Hyppää sisältöön

Häräntappoaseesta on tehty uusi televisioversio – kaupunkilaispoika Allu on nyt Alexandra, joka ei tahdo olla tyttö

Anna-Leena Härkösen pian 40 vuotta täyttävä Häräntappoase on yksi suosituimmista kotimaisista romaaneista kautta aikojen. Nyt Elisa Viihde on tehnyt siitä uuden televisioversion, joka tuo Allu Korvan tarinan 2020-luvulle.

Uuden Häräntappoase-sarjan pääpari Allu ja Kerttu
Allu (Carola Hakola) rakastuu taas Kerttuun (Rebekka Baer) Kuva: Elisa Viihde
Sanna Vilkman

Anna-Leena Härkönen oli vasta 17-vuotias lukiolainen, kun hän kirjoitti vuonna 1984 julkaistun Häräntappoaseen.

Siitä tuli välittömästi käsittämättömän suosittu.

Vaikka tuoreempiakin nuorisokuvauksia on olemassa, Häräntappoasetta luetutetaan edelleen peruskouluissa. Nykypolven teinejä lukeminen tosin kiinnostaa koko ajan vähemmän. Kirjailijan omakin poika yritti lintsata tehtävästä.

– Poikani sanoi, ettei jaksa lukea kirjaa loppuun, ja yritti saada minua kertomaan, mitä siinä tapahtuu. Ensiksi sanoin, etten edes muista kaikkea ja toiseksi, että se on sinun hommasi, muistelee Härkönen.

Anna-Leena Härkönen
Anna-Leena Härkösen mielestä Häräntappoaseen kirjoittaminen oli ihanaa. – Silloin ei ollut mitään paineita. Ne tulivat myöhemmin, kun kaikkia seuraavia kirjoja verrattiin ensimmäisen menestykseen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Häräntappoase on nuoren vaasalaispojan, Alpo Korvan kasvukertomus. Kaupunkilainen Alpo eli Allu on suunnitellut viettävänsä elämänsä kesän kaverin kanssa Tukholmassa, mutta päätyy puolipakotettuna sukulaisten luo heinätöihin pikkuiseen maalaiskylään.

Seuraa kasvukipuja, ennakkoluuloista luopumista, kulttuurien yhteentörmäyksiä ja huumaava ensirakkaus paljasjalkaiseen Kerttuun.

Häräntappoaseen suosion yksi salaisuus on sen kieli. Dialogi on aitoa, niin sen ajan nuoret puhuivat, kiroiluineen kaikkineen.

– Aloin 16-vuotiaana kirjoittaa ylös kavereideni sanontoja ja tajusin, että haluan tallentaa nuorison kieltä ja nuorison elämää. Muutenkin tajusin, että pitää ottaa omasta elämästä, eikä lähteä liian kauas. Vaasalaisuus esimerkiksi tuli siitä, että mulla on siellä sukua.

Kirjan suosio ulottui myös Yleisradion vuonna 1989 tuottamaan televisiosarjaan. Sen tekemisen jälkeen maaseutu, nuorisokulttuuri ja televisiotuotanto ovat muuttuneet melkoisesti.

Uusiin sukupolviin vanha ilmaisu ei enää vetoa. Sen vuoksi Häräntappoase on nyt siirretty tähän päivään.

Raitilla Toke (Ilkka Pentti), Ripe (Petri Manninen), Allu (Santeri Kinnunen), Rutanen (Antti Majanlahti) ja Toivo Tuuhonen (Mauno Käpyaho).
Yleisradion vuoden 1989 versiossa kylänraitti näytti tältä. Kuva: Antero Tenhunen / Yle
Allu (Santeri Kinnunen) ja Kerttu (Outi Alanen) heinäpellolla.
Ylen sarjassa Allua näytteli Santeri Kinnunen, Kerttua Outi Alanen Kuva: Yle Kuvapalvelu

Uusi kulma maskuliinisuuteen

Uusi Häräntappoase-sarja saa ensi-iltansa sunnuntaina Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalvelussa.

Nyt Korvan Allu ei ole enää Alpo vaan Alexandra, jota perinteinen tytön rooli kiinnostaa kuin kilo mutaa. Eikä häntä missään nimessä saa kutsua Alexandraksi. Kotikaupunki on vaihtunut Helsingiksi, kesämatkan unelmakohde Berliiniksi.

Vanhalle televisioversiolle isketään silmää: aiempi Allu (Santeri Kinnunen) esittää uuden Allun (Carola Hakola) isäpuolta.

Allu (Carola Hakola) ja Taala (Romeo Lahti) helsinkiläisellä kalliolla koulun päätyttyä.
Alkuperäisteoksen Vaasa on vaihtunut Helsingiksi. Allu juhlii koulun päättymistä kaverinsa Taalan (Romeo Lahti) kanssa töölöläisellä kalliolla. Kuva: Elisa Viihde
Allu (Carola Hakola) ja Kerttu (Rebecca Baer) kirjastoautolla.
Allu ja Kerttu kohtaavat edelleen ensimmäisen kerran kirjastoautolla. Kuva: Elisa Viihde

Vaikka paljon on muutettu, on perustarina sama. Samaan pieneen maalaiskylään uusikin Allu päätyy, ja päätyy myös käymään läpi samat kasvukivut ja typerät ennakkoluulot. Pyörryttävän ja piinaavan ensirakkauden kohde on edelleen Kerttu.

