Suomi on YK:n toteuttamassa yli 150 maan vertailussa ykkönen siinä, miten maassa on saavutettu kestävän kehityksen tavoitteita.
Ruotsi jäi tänä vuonna toiseksi, kolmantena listalla on Tanska.
Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät muun muassa köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, ympäristönsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.
YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty.
Vieläkin kestävämmin voisi kuluttaa
Raportti on Suomelle mairittelevaa luettavaa. Selvityksessä mainitaan muun muassa keväällä julkistettu kansainvälinen onnellisuusraportti, jossa Suomi sai niin ikään ykkössijan.
Vertailun mukaan Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen.
Kun katsoo vertailun häntäpäätä, näkee miksi kestävän kehityksen tavoitteet ovat jääneet monissa maissa toissijaisiksi.
Hauras yhteiskuntarauha, köyhyys sekä etniset ja poliittiset jännitteet hidastavat periaatteiden käytännön toteutusta. Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta ovat luisuneet epävakauden tielle.
Edistystä Norsunluurannikolla, takaiskuja Tuvalulla
YK:n listauksen mukaan eniten alueellista edistystä on tapahtunut vuodessa itäisessä ja eteläisessä Aasiassa. Sijoitustaan ovat kohentaneet esimerkiksi Bangladesh ja Afganistan, Afrikassa Norsunluurannikko.
Bangladesh on saavuttanut kestävän kehityksen tavoitteen ilmastonmuutoksen torjunnassa, vähentänyt ruokapulaa ja köyhyyttä ja parantanut koulutuksen laatua.
Eniten taantuneita ovat raportin mukaan talouskurimukseen syöksynyt Venezuela, Tuvalu ja Brasilia. Viimeksi mainittu Etelä-Amerikan mahtivaltio on epäonnistunut muun muassa eriarvoistumisen pysäyttämisessä ja työpaikkojen luomisessa.
Tuvalulta ei ole saatu tai toimitettu tietoja esimerkiksi köyhyyttä, talouskasvua ja koskevista tavoitteista.
Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuutta
Raportin arvovaltaiseen kirjoittajajoukkoon kuuluu muun muassa maineikas taloustieteen professori Jeffrey Sachs.
Yleisemmin kestävän kehityksen tavoitteet ovat ottaneet takapakkia koronapandemian vuoksi, ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen.
Raportin mukaan köyhien maiden liikkumavara on rajallinen. Siinä missä vauraammat maat ottavat lisälainaa ja elvyttävät velkaohjelmalla, köyhemmät eivät luottokelpoisuuspuutteiden vuoksi lainoitusta saa.
Raportti suosittelee pandemian haittojen lieventämiseksi köyhimpien maiden taloudellisen liikkumatilan laventamista muun muassa velkahelpotuksilla, veronkeräyksen tehostamisella ja kehityspankkien nykyistä voimakkaammalla tuella.
Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari on Suomen edustajana mukana tutkimuksen tehneen SDSN:n verkoston raportin tuloksia esittelevässä tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina klo 15.
Voit perehtyä selvitykseen tästä linkistä.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.