Suuri koivu retkottaa rivitalon katon päällä Muuramessa Keski-Suomessa. Suomea riepotteleva Vieno-myrsky on kiskonut puun juurineen maasta.
Myrsky kaataa koivuja harvoin juurineen. Ne napsahtavat yleensä keskeltä poikki. Koivu katkeaa usein lahosta kohdasta, jossa runko on heikko.
– Koivulla voi olla enemmän lahovikoja rungossa kuin männyllä ja kuusella. Sen takia ne katkeavat herkemmin rungosta, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Tapani Repo kertoo.
Kuuset kaatuvat myrskyissä herkimmin. Ne irtoavat maasta yleensä juurineen.
Mäntyjen ja koivujen myrskytuhot ovat harvinaisempia kuin kuusien.
Kuusi kaatuu herkästi, koska sen juuret ovat pinnassa. Männyn juuret kurottavat paljon kuusta syvemmälle. Koivulla taas on laaja juuristo, joka pitää sen tiukasti kiinni maassa.
– Juuriston syvyysjakauma on tärkein tekijä, Repo toteaa.
Kesällä sulan maan aikaan kovat tuulet repivät puita juurineen maasta herkemmin kuin talvella, jolloin maa on roudassa. Talvimyrskyissä puolestaan puiden rungot katkeavat helposti.
"Mäntykin kaatuu, jos se ei ole kivien välissä kiinni"
Korpilahtelaiselle Toni Kinnuselle on kertynyt käytännön kokemusta siitä, mitä puita myrskyt kurittavat pahiten. Hän ajaa harvesteria eli hakkuukonetta metsissä.
– Kuusi ja koivu ovat tosi herkkiä kaatumaan. Koivu varsinkin, kun se on lehdessä.
Myös maalaji vaikuttaa siihen, miten herkästi puu kaatuu. Kuuset ovat siksikin herkkiä, koska ne kasvavat usein hienojakoisessa maassa.
– Kyllä mäntykin kaatuu herkästi vaikka hiekkakankaalla, jossa se ei ole kivien välissä kiinni, Kinnunen sanoo.
Metsissä helpoiten kaatuvat reuna-alueiden puut varsinkin pian hakkuiden jälkeen.
– Reunametsät eivät niin sanotusti ole vielä sopeutuneet uuteen tilanteeseen, Luken Tapani Repo kuvaa.
Repo arvelee, että myös latvuksen koko ja malli saattaa vaikuttaa siihen, miten herkästi tuuli tarttuu puuhun.
Irtoileva kuori ja käävät kielivät lahoviasta
Muuramen näky on uutiskuvista tuttu. Myrskyt kaatavat usein puita rakennusten päälle, mikä voi johtaa isoihinkin korjaustöihin.
Oman pihan puusta saattaa nähdä päälle päin, uhkaako se kaatua seuraavassa kovassa myräkässä.
– Rungon ja latvusten huonokuntoisuus ovat merkkejä siitä, että rungossa on jotain vikaa ja puu voi katketa, Repo sanoo.
Huonokuntoisuudesta kertoo esimerkiksi irtoileva kuori. Rungossa kasvavat käävät kielivät pitkälle kehittyneestä lahoviasta.
Huonovointisuuden paljastaa myös latvuksen harsuuntuminen. Silloin latvus on harvahko ja neulasia tai lehtiä on tavallista vähemmän.
Ammattilaiset selvittävät lahovikoja kairaamalla
Lahovaurioita voi selvittää myös runkoa kairaamalla, mutta Revon mukaan sitä ei kannata asiaan perehtymättömän tehdä.
Ammattikäyttöön on kehitetty kairoja, joiden avulla saadaan tietoa rungon eri syvyyksien lahovioista.
– Tavallisella ihmisellä ei ole sopivia kairoja siihen, eikä puuta kannata ruveta porailemaan isommalla poralla, koska se aiheuttaa lahon syntymistä.
Voit keskustella aiheesta 16.6. klo 23.00 saakka.