Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kemin vaaliasetelmat: Heijastuuko puunjalostusteollisuuden rakennemuutos kuntavaaleihin, entä perussuomalaisten hajaannus

Kemi on tämän vuoden aikana kokenut puunjalostusteollisuuden ilot ja surut. Toisella puolen kaupunkia menossa on 1,6 miljardin investointi, toisaalla tehdasta ollaan sulkemassa. Tulevalla valtuustolla on paljon mietittävää taloudenpidon suhteen.

Tilastokuvaa kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden näkemyksistä, pitääkö taloutta tasapainottaa menoja karsimalla vai veroja kiristämällä.
Kemissä kuntavaaliehdokkaat ovat valmiita karsimaan menoja ennemmin kuin korottamaan veroja. Kuva: Yle
Kimmo Hiltula
Avaa Yle-sovelluksessa

Kemin tuleville kuntapäättäjille on luvassa perinteistä painia kaupungin talouden kanssa. Painivastustaja on aiempaa haastavampi, sillä Stora Enson suunnitelma lopettaa toiminta Veitsiluodon tehtailla tarkoittaa suoraan ja välillisesti usean sadan työpaikan menetystä.

Työpaikkojen katoaminen heijastuu kaupungin talouteen muun muassa verotulojen menetyksenä.

Veitsiluodon tehtaan kohtalo

Teollisuuden rakennemuutoksen vaikutusta kesäkuun vaalitulokseen on vaikea arvioida, sillä vaikutukset ovat kahden suuntaisia.

– Tehtaiden lakkautukset ja muut konfliktit ovat nostaneet työläisten edustajien kannatusta. Toisaalta tämä voi herättää kritiikkiä hallituksen toimintaan, sanoo politiikan tutkija, apulaisprofessori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.

Koikkalainen ei lähde arvailemaan, kumpaa asiaa äänestäjät lopulta painottavat enemmän.

Työpaikkojen katoaminen näkyy ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamissa vastauksissa. Kemiläisillä ehdokkailla on enemmän valmiutta uusien työpaikkojen edessä joustaa ympäristö- ja luontoarvoista kuin esimerkiksi torniolaisilla ehdokkailla.

Taulukko kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden näkemyksistä, voidaanko ympäristö- ja luontoarvoista joustaa, jos siten voidaan luoda työpaikkoja.
Kuva: Yle

Kemissä vasemmistopuolueilla on perinteisesti vahva kannatus. Nyt työnsä lopettavassa 43-jäsenisessä kaupunginvaltuustossa on ollut 15 vasemmistoliittolaista ja 13 sosialidemokraattista edustajaa. Vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu äänisaalis viime kuntavaaleissa oli yli 60 prosenttia.

Ehdokkaat hyväksyvät tiukan talouskurin

Kemissä vasemmistopuolueet ovat tälläkin kertaa saaneet listoilleen eniten ehdokkaita. Koikkalainen muistuttaa, että kuntavaaleissa ehdokkaiden määrällä on merkitystä.

– Joskus on sanottu, että suomalaisessa vaalijärjestelmässä ehdokkaiden määrä on tärkeämpää kuin laatu. Jokainen ehdokas tuo vähintään lähipiirinsä äänet, toteaa Koikkalainen.

Kemin kaupungin talous on usean valtuustokauden ajan ollut haastava. Lähes yhtä pitkään ovat virkamiehet muistuttaneet poliittisia päättäjiä talouden realiteeteista. Ylen vaalikoneen perusteella tämä tiukan taloudenpidon viesti on mennyt perille.

Nuorten liikuntaa ollaan valmiita tukemaan

Tiukka taloudenpito ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteivätkö ehdokkaat olisi valmiita antamaan kunnallisia liikuntatiloja maksutta urheiluseurojen käyttöön alle 18-vuotiaiden harrastustoiminnassa.

Kemissä palloilijoiden harjoitusolosuhteet ovat vuosien ajan olleet surkeat. Ylen vaalikoneen perusteella tulevalta valtuustolta löytyy ymmärrystä ja haluakin saada ympärivuotinen palloiluhalli Kemiin.

Tilastokuva kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden suhtautumisesta ympärivuotisen palloiluhallin rakentamisesta kaupungin rahoilla.
Kuva: Yle

Kaupunginteatterista tai -orkesterista ei valmiutta luopua

Myöskään kaupunginteatterin tai -orkesterin ylläpitämisestä ei haluta luopua. Ylen vaalikoneen mukaan kokoomus on ainoa puolue, jossa enemmistö ehdokkaista olisi valmis luopumaan teatterin tai orkesterin ylläpitämisestä. Perussuomalaisista ehdokkaista puolet luopuisi ylläpitämisestä, puolet ei.

Keskustan ehdokkaista noin 40 ja SDP:n ehdokkaista 20 prosenttia hyväksyisi joko kaupunginteatterista tai -orkesterista luopumisen.

Tilastokuva kemiläisten kuntavaaliehdokkaiden näkemyksistä pitäisikö kaupungin luopua kaupunginteatterin tai -orkesterin ylläpitämisestä.
Kuva: Yle

Kaupungin ykköspuolueen, vasemmistoliiton ehdokkaiden joukossa ei ole edellisten vaalien äänikuningatarta, Sari Moisasta. Hän johtaa nykyisin Meri-Lapin kehittämiskeskusta. Muut vasemmistoliiton samoin kuin SDP:n ääniharavat ovat ehdolla tälläkin kertaa.

Järjestöllinen hajaannus syö yleensä kannatusta

Mikäli äänestäjät asettavat nykyhallituksen osavastuuseen Stora Enson päätöksestä, kanavoituu kritiikki oppositiopuolueista todennäköisemmin perussuomalaisten kuin kokoomuksen kautta. Kemissä tilannetta tosin muuttaa perussuomalaisten hajaannus.

Perussuomalaisten oman ehdokaslistan ohella ehdokkaita on asettanut peruskemiläisten lista, jolla on mukana muun muassa molemmat edellisessä valtuustossa istuneet perussuomalaiset.

Aiemmista vaaleista kerätyn aineiston mukaan järjestöllinen hajaannus syö kannatusta. Lähes poikkeuksetta erilliset listat saavat yhteensäkin vähemmän ääniä kuin mitä keräsi aiempi, yhtenäinen ehdokaslista. Sama ilmiö on havaittu puolueesta riippumatta.

Kemin kohdalla Koikkalainen ei uskaltaudu vetämään näin pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Viime vaaleissa Kemissä perussuomalaisten kannatus oli hiukan yli kuusi prosenttia eli huimasti alempi kuin puolueen nykyinen, valtakunnallinen gallupkannatus. Se on 18 prosentin luokkaa.

Keskusta vaaleissa ilman ääniharaviaan

Viime vaaleissa keskustan riveissä toiseksi eniten ääniä kerännyt Juha Puro on tällä kertaa perussuomalaisten ehdokkaana. Keskusta joutuu tulemaan toimeen ilman viime kerran kärkikaksikkoaan, sillä puolueen ääniharava, pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Ritva Sonntag ole ehdolla, kuten eivät myöskään Juha Taanila ja Jouko Juntunen.

Kokoomuksen kaikki valtuutetut Elina Heinosta lukuun ottamatta sekä vihreiden Kimmo Hirvenmäki hakevat Kemissä jatkokaudelle.

Mistä sinun kunnassasi puhutaan? Kuuntele Kuntarundi-podcast.

_Täältä löydät Ylen vaalikoneen vaalikone.yle.fi.
_

Ylen vaalien kotisivu on osoitteessa yle.fi/vaalit.

Suosittelemme