Turku salasi Kauppatorin kehittämisen viestintäsuunnitelman, koska se sisälsi suunnitelman tehneen yrityksen liikesalaisuuksia.
Kitee salasi kaupunginjohtajan anteliaan eläköitymissopimuksen, koska se muun muassa “olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osallisille”.
Nämä ovat esimerkkejä viime vuosien kuntien salauspäätöksistä, jotka oikeus on kumonnut. Esittelemme tässä jutussa useita salaustapauksia eri puolelta Suomea.
Ylen A-studio selvitti, että asiakirjojen salaamispäätöksistä valitetaan oikeuteen entistä useammin.
Oikeusjuttujen määrän kasvu viittaa siihen, että valtion ja kuntien salaamispäätökset ovat myös lisääntyneet. Tarkkoja tietoja siitä ei kuitenkaan ole.
Viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Salaamisen perusteista säädetään julkisuuslaissa. Niitä ovat muun muassa liikesalaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot.
Julkisoikeuden asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että kunnan toimintojen yhtiöittäminen kaventaa julkisuutta. Kunnan yhtiön asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti viranomaisen asiakirjoja ja eivät tällöin julkisia.
–Tämä liittyy kuntademokratiaan. Kuntalaisilla täytyy olla mahdollisuus saada tietää, miten julkisia varoja käytetään ja miten kunnan omaisuutta hallinnoidaan, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo.
Kunnissa kuitenkin katsotaan, että julkisuuslain tuntemus sekä avoimuus ja tiedottaminen ovat viime vuosina lisääntyneet.
– Salaaminen on kuitenkin aika lailla poikkeuksellista ja se perustuu lainsäädännöstä tuleviin velvoitteisiin. En pitäisi sitä isona demokratiaongelmana, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo.
Oikeuden ratkaisuista käy kuitenkin ilmi, että lainmukaisia salausperusteita käytetään kunnissa myös perusteetta tai liian laajasti.
Asiakirjoja salataan kunnissa yritysten vaatimuksesta
Yleisimmät salausperusteet oikeuden käsittelemissä salauspäätöksissä ovat liikesalaisuus, henkilökohtaiset tiedot tai se että pyydetty asiakirja ei ole viranomaisen asiakirja.
Kunnat näyttävät luottavan herkästi yritysten näkemykseen liikesalaisuudesta. Kokonaisia sopimuksiakin leimataan liikesalaisuuksiksi.
– Yksityiset lähtevät siitä, että niiden sopimukset ovat lähtökohtaisesti liikesalaisuuksia. Ne tulkitsevat sitä herkästi aika laajasti, kaupunginjohtaja Koivisto sanoo.
On silti kunnan asia päättää lain perusteella, mikä on salassa pidettävää. Esimerkiksi koko sopimusta ei pitäisi luokitella liikesalaisuudeksi, jos siinä on yksittäisiä liikesalaisuuksia.
Oikeuden ratkaisujen perusteella kunnissa näyttää olevan ajoittain epäselvyyttä myös siitä, mikä on viranomaisen asiakirja.
Julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä, ja kunnan omistaman yhtiön asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti julkisia. Ne kuitenkin tulevat julkisiksi, jos ne ovat kunnan hallussa tai jos kuntayhtiö käyttää toiminnassaan julkista valtaa.
Kunnan kokouksessa raapustetut muistiinpanot eivät ole viranomaisen asiakirja, mutta keskusteluista tehty muistio, jota käytetään päätöksenteossa, on jo viranomaisen julkinen asiakirja.
Seuraavassa esittelemme kiinnostavia ja tyypillisiä esimerkkejä siitä, millaisia asioita ja millä perusteella kunnissa salataan.
Jyväskylä salasi konsultin palkkiomallin – Tiedon julkistaneet valtuutetut saivat poliittisen rangaistuksen
Jyväskylä valmisteli energiayhtiönsä Alvan vähemmistöosuuden myymistä 2019–2020. Hanke herätti valtakunnallista huomiota, koska siinä olisi ensi kertaa Suomessa yksityistetty myös kunnan vesihuoltoa. Juuri siksi hanke kariutuikin keväällä 2020.
Sitä ennen Jyväskylässä nousi kuitenkin myrsky, kun kaksi valtuutettua paljasti salaiseksi luokiteltua tietoa. Kyse oli energiayhtiön myyntiä selvittävän konsultin palkkiomallista.
Jyväskylä oli palkannut konsulttiyhtiö KPMG:n tekemään myyntiselvitystä. Joulukuussa 2019 konsulttisopimus esiteltiin kaupunginhallitukselle. Koko sopimus luokiteltiin kokouksessa salassa pidettäväksi liikesalaisuuksia sisältävänä.
