Keltaisena hehkuvat pellot tilkuttavat heleänvihreää maisemaa. Juuri nyt kukkii vuosi sitten heinäkuussa kylvetty syysrypsi. Se kypsyy heinä-elokuun vaihteessa puimakuntoon ja päätyy täydentämään öljypuristamoiden vähiin käyneitä varastoja.
Kotimaisen rypsiöljyn kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin tarjonta.
Rypsin ja rapsin yhteenlasketut viljelyalat ovat romahtaneet kolmessa vuodessa. 58 300 hehtaaria on supistunut vuoteen 2020 mennessä 29 700 hehtaariin, jolloin esimerkiksi syysrypsin osuus oli 810 hehtaaria. Luvut perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin.
Suomen suurin öljynpuristamo, kirkkonummelainen Avena Nordic Grain, käyttää kotimaisesta rypsisadosta yli 90 prosenttia.
– Silti se on täyttänyt kaikesta raaka-aineen tarpeestamme vain neljänneksen, laskeskelee toimitusjohtaja Tero Heikkinen.
Yhtiö on ostanut jo pitkään siemeniä puristettavaksi erityisesti Baltiasta.
Siemenistä puristettu öljy menee elintarviketeollisuuteen, ammattikeittiöihin ja vähittäiskauppaan. Sitä ja puristamisessa syntyvää rouhetta myydään myös rehutehtaille ja maatiloille.
Hinta ennätyskorkealla
Uutta viljelyuskoa haetaan nyt historiallisen korkealla olevasta rypsin ja rapsin maailmanmarkkinahinnasta. Se on noussut edellisvuoteen verrattuna lähes 40 prosenttia.
Kotimainen hinta seuraa Pariisin Euronext-hyödykepörssin hintanoteerausten vanavedessä. Luomurypsin hinta on liikkunut haastattelua tehdessä 700-800 euron ja tavallinen rypsi 500-530 euron paikkeilla tonnilta. Hinta vaihtelee lähes päivittäin Euronextin rapsifutuurin hinnanmuutosten tahtiin.
– Kyllä se [hinta] kannusti, kertoo alavutelainen luomuviljelijä Sakari Holkko.
Hän kokeilee nyt ensi kertaa rypsin viljelyä. Syysrypsiä kasvaa yhdeksällä hehtaarilla. Loput pelloista ovat herneellä ja viljalla.
– Kasvusto näyttää hyvältä. Talvi oli suosiollinen, kun oli paljon lunta, mutta ei routaa, Hokko kertoo.
Viljelyalat kaukana huippuvuosista
Suomessa lähes puolet syysrypsistä on luomutilojen viljelemää.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukasvituotannon asiantuntija Jari Luokkakallion mukaan öljykasvit soveltuvat hyvin viljelykiertoon. Luomuviljelyssä kevätrypsiä viljellään nurmen esikasvina ja syysrypsiä lopetettavan nurmen jälkeen.
– Syysrypsi ehtii tuleentua hyvin. Kevätrypsi ei välttämättä ainakaan täällä Suomenselällä ole välttämättä aina täysin valmista puintiaikaan. Öljynpuristamon päässä se tarkoittaa heikompaa laatua eli siemenessä on lehtivihreää mukana, Luokkakallio kertoo.
Suomessa on Avena Nordic Grainin lisäksi myös muutamia pienempiä öljynpuristamoita. Yksi niistä on Alavuden Öljynpuristamo, jonka toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha toivoo lisää sopimusviljeliöitä.
– Rypsivarastot on loppumassa. On yhä haasteellisempaa saada raaka-ainetta, mutta nyt viime aikoina on tullut joitakin uusia syysrypsin viljelijöitä, toteaa Yli-Kuha.
Tero Heikkinen kertoo samaa.
– Omassa sopimushankinnassamme on hehtaareissa ajateltuna ehkä 50 prosentin nousu, mutta täytyy muistaa, että lähdettiin erittäin matalasta luvusta.
Huippuvuosista ollaan vielä kaukana. Viljelyala oli ennätyssuuri esimerkiksi vuonna 2010, jolloin rypsiä ja rapsia kasvoi 158 000 hehtaarin alalla.
Tero Heikkinen uskoo, että hinnan lisäksi myös kampanjointi öljykasvien puolesta lisää taas kiinnostusta. Avena Nordic Grain on mukana muun muassa tuottajajärjestöjen ja ProAgrian kanssa RypsiRapsi 2025 -hankkeessa.
Tarkoituksena on löytää uusia viljelyteknisiä keinoja viljelyvarmuuden ja kannattavuuden parantamiseen, ja nostaa keskimääräiset satotasot kevätöljykasveilla 2 000 kiloon hehtaarilta ja 2 500 kiloon syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä.
Öljykasvit herkkiä tuhohyönteisille
Hyvästä hinnasta huolimatta moni viljelijä empii. Öljykasvien satotasot eivät ole kasvaneet samaan tahtiin viljojen kanssa. Esimerkiksi syysrypsin viljelyssä suurena haasteena ovat vähälumiset, routaiset talvet.
Viljelyinnon puutetta on perusteltu myös tuholaispaineilla. Laajasti käytössä olleet torjunta-aineet katosivat markkinoilta, kun EU kielsi muutama vuosi sitten peittausaineiden eli siementen käsittelyyn tarkoitettujen torjunta-aineiden käytön.
Pelloille ei ole saanut enää kylvää neonikotinoideilla käsiteltyjä rypsin tai rapsin siemeniä. Neonikotinoidien ryhmään kuuluvat torjunta-aineet imidaklopridi, tiametoksamiini ja klotianidiini ovat vaaraksi myös hyödyllisille pölyttäjähyönteisille.
Rypsiä ja rapsia pölyttävät esimerkiksi kimalaiset, erakkomehiläiset ja tarhamehiläiset.
– Syysrypsille kimalaiset ovat erittäin tärkeitä, koska ne pölyttävät myös viileässä, jopa alle +10 asteen lämmössä, kertoo luomukasvituotannon asiantuntija Jari Luokkakallio.
Lehtikuoriaiset, kirpat, syövät lehtiin reikiä, jolloin haihdutus lisääntyy ja sirkkataimivaiheessa olevat kasvit voivat kuolla.
– Syysrypsi taimettuu aikaisin keväällä, joten kirpat eivät välttämättä ole vielä liikkeellä. Kun kasvi on ehtinyt kasvaa, kirpoista ei ole enää haittaa, Luokkala toteaa.
Luomuviljelijä Sakari Holkon mukaan syysviljely on luomutilalla oikeastaan ainoa taistelukeino tuholaisia vastaan. Jos kevät on otollinen, syysrypsi myös saattaa ennättää kukkaan ennen rapsikuoriaisten saapumista.
Hän on kesän kynnyksellä toiveikas ja uskoo, että luomutilan ensimmäisestä syysrypsisadosta on tulossa erittäin hyvä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 17.6. kello 23 saakka.