Puhe ilmastonmuutoksesta alkaa kyllästyttää lukiolaisia Pohjois-Pohjanmaalla, ilmenee Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin toteuttamasta kyselystä.
Tulos on jokseenkin yllättävä: ennen koronapandemiaa ja sen mukanaan tuomia kokoontumisrajoituksia juuri nuoria nähtiin sankoin joukoin osoittamassa mieltään ilmaston puolesta Suomessakin. Maailmalla ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ehti innoittaa kaduille tuhansia ja taas tuhansia nuoria.
Tarkoittaako tutkimustieto, että kaikesta uutisoinnista ja Thunbergin kaltaisista esikuvista huolimatta ilmastonmuutos ei vain kiinnosta nuoria?
Ei, sanoo kyselytutkimusta tekemässä ollut dosentti ja koulutusdekaani Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta.
Asia on oikeastaan päinvastoin. Nuoret ovat Harmoisen mukaan varsin halukkaita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen hyväksi.
Mutta jatkuvan yleistasoisen puheen sijaan he suorastaan kaipaavat konkreettista tietoa siitä, mitä itse voisivat tehdä.
– Ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö. Kyselyn mukaan nuorilla on heikko usko siihen, että yksilö- tai valtiotasolla voitaisiin tehdä ilmastotoimia. Se kertoo paljon myös siitä, että riittävä tieto ja konkretia puuttuvat, Harmoinen toteaa.
Hänen mukaansa vastaukset ovat suhteellisen yleistettävissä, vaikka ne onkin kerätty Pohjois-Pohjanmaan alueelta.
– Eteläisemmässä Suomessa on tehty vastaavia tutkimuksia, eivätkä tulokset poikkea toisistaan.
- Kysyimme Oulussa neljältä Haukiputaan lukion opiskelijalta, millaisia ajatuksia tutkimuksen tulokset heissä herättävät. Voit kuulla opiskelijoiden kommentit viiteen keskeiseen väitteeseen tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Kysely: Matkoista nuoret eivät luopuisi
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan sekä Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelujen yhdessä toteuttamaan kyselyyn vastasi viime vuonna eli tammi-helmikuussa 2020 lähes 2 000 nuorta Pohjois-Pohjanmaan lukioista.
Harmoinen sanoo, että yli puolet vastaajista koki, että ilmastonmuutoksesta sinänsä puhutaan opetuksessa jo riittävästi.
Kyllästymisen lisäksi kyselyssä ilmeni paljon muutakin. Esimerkiksi:
- Oulussa lukiolaiset ovat valmiimpia ilmastotekoihin kuin muualla maakunnassa.
- Tytöt ovat selvästi halukkaimpia toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi yhteiskunnallisin keinoin.
- Lukiolaiset ovat valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan ilmastoystävällisemmiksi.
- Sen sijaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan.
Harmoisen itsensä yllätti etenkin se, miten paljon ilmastonmuutoskeskustelussa käytettävään sanastoon liittyy virhekäsityksiä. Yksi tällainen on hänen mukaansa ruokahävikki: vastaajat viittasivat ruokahävikin hyödyntämisellä muun muassa siihen, että siitä ruuasta, mikä laitetaan kompostiastiaan, tehdään lopulta uutta ruokaa.
Kuitenkin esimerkiksi Luonnonvarakeskus on puhunut aiheesta niin, että ruokahävikki olisi puolitettava kuluvalla vuosikymmenellä ja syömäkelvoton ruokajäte hyödynnettävä nykyistä paremmin biomateriaalien raaka-aineena.
– Aikuisten puheeseen tulee herkästi jargonia. Se saattaa olla meille itsestään selvää, mutta emme keskity riittävästi selittämään, mitä tarkoitamme, Harmoinen pohtii.
Puhutaanko ilmastonmuutoksesta liikaakin?
Jos ilmastopuhe kuitenkin kyllästyttää nuoria, voiko tutkimuksesta tehdä sellaisen päätelmän, että puhe ilmastonmuutoksesta on mennyt kouluissa liian pitkälle?
Harmoisen vastaus on tähänkin ei. Ennemminkin kyse on siitä, että puhetta pitäisi monipuolistaa.
– Opiskelijat kaipaavat puhetta esimerkiksi siitä, miten ilmastonmuutos näkyy eri ammateissa. Heillä on kiinnostusta ja he haluavat tietää enemmän, mutta tällaista puhetta ei ole heidän mielestään riittävästi.
Millaisen neuvon tutkija antaisi peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin?
Uusia avauksia olisi kokeiltava rohkeasti, hän toteaa. Avauksia sen tarkasteluun, mitä ilmastonmuutos todella on ja millaisia keinoja itse kullakin on sen hillitsemiseksi.
– Perusasteella ja lukiossa on laaja-alaisia oppimisen kokonaisuuksia, joihin ilmastoasioiden tarkastelu sopii hyvin. Mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, oppiaineita yhdistävää toimintaa – tätä kaikkea olisi hyvä lisätä.
Ja mitä kouluihin tulee, kyselyssä nuoret suhtautuivat suurimmaksi osaksi myönteisesti siihen, että heidän omasta oppilaitoksestaan kehitettäisiin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Koulunsa kehittämiseen oli melko tai erittäin valmis yli puolet Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisista.
– Halukkuutta nuorilta löytyy. Siitä ei ole kyse, Harmoinen summaa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11. kesäkuuta kello 23:een asti.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:
Mitä tekisit, jos sinun kotisi olisi uppoamassa Pohjanmereen? 22-vuotiaan Sophien kotisaari Pellworm on uppoamassa, koska ilmastonmuutos aiheuttaa merenpinnan nousemista. Sophie ei jäänyt rannalle ruikuttamaan vaan haastoi kokonaisen valtion oikeuteen – ja voitti! Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo Marjukka Mattilalle, miksi juuri nuoret ovat lähteneet taistelemaan valtioita ja suuryrityksiä vastaan.
Lue seuraavaksi:
Kysely: Vain kuusi prosenttia nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan
Surua, epätoivoa, pelkoa: ilmastoahdistus rajoittaa nuorten tulevaisuuden suunnitelmia