Syksyllä 2015 valtakunnan rajalla Torniossa oli vilskettä. Ihmisiä tuli koko ajan lisää. Yhdessä vuodessa Suomesta haki turvapaikkaa noin 32 000 henkilöä – kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna. Viime vuonna palattiin ruuhkaa edeltäneelle tasolle - turvapaikkahakemuksia tehtiin enää noin 3200.
Turvapaikanhaun kiirevuosien hellitettyä on sopiva hetki katsoa taaksepäin. Suuret tulijamäärät pistivät liikkeelle satojen miljoonien eurojen uudet rahavirrat. MOT on aiemmin käsitellyt vastaanottokeskuksille tilojaan vuokranneiden kiinteistösijoittajien voittoja. Tapetilla ovat olleet myös sosiaali- ja terveyspalveluyritys Luonan tuotot ja asiaan liittyvät tilinpäätösjärjestelyt.
Humanitaarinen auttamisjärjestö Suomen Punainen Risti eli SPR on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suurin vastaanottokeskusten operaattori. On jäänyt melko vähälle huomiolle, kuinka paljon järjestö itse hyötyi vastaanottoliiketoiminnan kuumista vuosista. Tässä jutussa selvitetään, mihin syntyneitä miljoonavoittoja on käytetty.
Huippuvuonna vastaanottokustannuksia yli 600 miljoonaa
Syksyllä 2015 majoitustiloista oli huutava pula. Tarvittiin lukuisia uusia vastaanottokeskuksia (VOK) huolehtimaan turvapaikanhakijoiden perustarpeista, kuten majoituksesta ja terveydenhoidosta. Joulukuun 2014 alussa Suomessa oli 24 vastaanottoyksikköä, mutta vuotta myöhemmin 201.
Tilannetta voi kutsua suorastaan buumiksi, koska vastaanoton rahavirrat ja mahdollisuudet liiketoimintaan niiden ympärillä harppasivat aivan uudelle tasolle moneksi vuodeksi. Valtio käytti vuonna 2014 turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 62 miljoonaa euroa. Huippuvuonna 2016 summa oli 602 miljoonaa.
Turvapaikanhaku kääntyi huippuvuoden 2015 jälkeen nopeaan laskuun. Tämä johtui muun muassa EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta ja tiukentuneesta rajavalvonnasta. Vuoden 2020 joulukuun alussa vastaanottoyksiköitä oli Suomessa enää 38. Viime vuonna vastaanoton kokonaiskustannukset olivat 105 miljoonaa euroa.
VOK-buumin kuumina vuosina 2015–2020 valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa (ei sis. arvonlisäveroa). Suurin siivu siitä eli 625 miljoonaa euroa meni SPR:n ylläpitämään vastaanottotoimintaan. Seuraavaksi suurimmat vastaanotto-operaattorit olivat kunnat (234 milj. €) ja sosiaali- ja terveyspalveluyritys Luona (159 milj. €).
Tuotot kuin suuryrityksellä
SPR on osa kansainvälistä Punaista Ristiä, joka tarjoaa apua hädänalaisille. Suomessa se luetaan kolmanteen sektoriin eli järjestökenttään. SPR:n osastoissa toimi viime vuonna 21 000 vapaaehtoista.
Palkollisia SPR:ssä on noin tuhat. Järjestö vertautuu tulojensa puolesta suuryritykseen. SPR kirjasi viime vuonna noin 200 miljoonan euron tuotot. Ne tulevat monesta lähteestä: muun muassa Veripalvelusta 60 miljoonaa euroa, vastaanottokeskuksista 45 miljoonaa, erilaisista avustuksista noin 40 miljoonaa, varainhankinnasta 24 miljoonaa, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta 13 miljoonaa ja käytettyä tavaraa myyvästä Kontti-ketjusta 12 miljoonaa.
SPR on yleishyödyllinen järjestö, joka ei lähtökohtaisesti maksa veroa voitoistaan. Liiketoiminnoistaan, kuten vastaanottokeskuksista, SPR kuitenkin maksaa tulo- ja arvonlisäveroa. SPR:n vahva asema vastaanotossa nojautuu valtion kanssa tehtyyn sopimukseen, joka velvoittaa SPR:n pitämään yllä valmiutta vastaanoton järjestämiseen ja sen nopeaan lisäämiseen tarvittaessa.