Konsultilla oli 50 000 euron kiinteä palkkio. Sen lisäksi tulisi merkittävä bonus, jos energiayhtiön myynti onnistuisi.
– Ei kaupungilla ollut mitään intressiä tämän sopimuksen salaamiseen, vaan se intressi tuli puhtaasti sieltä konsulttiyhtiön puolelta, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo.
Kaupunginhallitus ei tuolloin kuitenkaan kertonut konsultin palkkiomallista kaupunginvaltuustolle, joka tulisi päättämään energiayhtiön myynnistä.
Kaupunginvaltuutetut, keskustan Aila Paloniemi ja Kirsi Knuuttila saivat tietää konsultin bonuksesta epävirallista tietä.
Asiaa selvitettyään valtuutetut vakuuttuivat, että pelkkä konsultin palkkiorakenne ilman rahasummia ei voi olla salassa pidettävä liikesalaisuus. He julkistivat tiedon mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Keskisuomalaisessa.
–Kaupunkilaisten oli hyvä tietää asia, jotta he voivat arvioida onko tällainen konsultti puolueeton, valtuutettu, entinen kansanedustaja Aila Paloniemi (Kesk.) perustelee Ylen A-studiolle.
Kaupunkilaisilta tuli paljastuksesta kiitosta. Kaupunginjohto piti kohua turhana ja haitallisena, koska konsultin palkkiomalli oli tavanomainen ja kaupungille järkevä.
– Se ohjasi keskustelun väärään suuntaan, synnytti epäluulon ilmapiirin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (Vihr.) sanoo.
Myös kaupunki tulkitsee nyt, että konsultin palkkiomalli ei ollut salassa pidettävä tieto.
– Se oli salassa pidetty kaupunginhallituksen kokouksessa (joulukuussa 2019), koska konsulttiyhtiö katsoi, että koko sopimus on liikesalaisuutta, kaupunginjohtaja Koivisto sanoo.
Talvella 2020 kaupunginhallitus alkoi selvittää paljastuksen tehneiden valtuutettujen toimintaa kuitenkin siltä pohjalta, että kyse on salassa pidettävästä tiedosta ja mahdollisesta virkarikoksesta.
Rikosepäilyä ei syntynyt. Sen sijaan kaupunginhallitus päätti, että Paloniemi ja Knuuttila ovat heikentäneet luottamuksellisuutta asioiden valmistelussa. Seurauksena he myös menettivät johtopaikkansa kaupungin yhtiön hallituksissa.
Muun muassa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola näki asian toisin kuin kaupunginhallitus. Hän kirjoitti, että konsulttisopimuksen salailu söi kaupungin mainetta, mutta sen paljastaneet valtuutetut lisäsivät luottamusta kaupunkilaisten tiedonsaantiin.
Jyväskylän kaupunginjohdon mukaan tapauksesta on opittu. Nyt sopimukset yritysten kanssa pyritään tekemään niin, että ne ovat julkisia.
Paloniemi ja Knuuttila eivät ole ehdolla kesäkuun kuntavaaleissa.
Turku salasi Turun Kauppatorin viestintäsuunnitelman – “Sisältää liikesalaisuuksia”
Liikesalaisuuksilla perusteltiin myös Turun Kauppatorin viestintäsuunnitelman salaamista.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin linjasi, että kunnan teettämässä tavanomaisessa viestintäsuunnitelmassa ei voi olla liikesalaisuuksia.
Keväällä 2016 turkulaista naista alkoi kiinnostaa, onko Kauppatorin uudistusta koskeva viestintäsuunnitelma pelkkää toriparkin lobbausta. Kaupunki oli tilannut suunnitelman Viestintä Ground -yhtiöltä.
Turun kaupunki kieltäytyi antamasta viestintäsuunnitelmaa naiselle, koska se sisälsi suunnitelman tehneen yrityksen liikesalaisuuksia.
Turkulaisnainen valitti Turun hallinto-oikeuteen. Hän perusteli asiakirjan julkisuutta muun muassa sillä, että Kauppatorin uudistus on Turun keskustan kehittämisen keskeinen hanke.
Hallinto-oikeus katsoi Turun kaupungin tavoin, että asiakirja ei ole julkinen, koska siinä on viestintäyrityksen liikesalaisuuksia.
Korkein hallinto-oikeus kumosi salauspäätöksen.
KHO korosti vuosikirjaratkaisussaan marraskuussa 2018, että julkisuuslain mukaan viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan. Kuntalain mukaan kunnalla on sama velvollisuus.
Tältä pohjalta KHO totesi, että yrityksen kunnalle laatima viestintäsuunnitelma voi sisältää liikesalaisuuksia vain poikkeustapauksissa.
KHO:n mukaan Kauppatoria koskeva viestintäsuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset torin uudistusta koskevan viestinnän lähtökohdista, toimenpiteistä ja keinoista.
Siinä ei ole kuitenkaan sellaista suunnitelmaan laatimista, ideoita, strategioita, viestintämenetelmiä, viestinnän toteuttamista tai muuta koskevia tietoja, jotka osoittaisivat alan normaalista tieto- ja taitotasosta poikkeavaa innovatiivisuutta. Se ei myöskään poikkea viranomaisen tekemistä viestintäsuunnitelmista, KHO huomautti.
KHO totesi myös, että viestintäsuunnitelma on Turun merkittävä kehittämishanke. Siksi kaupunkilaisilla on huomattava intressi saada siitä tietoa. KHO:n mukaan Turun kaupungin ja viestintätoimiston on täytynyt se tietää.
Kitee salasi kaupunginjohtajan kultaisen kädenpuristuksen – “Omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osallisille”
Kunnilla on houkutus salata kiusallisia asioita kestämättömillä perusteilla. Näin tehtiin myös Kiteellä.
Kitee ratkaisi kaupunginjohtajaa koskevan ongelmatilanteen maksamalla kaupunginjohtajalle täyttä palkkaa kuukausien ajan virkavapaalle – ja salaamalla sopimuksen.
Sopimusta kaupungilta pyytänyt Sanomalehti Karjalainen sai sen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksellä vasta puolentoista vuoden kuluttua siitä, kun sopimus oli tehty.
Kitee sopi joulukuussa 2019 kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen kanssa pitkästä palkallisesta virkavapaasta ja eläkkeelle jäämisestä huhtikuussa 2021.
Sopimus tehtiin sen jälkeen, kun kaupunki oli selvittänyt kaupunginjohtajan toimintaa. Selvityksen mukaan Auvinen oli kohdellut epäasiallisesti alaisiaan.
Siitä huolimatta salattu sopimus vaikutti olevan kaupunginjohtajan toiveiden mukainen. Kaupunginjohtajan johtajasopimuksen sijaan neuvoteltiin uusi sopimus paremmilla ehdoilla.
Johtajasopimus olisi antanut kaupunginjohtajalle mahdollisuuden irtisanoutua ja saada kertakorvauksena puolen vuoden palkan, noin 52 000 euroa. Kaupungin ei olisi tarvinnut maksaa silloin palkan sivukuluja.
Salatussa sopimuksessa kaupunginjohtaja sai vajaan 9 000 euron täyttä kuukausipalkkaa virkavapaalla yli viisi kuukautta. Sanomalehti Karjalaisen mukaan virkavapausajan palkat ja korvaukset maksoivat Kiteen kaupungille noin 84 000 euroa.
Ilman työvelvollisuutta kaupunginjohtajalle maksetut rahat nostavat myös hänen eläkettään.
Kiteen kaupunki perusteli sopimuksen salaamista usealla julkisuuslain perusteella.
Kaupungin tulkinnan mukaan sopimuksen julkistaminen vaarantaisi kaupungin valvonnan yleisiä toteuttamisedellytyksiä sekä yksittäisiä valvontatoimia tulevaisuudessa.
Lisäksi kaupunki katsoi, että sopimuksen julkistaminen olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osallisille.
Sopimus sisälsi myös kaupungin työriidan osapuolena laatimia ja saamia tietoja. Niiden julkistaminen olisi vastoin kaupungin etua työnantajana.
Sopimuksessa oli myös salassapitoehto. Se ei ole kuitenkaan ratkaiseva, koska julkisuuslaki koskee viranomaisen asiakirjoja siitä huolimatta.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden mukaan kaupungin esittämät salaamisperusteet eivät olleet päteviä. Oikeus totesi muun muassa, että sopimus ei sisällä kaupunginjohtajan yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja.
Kaavin kunta pimitti valtuutettujen ja viranhaltijoiden kärhämät – “Aiheuttaisi kärsimystä asianosaisille”
Pienessä Kaavin kunnassa Pohjois-Savossa selviteltiin kesästä 2019 lähtien kunnanvaltuutettujen ja kunnan viranhaltijoiden välisiä kärhämiä salassa julkisuudelta.
Kunnanhallituksen julkisiin pöytäkirjoihin asia päätyi vasta vuotta myöhemmin, kahdeksannella käsittelykerralla.
Vaikka kunta salasi asiaan liittyviä yksityiskohtia vielä helmikuussa 2021, Ylen Kuopion toimittaja sai niistä tietoja aluehallintovirastosta, jonne oli tehty kiistaan liittyvä kantelu.
Yle Kuopion tekemän selvityksen perusteella moni päätösten salaaminen liittyi kunnanjohtajan ja valtuutettujen tulehtuneisiin henkilösuhteisiin.
Kunnanjohtaja Ari Sopasen mukaan valtuutetut ovat käyttäytyneet kunnan viranhaltijoita kohtaan epäasiallisesti. Valtuutetut sanovat halunneensa vain hoitaa valtuutetun tehtäviä.
Kunta salasi asian käsittelyä sillä perusteella, että tiedon antaminen vaikeuttaisi asian selvittämistä tai olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä asianosaisille.
Julkisoikeuden professorin mielestä Kaavin perustelut eivät pidä.
Jos riidat liittyvät julkisen tehtävän hoitamiseen – kuten Kaavilla kiista siitä, onko valtuutettujen käytös viranhaltijoiden toimintaan puuttumista – se ei ole salassa pidettävä asia, Itä-Suomen julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoi Yle Kuopiolle.
– Jos kunnassa on riitaisuuksia luottamushenkilöiden tai viranhaltijoiden välillä, sillä saattaa olla vaikutuksensa myös julkisen vallan käyttöön, Voutilainen sanoi.
Oulu salasi kaupunginteatterin hankintasotkuja – “Eivät ole viranomaisen asiakirjoja”
Kunnat salaavat tietoja myös sillä perusteella, että pyydetyt asiakirjat eivät ole viranomaisen asiakirjoja eivätkä siksi julkisia.
Näin myös Oulu salasi omistamansa kaupunginteatterin hankintasotkuista tehdyt tarkastusmuistiot syyskuussa 2016.
Sanomalehti Kaleva sai asiakirjat lopulta joulukuussa 2018 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Lehti kertoi silloin, että Oulun kaupunginteatteri oli hankkinut taiteellisen johtajansa Kari-Pekka Toivosen ja näyttelijä Merja Larivaaran osakeyhtiöltä palveluja hieman yli 76 000 eurolla vuosina 2014–2016.
Oulun kaupungin mukaan teatterin menettely ei ollut eettisesti hyväksyttävää ja hyvän hallintotavan mukaista.
Nämä tiedot sisältävät asiakirjat Oulun kaupunki oli kuitenkin salannut syyskuussa 2016, kun Kalevan toimittaja pyysi kaupunginteatterin tarkastusasiakirjoja.
Kaupunki perusteli salausta niin, että asiakirjat oli laadittu viranomaisen sisäistä työskentelyä varten eivätkä ne liittyneet kaupungin tehtäviin viranomaisena.
Asiakirjoihin kuului muistio, joka oli tehty Oulun kaupunginteatteri Oy:n johdon, kaupungin omistajaohjauksen ja sisäisen tarkastuksen neuvottelusta.
Oulun salauspäätös kumottiin niin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessakin.
Joulukuussa 2018 tehdyn KHO:n vuosikirjaratkaisun mukaan teatterin tarkastusmuistiot ovat Oulun asiakirjoja, koska ne ovat kaupungin hallussa ja ovat kaupungin omistajaohjausta. Se on viranomaistoimintaa.
Päätös oli asiakirjojen julkisuuden kannalta merkittävä, koska kuntien toimintaa on siirtynyt viime vuosina yhä enemmän kuntayhtiöihin.
Osakeyhtiöitä julkisuuslaki ei lähtökohtaisesti koske. Nyt korkein oikeusaste katsoi, että julkisuuslakia sovelletaan kunnan omistamiin yhtiöihin, jos kyse on kunnan omistajaohjauksesta.
Pori salasi sopimuksen lentoliikenteestä Helsinkiin – Korona-ajan maksut kiinnostavat mediaa
Lentoliikenne Porista Helsinkiin käynnistyi yli vuoden tauon jälkeen uudelleen elokuussa 2020. Reittiä alkoi lentää unkarilainen Budapest Aircraft Service -yhtiö.
Sopimuksen arvo on yli 11 miljoonaa euroa reilulta kolmelta vuodelta. Porin kaupunki maksoi lennoista unkarilaisyhtiölle myös kesällä 2020, vaikka lentoja ei koronan vuoksi lennetty lainkaan.
