Hyppää sisältöön

Some on tehnyt kansanedustajien työstä pakkotahtista, ja professori Anu Koivusen mielestä sen vaatimuksista on kaiken päälle vaikea puhua

Sosiaalinen media on kansanedustajien yksi työvälineistä, joilla ollaan yhteydessä äänestäjiin ja tehdään politiikkaa. Se asettaa myös edustajille paineita toimia somen ehdoilla.

Kansanedustajien sosiaalisen median käyttö tuo paineita, mutta on välttämätön osan edustajien työtä.
Kari Ikävalko
Avaa Yle-sovelluksessa

Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt ja yhä enemmän aikaa vievä osa myös kansanedustajilla. Tampereen yliopistossa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan edustajat joutuvat osana työtään miettimään, miten he ovat läsnä sosiaalisen median eri kanavissa.

Professori Anu Koivusen mukaan edustajat joutuvat miettimään tapojen lisäksi myös aiheita, joilla saa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Koivusen mukaan kansanedustajien tavat olla läsnä sosiaalisessa mediassa vaihtelevat.

Silti sosiaalisen median tilanteet vaativat eräänlaista päivystämistä. Sitä tehdään esimerkiksi eduskunnan täysistuntojen aikana.

– Meidän aineistomme mukaan kansanedustajat ovat koko ajan puoliksi paitsi läsnäoloa vaativissa kokouksissa myös virtuaalisissa tiloissa pohtimassa sitä, miten tässä pitäisi olla ja ettei mikään vain mene ohi, Koivunen kuvaa Ylen aamun haastattelussa.

Sosiaalisen median läsnäolo rytmittää ja tekee kansanedustajan työstä pakkotahtista – läsnäoloa joka suuntaan. Tutkijat kutsuvat yhtälöä alustoitumiseksi.

Anu Koivusen mukaan sosiaalisen median roolia arjessa on vaikea hahmottaa.

– Alustoitumisen logiikasta on hirveän vaikea puhua, kun se on ilma, jota me kaikki somessa hengitämme.

Suosittelemme sinulle