Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ylen kuntavaalimittaus: Kokoomus jatkaa johdossa, SDP luisuu ja keskustan kannatus osoittaa elpymisen merkkejä

Kokoomus lähtee ennakkosuosikkina kuntavaaleihin. Toisena tulevien perussuomalaisten äänestysvarmuus on kysymysmerkki ja kolmanneksi sijoittuvan pääministeripuolue SDP:n kannatus sulaa kiihtyvällä vauhdilla ennen vaalipäivää.

Toukokuun 2021 puoluekannatusmittaus. Kokoomus on suurin puolue, Perussuomalaiset ja SDP takana.
Toukokuun 2021 puoluekannatusmittaus. Kokoomus on suurin puolue, Perussuomalaiset ja SDP takana.
Matti Koivisto
Avaa Yle-sovelluksessa

Kokoomus lähtee kuntavaalien loppukiriin selvästä etulyöntiasemasta. Edellisten kuntavaalien voittaja on paalupaikalla 19,6 prosentin kannatuksella Ylen viimeisessä puoluekannatusmittauksessa ennen sunnuntain kuntavaaleja.

Toisella sijalla on perussuomalaiset 18 prosentin kannatuksella ja kolmantena pääministeripuolue SDP, jonka kannatus on laskenut 17 prosenttiin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan perussuomalaisten ongelmana on kannattajien äänestysvarmuus, joka on selvästi alhaisempi kuin pääkilpailijapuolueilla. Esimerkiksi kokoomus hyötyy kuntavaaleissa usein alhaiseksi jäävästä äänestysaktiivisuudesta ja omien kannattajiensa tavasta äänestää uskollisesti vaalista toiseen.

– Perussuomalaisten haasteena eivät ole niinkään muut puolueet vaan enemmänkin se, saavatko he omat kannattajansa vaaliuurnille, Turja sanoo.

SDP:n alamäki kiihtyy vaalipäivän lähestyessä

Mittausjaksolla SDP on menettänyt puolueista eniten kannatustaan ja luisu näyttää kiihtyvän vaalipäivän lähestyessä. Taloustutkimuksen Turjan mukaan SDP:n kannatuksen lasku on ollut suurinta mittausjakson viimeisillä viikoilla.

Mittausjakson aikana julkisuudessa velloi pitkittynyt keskustelu siitä, kuuluivatko aamiaistarjoilut virka-asuntoon kuuluvana etuna pääministeri Sanna Marinille.

Politiikan tutkija, valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta arvioi, että yksittäistä kohua enemmän SDP:n kannatuksessa näkyy pidempi trendi, jossa koronatilanteen helpottaminen on antanut tilaa muullekin poliittiselle keskustelulle.

Yleensä pääministeripuolue tapaa kärsiä kuntavaaleissa vaalitappion, mutta vuoden alun mittauksissa tilanne näytti SDP:n suhteen valoisammalta. Tätä Kestilä-Kekkonen selittää koronatilanteella.

– Siinä näkyi yleiseurooppalainen trendi, jossa koronapandemian aikana luottamus valtaapitäviä kohtaan oli poikkeuksellisen korkea. Nyt kun epidemia on taittumassa, SDP joutuu esiintymään muissakin asioissa, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Kestilä-Kekkosen mukaan politiikan paluu normaaliin näkyy siinä, että kannatusmittauksen tulokset ovat lähes kaikkien puolueiden osalta hyvin lähellä eduskuntavaalien 2019 tulosta.

Keskustan kannatus nousussa vahvoilla tukialueilla

SDP:tä paremmin loppukirissä näyttää onnistuvan keskusta, joka on nostanut kannatustaan puolueista eniten toukokuun ja kesäkuun alun aikana.

Keskustan valtakunnallinen 13 prosentin kannatus tarkoittaisi edelleen rökäletappiota edellisiin kuntavaaleihin verrattuna, mutta kannatusmittaus näyttää valoa tunnelin päässä erityisesti keskustan vahvoilla tukialueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

– Keskustan kannatuksen nouseminen tässä vaiheessa ei ole sinänsä yllättävää. Keskustalla on puolueista suurin ehdokasmäärä ja kun kampanjat tiivistyvät tässä loppuvaiheessa, niin voi olla, että sieltä suuresta ehdokasmäärästä on löytynyt sopivia ehdokkaita, Taloustutkimuksen Turja sanoo.

Puoluekannatusmittauksen muutos vuoden 2017 kuntavaaleihin.
Eduskuntapuolueiden viimeisimmän kannatusmittauksen tulokset verrattuna edellisten kuntavaalien äänisaaliseen. Nyt liikettä ei ollut vielä perustettu edellisten kuuntavaalien aikaan. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Keskustan perässä tulevien vihreiden 10,9 prosentin kannatus tarkoittaisi huonompaa tulosta kuin edellisissä kuntavaaleissa. Vihreille toivoa tuo ehdokasmäärän kasvattaminen edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Vasemmistoliiton 8,5 prosentin kannatus on hyvin lähellä edellisten kuntavaalien tulosta. Vasemmistoliiton tilannetta parantaa se, että sen kannattajien äänestysvarmuus vaikuttaa Turjan mukaan olevan suurinta. Puolueella on siis uskollisimmat äänestäjät.

RKP:n 4.8 prosentin kannatus on lähes sama kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kristillisdemokraatit saavat 3,6 prosentin kannatuksen ja Nyt-liikkeen kannatus on 2,1 prosenttia.

Iso osa äänistä annettu jo ennen vaalipäivää

Vaaleissa on äänestänyt jo lähes kolmannes äänioikeutetuista. Ennakkoäänestysaikaa pidennettiin kahteen viikkoon koronatilanteen takia.

Tampereen yliopiston Elina Kestilä-Kekkonen ja Taloustutkimuksen Tuomo Turja ennakoivat molemmat, että äänestysaktiivisuus pysyy suunnilleen edellisten kuntavaalien tasolla noin 60 prosentissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että äänistä noin puolet olisi vielä jaossa.

– Nyt on puolueiden viimeiset hetket vaikuttaa liikkuviin äänestäjiin. Äänestyspaikalle sunnuntaina tulevat ovat niitä, jotka yleensä tekevät päätöksen vasta suhteellisen lähellä varsinaista vaalipäivää, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Ennakkoäänestys päättyi tiistaina ja vaalipäivä on tulevana sunnuntaina.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 11.6.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Ylen kuntavaaliseuranta

Ylen kuntavaalikone

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: miten on mahdollista, että kuntavaaliehdokkaat voivat pimittää rikostaustaansa puolueilta?

Kuntavaalit: Miksi puolueet eivät tiedä ehdokkaidensa rötöksistä?
Kuntavaaliehdokkaiden joukosta on paljastunut tapauksia, joissa ehdokas ei ole kertonut puolueelle saamistaan tuomioista tai syytteistä. Miksi puolueet ja niiden paikallisyhdistykset eivät ole selvittäneet ehdokkaidensa taustoja perin pohjin, vaan kuulevat tapauksista medialta? Samille rautalankaa vääntää Svenska Ylen toimittaja Christoffer Gröhn, joka selvitti, millaisia rötöksiä ehdokkaat ovat jättäneet kertomatta puolueille ja miten pimittäminen on ylipäänsä mahdollista.

Suosittelemme