Satakunnan Kansan tietojen mukaan Pori on palkannut konsultin neuvottelemaan kaupungin irti kritiikkiä herättäneestä sopimuksesta. Kyse on samasta konsultista, joka alunperin neuvotteli reittilentosopimuksen.
Paikallista mediaa on muun muassa kiinnostanut, miten lipputulot jakautuvat lentoyhtiön ja kaupungin välillä ja vaikuttaako asiakkaiden määrä kaupungin maksuosuuteen.
Porin kaupungin mukaan lentojen ostopalvelusopimus on kuitenkin salassa pidettävä, koska se sisältää yrityksen liikesalaisuuksia.
Yle Lounais-Suomi ja Satakunnan Kansa ovat valittaneet salauspäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.
Medioiden mukaan sopimus pitäisi julkistaa, koska lentoliikenteen tukemiseen käytetään poikkeuksellisen paljon kuntalaisten verorahoja. Ostopalvelusopimus ei voi olla ainakaan kokonaisuudessaan liikesalaisuus.
Pori on saanut moitteita siitä, että se on toistuvasti viivytellyt tietopyyntöihin vastaamisessa. Aluehallintovirasto, oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat ojentaneet kaupunkia asiasta.
Tietopyyntöön tulisi vastata tavanomaisissa tapauksissa kahdessa viikossa ja monimutkaisemmissa tapauksissa kuukaudessa.
Rikosoikeuden asiantuntijat arvioivat Satakunnan Kansassa, että tietojen panttaaminen voisi johtaa viranomaisen rikosvastuuseen, etenkin kun laillisuusvalvoja on huomauttanut kaupunkia asiasta.
Turku salasi vanhusten hoivakotien tarkastukset – “Voi aiheuttaa vahinkoa palveluntuottajille”
Turku salasi vanhusten hoivakoteihin tekemiensä tarkastusten asiakirjat, kun Yle Turku pyysi niitä maaliskuussa 2019.
Hoivakotien epäkohdat olivat Suomessa näkyvästi esillä alkuvuodesta 2019.
Kuntien tekemä valvonta ja sen tulokset ovat yleensä julkista tietoa. Turku salasi ne sillä perusteella, että tietojen julkistaminen olisi vaarantanut valvonnan tulevaisuudessa ja aiheuttanut vahinkoa valvonnan kohteena olleille hoivakodeille.
Yle Turku oli pyytänyt Turulta muistioita vuonna 2018 tehdyistä tarkastuskäynneistä vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Tietopyyntö oli osa Ylen laajaa tiedonhankintaa, joka liittyi uutiseen vanhusten hoivakotien tarkastuksista. Turku oli ainoa kaupunki, joka ei luovuttanut Ylelle tietoja tarkastuksista.
Salauspäätöksessään Turun kaupunki ei perustellut yksityiskohtaisemmin, miten tarkastusmuistioiden julkaiseminen vaarantaisi valvonnan ja aiheuttaisi vahinkoa hoivakotien palveluntuottajille.
Ylen toimittaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.
Oikeudelle kaupunki totesi, että palveluntuottaja on saattanut korjata tarkastuskäynnillä havaitut epäkohdat tarkastuskäynnin jälkeen, mutta aluehallintoviraston päätös asiassa saadaan mahdollisesti vasta esimerkiksi vuoden kuluttua.
Siksi tarkastusmuistioiden luovuttaminen heikentäisi aiheettomasti palveluntuottajan luotettavuutta hoivakotien asiakkaiden ja omaisten silmissä. Tämä voisi vaarantaa kaupungin mahdollisuuksia sijoittaa vanhuksia hoivakoteihin.
Marraskuussa 2020 Turun hallinto-oikeus palautti salauspäätöksen uudelleen käsiteltäväksi Turun kaupungille.
Tarkastusmuistioissa käsiteltiin muun muassa hoivakotien hoitajatilannetta, toimitiloja ja asiakkaan oikeuksien huomioimista. Muutamassa muistiossa kuvataan lyhyesti asiakkaiden huolenaiheita tai kritiikkiä. Muuten mahdolliset puutteet tai parannuskohteet perustuvat tarkastajan ja osittain myös hoivakotien edustajien havaintoihin.
Oikeuden mukaan asiakirjat eivät aiheuta aiheetonta vahinkoa hoivakotien palveluntuottajille. Turun kaupunki ei esittänyt myöskään tosiasiaperusteita sille, miten tarkastusmuistioiden julkaiseminen vaarantaisi valvonnan.
Lue lisää:
Ylin laillisuusvalvoja: Porin kaupungin salauskäytäntö ei ole lainmukainen