Sijoitukset yli kolminkertaistuivat
SPR:n vastaanottokeskuksia ovat pyörittäneet kymmenen järjestön yhteensä kahdestatoista piiristä.
Vuonna 2014 piirien yhteenlaskettu tulos oli 0,2 miljoonaa euroa tappiolla. Sitten alkoi vastaanoton voimakas kasvu ja talouden nousukiito. SPR:n piirien yhteenlaskettu tulos vuosilta 2015–2019 näyttää 24 miljoonan euron voittoa.
SPR on laittanut VOK-voittonsa poikimaan. SPR:n piirien sijoitukset ovat yli kolminkertaistuneet: vuonna 2014 ne olivat 10,9 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 piirien sijoituksia oli 34,8 miljoonaa euroa.
– Vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen, toteaa SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen.
Lisävaroilla tuetaan järjestötyötä
SPR:n sisällä Helsingin ja Uudenmaan piiri (HUP) on ollut buumivuosina suurin vastaanoton järjestäjä. Huippuvuonna 2016 HUP:n tuotot vastaanotosta olivat 70 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli yhteensä 3 miljoonaa.
Piirin varallisuutta ovat paisuttaneet myös sijoitukset. Esimerkiksi vuonna 2019 se sai sijoitus- ja rahoitustuottoja 1,4 miljoonaa euroa. Piirin sijoitukset ovat kasvaneet 1,2 miljoonasta eurosta (2014) 9,7 miljoonaan euroon (2020).
HUP:n ohjelmapäällikön Heidi Juslin-Sandinin mukaan lisävarat ovat mahdollistaneet uusia satsauksia vapaaehtoistyön kehittämiseen. HUP on palkannut viisi uutta henkilöä kolmevuotiseen koulutusprojektiin. Se on suunnattu piirin vapaaehtoisosastojen johtajille ja osastojen hallitusten jäsenille. Projektissa panostetaan järjestötyön hallinto-osaamisen kehittämiseen.
Myös SPR:n Hämeen piiri on järjestänyt viime vuosina paljon VOK-palveluja – se näkyy omaisuudessa. Vuonna 2014 piirillä oli sijoituksia 1,4 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 niitä oli 4,4 miljoonaa euroa. Piirin toiminnanjohtajan sijaisen Salla Heiskasen mukaan lisävaroilla on palkattu kolme uutta henkilöä.
Heidän joukossaan on ensihuollon asiantuntija. Ensihuolto tarkoittaa auttamista äkillisissä poikkeustilanteissa, kuten tulipaloissa. Ensihuollon asiantuntija antaa SPR:n vapaaehtoisille psykologista tukea tilanteisiin, joissa nämä kohtaavat vaikkapa onnettomuudessa omaisensa menettäneitä.
HUP:n ohjelmapäällikkö Juslin-Sandin muistuttaa, että varoja on hyvä olla pahankin päivän varalle. Esimerkiksi koronan takia HUP:n ensiapupalveluista ja jäsenhankinnasta saamat tulot romahtivat – aukkoa pitää paikata muilla rahoilla.
SPR:n Hämeen piiri ja HUP eivät ole tehneet varsinaista suunnitelmaa, missä tahdissa ja mihin tarkoitukseen VOK-buumin aikana kertyneet uudet miljoonat käytetään. Toiminnanjohtajan sijaisen Salla Heiskasen mukaan Hämeen piirin varallisuus tulee kuitenkin alenemaan lähivuosina uuden kierrätysmyymälän kulujen myötä.
SPR:n tulot turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ovat vähentyneet, mutta niillä on yhä iso merkitys sen piireille. Vuonna 2020 piirit saivat vastaanotosta 45 miljoonaa euroa, kun niiden kaikki tuotot olivat yhteensä 61 miljoonaa.
Muita tuloja piirit saivat muun muassa sosiaali-, terveys- ja ensiapupalvelujen myynnistä, maahanmuuttajien kotouttamistoiminnasta ja sijoituksista.
SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen arvioi, että VOK-toiminnan myötä kasvanut varallisuus ei ole vähentänyt järjestön tuloja muista lähteistä, kuten Veikkauksen pelituotoista. Veikkausvoittovaroja SPR sai viime vuonna viisi miljoonaa euroa.
Kiinteistösijoittajat kiittivät
Vuosina 2015–2020 valtio käytti vastaanottoon 1,5 miljardia euroa. Ilman turvapaikanhaun kasvua jaksosta olisi selvitty karkeasti arvioiden noin miljardi pienemmillä menoilla.
Lisämenot olivat monen tekijän summa. Tulijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Kiireen keskellä piti tehdä nopeita päätöksiä. Syntyi kertaluonteisia kuluja ja ajoittain oli liikaa kapasiteettia. Vastaanottokeskuksia ei kilpailutettu ennen vuotta 2017. Koska tilapula oli kova, vuokramarkkinat kuumenivat. Kiinteistösijoittajat tekivät kovia tuloksia. Vuokramarkkinoille ilmestyi suoranaisia onnenonkijoita.
– Kyllä siellä röyhkeimmät tarjoukset karsittiin pois, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.
Huikeimpien hintapyyntöjen torjunnasta huolimatta vastaanottotoiminnan keskihinta harppasi turvapaikanhaun huippuvuosina. Vuonna 2015 tavoiteltiin 37 euron vuorokausihintaa henkilöltä, mutta se kipusikin 66 euroon. MOT:n teettämän selvityksen mukaan kalleimmissa aikuisten vastaanottokeskuksissa vuorokausihinta oli noin 150–200 euroa henkilöltä alkuvuonna 2016.
Sisäministeriön tarkastajat moittivat syksyllä 2016 Maahanmuuttovirastoa liian lepsusta vastaanottotoiminnan sopimusmallista. Tarkastajien mielestä sopimusta voitiin tulkita jopa niin, että rahahanassa ei ollut sulkua ollenkaan, kun kaikki vastaanoton todelliset kulut luvattiin korvata.
Kimmo Lehto kiistää, että piikki olisi ollut täysin auki. Hänen mukaansa vastaanottokeskuksilla oli sitovat talousarviot, joista karsittiin hyväksymisvaiheessa ylimääräistä pois. Esimerkiksi autojen määrään tai laatuun saatettiin puuttua.
Viime vuosina hinta on ollut tärkeä kriteeri, kun Maahanmuuttovirasto on lakkauttanut vastaanottoyksiköitä. Viime vuonna vastaanoton keskihinta oli 44 euroa päivältä (ei sis. arvonlisäveroa).
Oppia on otettu
SPR:n Satakunnan piirin valmiuspäällikön Kari Petäjän mukaan syksyn 2015 kokemuksista on otettu oppia. SPR:llä on uusia suunnitelmia siltä varalta, että äkillinen turvapaikanhaun kasvu toistuu. Esimerkiksi Porin VOK:ssa on nyt 150 asukasta, mutta määrä voidaan voi nostaa melko helposti 600:aan. Lisää kapasiteettia saadaan muun muassa kunnallisista liikunta- ja harrastetiloista ja teltoista.
Vastaavia sopimuksia reservitiloista on muillakin SPR:n vastaanottokeskuksilla ympäri maata.
– Näin jää enemmän suunnitteluaikaa, jos joudutaan perustamaan uusia vastaanottokeskuksia, sanoo Petäjä.
SPR harjoittelee säännöllisesti vastaanoton laajentamista. Petäjän mukaan SPR osaa ottaa aiempaa paremmin huomioon vapaaehtoisten erikoisosaamisen. Hän katsoo, että uusissa vuokrasopimuksissa tulisi myös sopia mahdollisimman tarkasti VOK-kiinteistöjen kulumisen korvauksista. Edellisen VOK-buumin aikana kiinteistöön syntyneiden vaurioiden maksajaa on haettu jopa käräjillä.
VOK-toimijan taustat tarkastetaan
Maahanmuuttoviraston mukaan koronan hellittäessä turvapaikanhakukin voi vilkastua. Virasto odottaa, että mahdollisesta tulijamäärän kasvusta saadaan nyt parempia ennakkovaroituksia kuin syksyllä 2015. Tiedonkulun tehostuminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön, jossa on mukana muun muassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex, poliisi ja Suomen lähetystöjä ympäri maailmaa.
Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta toteaa, että potentiaalisia uusia tiloja vastaanottokeskuksille osataan nykyään etsiä Maanmittauslaitoksen tietokantojen avulla.
Maahanmuuttovirasto hakee myös uusia VOK-palvelujen tarjoajia hankintajärjestelmällä, johon halukkaat yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua. Ilmoittautuneiden taustat tarkastetaan. Sen jälkeen niille voidaan tehdä tarjouspyyntö, jos tarvitaan uusia palvelujen järjestäjiä.