Hyppää sisältöön

Kruunusiltojen raitiotien hinnasta nousi poru – Budjetit ovat paukkuneet ennenkin pääkaupunkiseudulla, muistatko vielä nämä 4 miljoonahanketta?

Pelkästään pääkaupunkiseudulta löytyy useampi esimerkki, joissa alkuperäinen budjetti on matkan varrella paisunut merkittävästi. Uutisoimme eilen, että Helsingin pormestari käynnistää Kruunusillat-raitiotiehankkeen paisuneesta budjetista selvityksen.

Havainnekuva Kruunuvuoren siltakilpailun voittaneesta Gemma Regalis -sillasta.
Havainnekuva Kruunuvuoren siltakilpailun voittaneesta Gemma Regalis -sillasta. Kuva: Helsingin kaupunki
Saija Nironen

Mittavien rakennusurakoiden yllättävästi paisuvat budjetit ovat nousseet jälleen keskusteluun Helsingin Kruunusillat-raitiotiehankkeen myötä.

Yle kertoi eilen, että pormestari Jan Vapaavuori käynnistää raitiotiehankkeesta erillisselvityksen, joka koskee rajusti kasvanutta kustannusarviota ja päätöksentekoprosessia.

Tämä ei suinkaan olisi lajissaan ensimmäinen mittava budjetin ylitys vastaavanlaisissa hankkeissa.

Yli kymmenen vuotta lykkääntyneen ja useita miljardeja euroja suunniteltua kalliimpaan Olkiluotoon kolmoseen sitä on vielä turha verrata. Pelkästään pääkaupunkiseudulta löytyy kuitenkin useampi esimerkki, joissa alkuperäinen budjetti on matkan varrella paisunut merkittävästi.

1. Olympiastadionin remonttibudjetti lähti täysin käsistä

Helsingin Olympiastadionin mittava peruskorjaus valmistui viime kesänä. Uudistilaa tuli remontin yhteydessä liki 20 000 neliötä, joihin sisältyy muun muassa kentän alle tullut harjoitusjuoksurata ja isot liikuntatilat.

Remontissa oleva Olympiastadionin katsomo ja kenttä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan perusparannuksen valvonta ei vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia. Kuva: Timo Korhonen / AOP

Viisi vuotta kestäneen remontin kustannukset paisuivat lähtöhinnasta yli sata miljoonaa euroa. Lopullinen hintalappu ylitti 300 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) totesi Ylelle alkuvuodesta, että hankkeen kustannuksia nosti muun muassa se, että stadionille rakennettiin kansainvälisen jalkapalloliitto UEFAn vaatimusten mukaisia turvatoimia.

Myös laaja maanalainen rakentaminen nosti lopullista hintaa, mutta isoin ongelma oli koko projektin valvonta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tammikuussa (siirryt toiseen palveluun), että Olympiastadionin perusparannuksen valvonta ei ole vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia. Hankkeen ohjausryhmä ei siis onnistunut huolehtimaan siitä, että ison projektin kustannukset pysyvät hallinnassa ja hanke aikataulussa.

2. Glykoliongelma nosti Kehäradan kustannuksia miljoonilla

Kauan odotettu junayhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välillä käynnistyi heinäkuussa 2015. Kehäradan rakennustyöt kestivät kaikkiaan kuusi vuotta ja kalliita ongelmia tuli vastaan myös näillä raiteilla.

Hankalin matkalle sattunut tilanne oli glykolin löytyminen maaperästä lentokentän alta. Lentokoneiden jäänestoaineessa käytettyä glykolia oli vuosien saatossa päässyt maaperään suuria määriä ja se syövytti rakenteilla olevan tunnelin betoni- ja teräsrakenteita. Ongelman ratkomiseen meni vuosi ja sen myötä aikataulu meni uusiksi.

Kehäradan rakennustyömaata lentokentän asemalaiturilta helmikuussa 2015.
Lentoaseman alapuolisen juna-aseman rakennustöitä helmikuussa 2015. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kehärata oli tuolloin Vantaan historian suurin investointihanke. Radan rakentamisen arvioitiin maksavan 590 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuskustannukset olivat kuitenkin lopulta 770 miljoonaa euroa.

3. Surullisen kuuluisa länsimetro

Länsimetron ykkösvaihe eli rata Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään piti ottaa käyttöön alun perin jo vuonna 2015. Liikenne alkoi kuitenkin vasta vuoden 2017 lopulla. Kustannukset puolestaan paisuivat yli miljardiin euroon, joka on liki kolminkertainen summa alkuperäiseen suunnitelmaan nähden.

Kustannusarvion kasvaminen johtui ulkoisen selvityksen mukaan useista toisiinsa liittyneistä tekijöistä. Merkittävä osa kustannusarvion ylityksestä aiheutuu asemien ja tunneleiden rakentamisesta sekä rakennuttamisesta. Kustannuksia kasvatti myös hankkeen laajeneminen, aikataulun venyminen ja töiden kiirehtiminen.

Lauttasaaren metroasema 23.9.2016.
Lauttasaaren metroasema syyskuussa 2016. Kuva: Janne Nordström / Länsimetro Oy

Hankkeen monimutkaistuessa kulujen ja aikataulun valvontaan ei myöskään lisätty resursseja. Kiteytettynä projektin mahalaskuun johtivat epärealistinen aikataulu, hankkeen paisuminen sekä puutteelliset suunnitelmat.

4. Musiikkitalon suunnitelmat muuttuivat matkan varrella

Musiikkitalon avajaisia juhlittiin kansalaistorin laidalla elokuussa 2011. Talo rakentui aikataulussaan, mutta ylitti arvioidut kustannukset.

Musiikkitalon rakennustyömaa ilmakuvassa
Musiikkitalon rakennustyömaa ilmakuvassa 2009. Kuva: YLE

Rakennustöiden alkaessa koko hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 140 miljoonaa euroa. Lopullinen hintalappu ylitti kuitenkin 160 miljoonan.

Suurimmat yksittäiset ylitykset tapahtuivat rakennustöiden osalta jo runko- ja betonivalutöissä. Vaativan rakennuksen suunnitelmia jouduttiin myös muuttamaan rakentamisen aikana useaan otteeseen, mikä kasvatti suunnittelukustannuksia vielä rakennusvaiheessakin.

Voit keskustella rakentamisen budjetoinnista perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Helsingin Kruunusillat-raitiotiehankkeen hinta tuplaantui 800 miljoonaan euroon, nyt pormestari Vapaavuori vaatii selitystä tilanteelle

Suotuisan sään ansiosta Raide-Jokeri valmistuu suunniteltua aiemmin – pikaraitiotien kyytiin on mahdollista päästä jo alkuvuodesta 2024

Suosittelemme sinulle