Entistä useampi valitsee tänä kesänä grilliin lihan sijaan kasviproteiinista valmistetun pihvin, makkaran tai pyörykän.
Lihankorvikkeet ja kasviproteiinit ovat tällä hetkellä yksi kaikkein nopeimmin kasvavista elintarvikekategorioista.
Viime vuonna kasviproteiineja ostettiin Suomessa jo runsaasti yli 50 miljoonalla eurolla ja niiden markkina kasvoi yli kolmanneksella.
Tähän asti kasviproteiinien kulutus on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin. K-ryhmän mukaan suurin kasvu tulee nyt kuitenkin ensi kertaa kaupunkien ulkopuolelta.
Se on merkki siitä, että kasviproteiinit ovat tulossa vauhdilla osaksi keskivertosuomalaisten ostoskoria.
– Me uskomme valtavirtaistumiseen. Sekasyöminen tulee kasvamaan ja [kasviproteiinien kulutus] alkaa olla muidenkin kuin pelkästään kasvisruokavaliota tai vegaanista ruokavaliota noudattavien ruokatottumus, arvioi K-ryhmän tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen.
Kasviproteiinien kasvu pohjaa Vuorisen mukaan nopeasti laajenevaan tuotevalikoimaan sekä vankkoihin ruokatrendeihin.
– Paljon puhutaan terveellisyydestä, ruokavalion keventämisestä, ilmastovaikutuksista ja sekasyömisestä.
Lihansyönti on laskussa, mutta kuinka pitkään?
Lihankulutus on laskenut hieman kahtena edellisenä vuotena, selviää Luken eli Luonnonvarakeskuksen tuoreista tilastoista.
Kyse voi olla käännekohdasta, mutta vielä on kuitenkin liian aikaista julistaa, että lihankulutus olisi kääntynyt pysyvästi laskuun. Lihankulutus on aiemminkin laskenut kahtena perättäisenä vuotena ja lähtenyt sen jälkeen taas nousuun.
Lihankulutus on laskussa myös esimerkiksi Saksassa. Lihankorvikkeiden markkina taas kasvaa siellä suunnilleen samaa vauhtia kuin Suomessa.
K-ryhmän Vuorisen mukaan siipikarjaa syödään koko ajan enemmän, porsaanlihaa vähemmän ja naudanlihan kulutus säilyy suunnilleen ennallaan. Vuorinen uskoo, että taustalla vaikuttavat samat kevyemmän ja terveellisemmän ruokavalion trendit, jotka ohjaavat keskivertokuluttajia kasviproteiinien pariin.
Kasviproteiinien markkina on yhä vain noin pari prosenttia lihamarkkinoiden koosta. Vuorinen arvelee, että vähitellen kasviproteiinien kulutus alkaa kuitenkin vaikuttaa myös lihansyöntiin.
– Jos siellä on markkinassa pieni miinus lihansyönnissä, ja kasvisproteiinit ja lihaa korvaavat tuotteet ovat [useiden vuosien keskiarvolla] 20–30-prosentin kasvussa, niin varmasti se peilaa osaltaan lihansyöntiin.
Lihaa korvaavien proteiinien maailmanmarkkina seitsenkertaistuu tulevien 15 vuoden aikana, konsulttiyhtiö Boston consulting group (BCG) arvioi raportissaan maaliskuussa. Tällä vauhdilla lihankorvikkeiden osuus olisi vuonna 2035 jo 10–20 prosenttia kaikesta kulutettavasta proteiinista.
Kasviproteiinien lisäksi BCG:n raportissa huomioidaan eläinsoluista keinotekoisesti kasvatetut proteiinit.
Nyhtökaurayhtiön perustaja: kasviproteiinien kehityksessä ollaan vasta alussa
Kasviproteiinibuumi käynnistyi Suomessa vuonna 2016, kun elintarvikevalmistaja Gold & Green Foods toi Nyhtökauran markkinoille.
Muutamassa vuodessa markkinoille on tullut kymmeniä kilpailevia kasviproteiinien valmistajia ja tuotevalikoima on monin- ja taas moninkertaistunut.
Gold & Green Foods -yhtiön perustaja ja nykyinen innovaatiojohtaja Maija Itkonen sanoo, että kasviproteiineista ollaan nähty vasta alku.
– Ensimmäinen aalto oli nämä perinteiset soijatuotteet. Sitten oli seuraava aalto, jossa oli jo mietitty rakennetta, suutuntumaa ja raaka-aineita.
– Sitten on tulossa vielä se kolmas ja neljäs ja ties kuinka mones aalto kasviproteiineja.
Nyhtökauralla vankan aseman kuluttajamarkkinoilla saavuttanut Gold & Green Foods lanseeraa pian raaka-aineita elintarviketeollisuuden käyttöön.
Kyse on proteiinirakeista- ja hiutaleista, joilla elintarvikevalmistajat voivat Itkosen mukaan parantaa "minkä hyvänsä ruuan ravintoarvoa".
Lue lisää: