Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Somevaalit eivät tyhjentäneet teiden pientareita ulkomainoksista – vaalipäällikkö: "Jos panostaa vain someen, paljon äänestäjiä jää saavuttamatta"

Ulkomainonta vaatii pelisilmää, sillä laki niiden sijoittelusta ei ole aina yksiselitteinen. Sääntöjen noudattamista valvovat usein tarkasti ainakin kilpailevat puolueet. Lain lisäksi ehdokkaiden on otettava huomioon yleinen mielipide.

Tuoko vaalimainos ääniä?
Emilia Korpela
Avaa Yle-sovelluksessa

Perinteisten ulkomainosten merkitys ei ole vähentynyt, vaikka kuntavaaleja on nimitetty some-vaaleiksi. Puolueet ovat entistä vahvemmin panostaneet verkkoon.

Monet ehdokkaat uskovat ulkomainosten voimaan. Useiden teiden pientareilla ja katujen varsissa ohikulkijoita katsoo kymmeniä naamoja.

– Vaalimainoksia näkyy enemmän kuin koskaan. Jollain alueilla vaalimainoksia on niin paljon, ettei niitä meinaa erottaa. Mainosten tuoma näkyvyys on plussaa, kun koronan takia ei voi tavata ihmisiä, pohtii Lahden SDP:n vaalipäällikkö Hessu Moilanen.

Puolueet kannustavat ehdokkaita mainostamaan. Usein ehdokkaat maksavat ulkomainoksensa omasta pussistaan, ja ne ripustetaan paikoilleen talkootyönä. Monen mielestä teiden varsilla on tilaa kaikille, kun some tuntuu pursuavan mainoksista.

Some ei takaa ääniryöppyä

Sosiaalisen median mahdollisuuksia on hehkutettu. Siellä mainostilaa voi saada jo kymmenellä eurolla, ja nuorille some on luonteva tapa etsiä ehdokkaita.

Vaalimainokset eivät ole kuitenkaan hetkeen häviämässä katukuvasta virtuaalimaailmaan.

– Jos panostaa vain someen, paljon äänestäjiä jää saavuttamatta. Periaatteessa somea käyttävät lähes kaikki, mutta ei säännöllisesti. Algoritmien vuoksi vaalimainokset menevät usein heille, jotka ovat jo aktiivisia. Tuntuu myös, että välillä some on tukossa mainoksista, kuvailee kokoomuksen valtakunnallinen kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen.

Kollaasi kuntavaalimainoksista.
Lahden satamassa näkyy ulkomainosten kirjavuus. Mainostaminen vaatii ehdokkailta tiukkaa tasapainoilua: mainoksen pitää herättää huomiota, mutta se ei saa ärsyttää. Kuva: Emilia Korpela / Yle

Myös muut puolueet tuskailevat, miten erottua somemainostulvan keskeltä. Hämeen vasemmistoliiton puheenjohtaja Juha Hiltusen mielestä some on usealle ehdokkaalle ainoa vaihtoehto, sillä kadunvarsi- tai lehtimainonta maksaa huomattavasti enemmän.

– Mainokset ovat hyviä ihmisille, jotka eivät ole varmoja, kenelle äänensä antavat. Tämä riippuu paljon myös kunnan koosta. Esimerkiksi Riihimäki on niin pieni alue, etten näe yksittäisen ehdokkaan mainoksessa hyötyä, eli en laittaisi pientä budjettiani siihen.

Ehdokkaiden kilpailuvietti näkyy nokitteluna

Laki määrittelee, mihin vaalimainoksia saa laittaa, ja ely-keskukset valvovat sääntöjen noudattamista. Vaalimainokset eivät esimerkiksi saa vaarantaa liikennettä tai häiritä vaalirauhaa olemalla liian lähellä äänestyspaikkaa.

Aina laki ei ole yksiselitteinen.

– Laki ei määritä, mikä on siinä todettu äänestyspaikan välitön läheisyys. Yhdellä ehdokkaalla oli mainos oman liikkeensä ikkunassa, josta äänestyspaikalle oli satoja metrejä. Sen pystyi näkemään sieltä, ja tästä huomautettiin, kertoo Ahonen (kok.).

Lain lisäksi mainostavien ehdokkaiden täytyy ottaa huomioon yleinen mielipide. Usein kähinää aiheuttavat mainokset poistetaan varmuuden vuoksi, etteivät ne käänny ehdokasta vastaan.

– Vaalimainosten paikkojen valinta vaatii pelisilmää. Henkilökohtaisesti en esimerkiksi laittaisi ulkoilureitin varrelle. Kokisin mainoksen negatiivisena, kun ihmiset menevät lenkille rauhoittumaan, arvioi Hollolan perussuomalaisten vaalipäällikkö Marko Mikkola.

Ihmisiä kävelee kuntavaalimainosten ohi Töölönkadulla Helsingissä.
Puolueissa uskotaan, että vaalimainoksilla tavoitetaan paljon äänestäjiä, jotka eivät ole sosiaalisessa mediassa. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Vaalipäivän lähestyminen kasvattaa monen ehdokkaan kilpailuviettiä. Usein juuri kilpailevat puolueet pitävät huolen siitä, ettei mainos ole senttiäkään liian lähellä tietä tai äänestyspaikkaa.

Nokittelua suurempana ongelmana puolueissa nähdään vaalimainosvandalismi: ympäri Suomea mainoksia on tuhottu. Esimerkiksi Akaassa SDP:n kunnallisjärjestö on tehnyt rikosilmoituksia pääministeri Sanna Marinin kuvien tuhoamisesta.

– Onneksi tällainen on yhdessä eri puolueiden kanssa tuomittu. Ilkivalta on loukkaus demokratiaa vastaan, painottaa Ahonen (kok).

Mitä sinä olet vaalimainoksista? Voit osallistua keskusteluun 9.6. kello 23.00 asti.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: useat ehdokkaat ovat pimittäneet rikostaustaansa puolueilta, miten se on ylipäätään mahdollista?

Kuntavaaliehdokkaiden joukosta on paljastunut tapauksia, joissa ehdokas ei ole kertonut puolueelle saamistaan tuomioista tai syytteistä. Miksi puolueet ja niiden paikallisyhdistykset eivät ole selvittäneet ehdokkaidensa taustoja perin pohjin, vaan kuulevat tapauksista medialta? Samille rautalankaa vääntää Svenska Ylen toimittaja Christoffer Gröhn, joka selvitti, millaisia rötöksiä ehdokkaat ovat jättäneet kertomatta puolueille ja miten pimittäminen on ylipäänsä mahdollista.

Suosittelemme