Koronapandemia on leimannut kuntavaalikeskustelua ja vauhdittanut kehitystä, jossa kampanjointi on siirtynyt aiempaa enemmän verkkoon. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan myös hyvinvointiteemat ovat olleet korostuneesti esillä – taustalla siinäkin on osittain korona.
Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta antaa puolueille kehuja siitä, että ne ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta kuntavaaliohjelmissaan pysyneet kuntavaaliteemojen reunaehdoissa, vaikka kuntavaaliohjelmissa kuvataankin kuntia silloin, jos puolue saisi yksin päättää niiden asioista.
– Käytännössä kuntien päätöksenteossa korostuu kuitenkin yhteistyön ja kompromissien merkitys, hän sanoo.
Wass oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa, jossa tutkittiin puolueiden kannatuspohjaa ja kuntavaaliohjelmia.
Wassin mukaan vaaliohjelmissa näkyy hallitus-oppositio-asetelma ja lisäksi puolueet näyttävät tuntevan hyvin ydinäänestäjänsä.
– Puolueet ottavat esille niitä teemoja, jotka puhuttelevat heidän ydinkannattajakuntaansa. Mutta kun pitää houkutella potentiaalisia äänestäjiä, ei voida mennä vain sillä omalla mukavuusalueella, vaan pitää tehdä uusia avauksia, hän sanoo.
Wassin mukaan puolueet miettivät kuntavaaliohjelmissaan omien kannattajiensa lisäksi sitä, mitä muilla on tarjolla ja yrittävät löytää sitäkin kautta paikkaansa.
Myös talous- ja verotusasiat puhuttaneet
Kuntavaaleja edeltävää keskustelua on leimannut myös se, miltä kunnat näyttävät sote-uudistuksen jälkeen.
– Kuntavaaliohjelmissa mietitään jo soten jälkeistä elämää. Kuntavaaliohjelmissa keskustellaan varhaiskasvatuksesta, koulusta, ylipäätään koulutuksesta, työllisyyden hoidosta, kulttuuripalveluista ja asuinympäristön viihtyisyydestä, Wass sanoo.
Sekä Wass että sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta sanovat, että vaalikampanjoinnissa on tänä keväänä näkynyt hyvinvointiteema.
– Nostimme myös tutkimuksessamme esiin, että kyseessä ovat korostuneesti hyvinvointivaalit. Korona ja sen aiheuttamat talousongelmat muutenkin ahtaalla oleville kunnille ovat yksi syy tähän. On paljon keskusteltu kuntien roolista palveluiden tuottajana ja terveysturvallisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarjoajana, Wass sanoo.
Lisäksi Petterssonin mukaan paljon on ollut puhetta myös siitä, miten korona-aika on vaikuttanut ihmisten hyvinvointiin. Myös talous- ja verotusasiat ovat puhuttaneet.
Kuntavaalit piti alun perin järjestää huhtikuussa, mutta ne siirrettiin kesäkuuhun koronapandemian takia. Molemmat asiantuntijat arvioivat, ettei kuntavaalien siirto ainakaan vähennä ihmisten halukuutta äänestää.
Wass sanoo, että tällä hetkellä julkisuudessa on enemmän tilaa keskustella kuntapolitiikasta ja muistakin asioista kuin vain koronasta.
– Silloin huhtikuussa ei välttämättä olisi saatu puolueiden välisiä jakolinjoja niin selkeästi esiin.
Vaalihäirintä voi johtaa itsesensuuriin
Kuntavaalien alla on keskusteltu paljon myös vaalihäirinnästä, muun muassa vaalimainosten töhrimisestä ja epäasiallisista viesteistä. Pettersson arvioi, että häirinnän lisääntyminen liittyy laajemmin keskustelukulttuurin kovenemiseen ja yleiseen polarisoitumiseen.
– Jo muutaman vuoden ajan on puhuttu, että häirintä on iso demokraattinen ongelma ja vaikuttaa myös siihen, etteivät ihmiset uskalla enää asettua ehdolle. Tästä on jo olemassa tutkimusnäyttöä, Pettersson sanoo.
Wassin mukaan vaalihäirinnästä voi seurata lisäksi itsesensuurin lisääntyminen.
– Pahin on tietenkin se, että ei haluta lähteä ehdolle ollenkaan, mutta kysymys on myös siitä, millaisia kampanjoita uskalletaan tehdä ja millaisia kysymyksiä uskalletaan nostaa esiin. Moni joutuu varmaan laskemaan, ovatko riskit suuremmat kuin potentiaalinen hyöty, Wass sanoo.