Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Oletko vasemmistolainen vai oikeistolainen? Arvoiltasi konservatiivi vai liberaali?
Suuri osa ehdokkaista vastasi näihin kysymyksiin täyttäessään Ylen vaalikonetta. Sunnuntaina suomalaiset valitsivat osan heistä edustamaan itseään Manner-Suomen 293:essa kunnanvaltuustossa.
Tässä jutussa selvitämme, miten nämä uudet valtuustot eroavat toisistaan.
Tutkimme valtuutettujen eroja talouspoliittisissa kysymyksissä.
Vasemmistopoliitikot kannattavat laajaa julkista sektoria ja ovat valmiita korottamaan hyvätuloisten kunnallisveroa. Oikeistolaiset puolestaan suhtautuvat positiivisemmin yksityiseen sektoriin ja leikkaavat mieluummin palveluja kuin korottavat veroja.
Tutkimme myös, millaisia arvoja eri kuntien päättäjillä on.
Monet konservatiivit haluavat koulujen vaalivan kristillisiä perinteitä, vastustavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden puolesta järjestettävää Pride-liputusta ja suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttoon, kun taas useimmat liberaalit ovat päinvastaista mieltä.
Yksinkertaistetut viestit purivat äänestäjiin
Vaalien alla julkaistu analyysi paljasti kokoomuksen ja keskustan edustajien olevan jakautunut arvoiltaan kahteen leiriin, liberaaleihin ja konservatiiveihin. Nelikenttä näyttää, että erityisesti oikeistopuolueiden äänestäjiin vetosivat nimenomaan puolueiden konservatiiviset ehdokkaat.
– Vaikuttaa siltä, että kokoomuksen konservatiivisiipi on saanut enemmän ääniä. Viime aikoina puolue on profiloitunut erityisesti vastustamaan hallituksen linjaa, mikä tarkoittaa konservatiivisempaa asennetta, arvioi vaaleja ja poliittista käyttäytymistä tarkastellut Åbo Akademin tutkija Kim Strandberg.
Myös perussuomalaisissa konservatiiviset ehdokkaat olivat suositumpia. Strandberg uskoo, että he onnistuivat innostamaan äänestäjänsä muita paremmin uurnille.
– Äänestäjien on helpompaa omaksua yksinkertaisempia viestejä. Tämä on erityisen totta perussuomalaisille, joiden äänestäjät ovat tottuneet selkeisiin ja yksinkertaisiin viesteihin.
Lue myös:
Suomi jakautuu liberaaleihin ja konservatiivisiin kuntiin
Katsotaan seuraavaksi, miltä valtuustojen arvot näyttävät Suomen kartalla.
Riippumattoman E2 Tutkimuksen vaalitutkija Jussi Westisen mukaan kuntien välisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät, kuten koulutustaso, uskonnollisuus, kieli ja poliittiset perinteet.
Korkeakoulutetut suomalaiset ovat keskimäärin liberaalimpia. Liberaaleina alueina kartalla erottuvatkin yliopistokaupungit, kirkkaimmin Helsinki ja Turku. Niihin tullaan opiskelemaan ja niihin keskittyy paljon korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja.
Uskonnon ja muiden arvojen vaikutus näkyy selkeimmin Pohjanmaalla. Konservatiivinen vyöhyke ulottuu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kautta Pohjois-Pohjanmaalle.
– Nämä ovat uskonnollisia alueita, joissa perhekeskeisyys, kansallishenki ja perinteisten arvojen kunnioittaminen on vahvaa, Westinen toteaa.
Ruotsinkieliset rannikkoalueet Etelä- ja Länsi-Suomessa ovat selvästi keskimääräistä liberaalimpia.
– Pohjanmaalla kielen synnyttämä jakolinja on kuin veitsellä leikattu, Westinen kuvaa.
2020-luvun Suomi on oikeistolaisempi kuin 30 vuotta sitten
– Kovin on hailakan sininen, Jussi Westinen toteaa katsoessaan vasemmisto-oikeistojaottelun mukaista karttaa.
Huolimatta kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalivoitosta, ilmiö ei Westisen mukaan ole upouusi. Suomalaisten arvot ovat jo monta vuosikymmentä sitten ottaneet askeleen oikealle demarien ja laitavasemmiston suosion laskiessa.
Kartassa näkyvät silti myös pitkät poliittiset perinteet.
Demarien kovimpia kannatusalueita ovat Etelä-Suomen teollisuuskaupungit ja esimerkiksi osa Pohjois-Karjalasta. Sen sijaan juuri Etelä-Pohjanmaa on keskustaoikeistolaista aluetta.
Oikealla ollaan konservatiiveja, vasemmalla liberaaleja
Westisen mukaan vertailu vahvistaa jo vuosikymmenen ajan jatkuneen puolueiden jakautumisen kahteen leiriin.
Keskustasta oikealle sijaitsevat perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja keskusta. Näistä perussuomalaiset on harpannut oikealle vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.
Nelikentän toisessa päässä ovat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Nämä puolueet ovat vastaavasti siirtyneet aiempaa selkeämmin vasemmalle, ja kannattavat liberaalimpia arvoja.
Poikkeuksen kaavaan muodostaa RKP, jonka valtuutetut yhdistelevät oikeistolaisia ja arvoliberaaleja kantoja.
Jako näkyi Westisen mukaan selkeästi myös sunnuntain kuntavaaleissa. Konservatiivisin valtuusto on Kauhavalla, jossa keskustaoikeistoa äänesti yhteensä noin 90 prosenttia kuntalaisista, kun taas vihreillä ja vasemmistolla ei ollut siellä edes ehdokkaita.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 18. kesäkuuta kello 23 saakka.
Alkuperäinen Malin Ekholmin, Linus Långin, Alexander Ugglan ja Petter Westin juttu on julkaistu ruotsiksi täällä.
Lisää aiheesta: