetään lapsille sopiva rokoteannos.

Suomessa lapset osallistuvat tutkimuksen faasi kakkoseen ja kolmoseen, kertoo vastaava lääkäri Hanna Välimaa Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacista.

– Eli aiemmissa vaiheissa on määritetty annos. Se tiedetään jo vanhempien lasten osalta ja heidän kohdallaan tutkimus pääsee alkamaan heti. Myös kaikkein pienimpien lasten kohdalla esitutkimuksen tulokset täsmentyvät pian, Välimaa täydentää.

Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVac etsii parhaillaan alle viisivuotiaita lapsia mukaan tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun).

"Odotukseni on, että rokote on hyvin siedetty myös nuoremmilla"

Käytännössä lapsille annetaan kaksi pistosta Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta kolmen viikon välein.

Osallistujat sokkoutetaan eli tutkimukseen osallistuvista lapsista 2/3 saa koronarokotetta ja 1/3 lumevalmistetta eli käytännössä fysiologista suolaliuosta.

Millaisia riskejä tutkimukseen osallistuvilla lapsilla on, Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja, Anu Kantele?

– Tutkittavaa rokotetta on jo annettu valtavan paljon maailmalla ja Suomessa, ja se on ollut todella turvallinen. Emme ole myöskään nähneet mitään hälytysmerkkejä, kun olemme siirtyneet ikäryhmissä aikuisista nuorempiin.

– Oma odotukseni on, että rokote on hyvin siedetty myös nuoremmilla ikäryhmillä.

Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kanteleen mukaan lasten rokotetutkimus on harvoin päästy aloittamaan tilanteessa, jossa olisi jo rokotettu niin paljon aikuisia kuin nyt. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Rokotepistosten lisäksi tutkimukseen osallistuvilta lapsilta otetaan muutama verinäyte sekä heidän vointiaan seurataan vastaanottokäynneillä tai puhelimitse etänä.

– Heti kun rokote on annettu, seitsemän päivän ajan seuraamme tiiviisti päivittäin tuleeko rokotteesta joitain haittavaikutuksia. Verinäytteestä katsomme immuunivastetta, ja tietysti seuraamme saavatko rokotetut lapset tartuntoja, Kantele lisää.

Kuuden kuukauden päästä pistoksista vanhemmat saavat tietää, onko heidän lapselleen pistetty lumerokote. Tuolloin lumerokotuksen saaneille lapsille tarjotaan mahdollisuutta oikeaan koronarokotteeseen.

– Immuunivaste on erilainen eri ikäisillä ihmisillä eli on mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin rokote toimii nuoremmilla, Anu Kantele sanoo.

Kaikkein nuorimmat eli alle viisivuotiaat jaetaan tutkimuksessa vielä kahteen eri ryhmään: kuuden kuukauden ikäisistä alle kaksivuotiaisiin sekä 2–4-vuotiaisiin.

Kannattaako lasten rokottaminen koronaa vastaan?

Ylen haastattelemat asiantuntijat korostavat, että lasten rokotetutkimusten tulosten perusteella on tärkeää arvioida myös sitä, kannattaako lapsia ylipäätään rokottaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Yleisesti koronaviruksen aiheuttama tauti on ollut lapsilla lievä, jopa oireeton.

– Lapsilla on kuvattu, onneksi harvoin, myös vakavaa hyperimflammatorista oireyhtymää ja maailmalla jopa kuolemantapauksia. Eli yksittäisen lapsen kohdalla tauti voi olla hyvinkin vakava, Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele sanoo.

Sairastuneet lapset voivat tartuttaa tautia toisiin lapsiin tai aikuisiin. Myös lasten osuus laumasuojan saavuttamiseksi virusta vastaan on vielä epäselvää.

– On myös hyvä muistaa, että lapset ovat kärsineet koronan rajoitustoimista, jos ajatellaan etäkoulua ja harrastusmahdollisuuksien ja sosiaalisten kontaktien rajoittamista, koronatestejä ja karanteeneja, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo.

Rämet muistuttaa, että maailmassa on noin kaksi miljardia alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta.

– Ja jos maailmanlaajuisesti ajatellaan, että haluaisimme päästä laumasuojaan, niin silloin täytyy harkita myöskin lasten rokottamista. Ja sitten taas lasten rokottaminen vaatii sen, että on luotettavaa tutkimustietoa rokotteen toimivuudesta eri ikäryhmistä.

"Jos laittaisimme tässä kohtaa hanskat naulaan, saattaisimme katua katkerasti"

Mikäli lääkeviranomainen tutkimustulosten perusteella katsoo lasten rokottamisen riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi, antaa se rokotteelle myyyntiluvan myös nuoremmille ikäryhmille.

Tämän jälkeen kansanterveysviranomaiset arvioivat muun muassa kuinka vakavasta taudista lapsilla on kyse tai kuinka vaikuttavaa lasten rokottaminen on kansallisen rokotusstrategian näkökulmasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

– Arviossa voidaan hyödyntää mallintajien apua. Katsomme erilaisia skenaarioita, kuten esimerkiksi mitä tapahtuu, jos höllennämme koronan turvatoimia, miten lisääntyneiden kontaktien määrä lisää infektioita ja mitä väestön suojalle tapahtuu, jos tarttuvammat virusmuunnokset valtaavat alaa ja mikä on lasten rooli näissä eri skenaarioissa.

– Yhteisvaikutuksista voidaan tehdä arvio, mikä olisi vaikuttavinta rokotteiden käyttöä Suomessa, Nohynek selventää.

Kuinka isosta asiasta on kysymys, jos ajatellaan, että koronarokotuksissa edettäisiin tulevaisuudessa alle 12-vuotiaisiin?

– Sen verran isosta kysymyksestä, ettei THL pysty sitä yksin päättämään. Siinä tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön harkintaa ja valtioneuvoston asetuksen muutosta, Nohynek lisää.

– Aina, kun mietitään uutta kohderyhmää tai rokotetta väestön suojaamiseen, niin THL nimeää asiantuntijaryhmän, joka tekee perustyön. Tämän jälkeen asia käsitellään kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä, joka antaa oman suosituksensa THL:lle. KRAR:ää kuultuaan THL tekee oman esityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle, joka vie asian tarvittaessa eteenpäin.

Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan tällä hetkellä Suomessa pohditaan 12–15-vuotiaiden rokottamista eli ryhmää joiden osalta myyntilupa on jo olemassa. THL:n perustama työryhmä pyrkii saamaan oman mietintönsä valmiiksi kesäkuun aikana.

– Myyntilupia sitä nuoremmille lapsille ei ihan lyhyellä ajalla odoteta, Nohynek lisää.

Ylen haastattelemat asiantuntijat korostavat, että lasten rokotetutkimusten tulosten perusteella on tärkeää arvioida myös sitä, kannattaako lapsia ylipäätään rokottaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Suomessa lasten koronarokotetutkimuksen vastaavana tutkijana työskentelevä Mika Rämet arvioi, että alle 12-vuotiaita voitaisiin rokottaa aikaisintaan vuodenvaihteessa 2021–2022.

Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele arvioi, että alle viisivuotiaiden osalta tuloksia pitäisi olla viimeistään ensi keväänä.

Asiantuntijoiden mukaan tutkimustyö on tärkeää, koska koronaviruksen ja sen varianttien eteneminen globaalisti on edelleen suuri kysymysmerkki.

– Jos laittaisimme tässä kohtaa hanskat naulaan emmekä tutkisi, niin voisi olla, että myöhemmin katuisimme sitä katkerasti, Kantele sanoo.

Suosittelemme sinulle