Häräntappoaseen keskeiset teemat ovat aina yhtä ajankohtaisia, toteaa uutuussarjan pääkäsikirjoittaja Oskari Sipola.

– Omaksi itsekseen kasvaminen, ensirakkaus ja myös se ikuinen kysymys, että kelpaanko sellaisena kuin olen... Eivät nämä kysymykset vanhene minkään sukupolven osalta.

Oskari Sipola
Pääkäsikirjoittaja Oskari Sipolan mielestä uutta versiota ei olisi ollut mitään järkeä tehdä, jos se ei olisi ollut riittävän erilainen. Haastateltavat on kuvattu Kaivopuistossa 14.6.2021 Kuva: Antti Haanpää / Yle

Allun vaihtuminen pojasta tytöksi ei ole Sipolan mielestä lopulta kovin radikaali irtiotto alkuperäisestä teoksesta.

– Härkösen teoksessa hirvittävän tärkeä teema on maskuliinisuus, ja maskuliinisuus tuntui aiheena kiinnostavammalta, kun sitä tutki henkilön kautta, jolta maskuliinisuutta ei odoteta.

nuoria tv-sarja Häräntappoaseen kohtauksessa vuonna 2021
Allun maaseutua kohtaan tuntemista ennakkoluuloista tehdään sekä draamaa että pilaa Häräntappoaseessa. Kuva: Elisa Viihde

Härkönen: "Ihmettelin miksi niiden pitää kiroilla niin kauheasti"

Anna-Leena Härköselle Allun sukupuoli oli yhdentekevä asia – sen jälkeen, kun hän oli ensin hyväksynyt Häräntappoaseen siirtämisen uudelle vuosikymmenelle.

– Tarinan viehätys on mielestäni siinä, että se sijoittuu enimmäkseen pikkukylään, jossa oikeasti ei ole edes lankapuhelinta joka talossa. Ei minun nuoruudessani kaikilla ollut, juostiin sanomaan, jos oli asiaa. Kun tuli ehdotus, että oisko Allu tyttö, niin ei se ollut sitten enää mitään kun olin niellyt tämän nykyaikaan siirtämisen. Sanoin että juu, ihan sama.

Itsekin uutuussarjassa näyttelevä Härkönen sanoo, ettei muulloinkaan puutu teostensa käsittelyyn sen jälkeen kun on myöntänyt oikeudet niiden versiointiin. Ainoa mikä sarjassa häntä häiritsee on jatkuva kiroilu.

– Ajattelin, että onko musta tullut ihan täti kun ihmettelin, miksi niiden täytyy kiroilla niin kauheasti – vaikka mun kirjassa kiroillaan paljon ja itse kiroilen tosi paljon. Silti kun niitä v-sanoja lensi silmille, niin mietin, että musta on tullut nillittävä tosikko. Noinhan nuoret puhuu.

Uuden sarjan vastaanottoa hän odottaa mielenkiinnolla.

– Harva nuorihan Häräntappoasetta on lukenut, ellei ole koulussa pakotettu.Ne, jotka katsovat sarjan, katsovat sen puhtaalta pöydältä tietämättä mitään kirjasta tai aiemmasta televisiosarjasta.

Ei niistä tiennyt mitään Allua näyttelevä 18-vuotias Carola Hakolakaan.

Carola Hakola
Häräntappoase oli Carola Hakolan ensimmäinen kamerarooli. – Kangasalan Pikkuteatterissa tuli monta roolia vedettyä 6–14-vuotiaana. Sieltä sai hyvät eväät. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Päätähti ei ole lukenut kirjaa

Carola Hakola osui sarjan tekijöiden silmiin sosiaalisesta mediasta.

Hakola tuottaa pääosin humoristista sisältöä Instagramiin (siirryt toiseen palveluun), Snapchatiin ja hänen TikTok-tilillään on 135 000 seuraajaa, jotka ovat tykänneet hänen videoistaan yli 11 miljoonaa kertaa.

– Sellainen ihmisten ilostuttaminen ja positiivisen ilmapiirin levittäminen on mun perimmäinen ajatus, Hakola summaa.

Kun Hakola sai kutsun koekuvauksiin, hän mietti ensin, meneekö sarjan tekemiseen koko kesä. Menihän se, mutta kannatti. Rooli on jo poikinut pari muuta pienempää muissa tuotannoissa.

– Ei se loppujen lopuksi ollut liian raskasta, vaikka olin lähes kaikissa kohtauksissa. Totta kai olin pitkien päivien jälkeen puhki ja halusin levätä. Ilman sen kummempia ponnisteluja selvittiin vaikka olin silloin vielä alaikäinen. Kyllä mua kauheesti kiinnostaa olla mukana erilaisissa tuotannoissa.

Carola Hakola
– Allussa on niin monta puolta, että varmasti myös vanhemmat katsojat voivat samaistua häneen. Vanhemmatkin ihmiset ovat joskus olleet nuoria, tuumii näyttelijä Carola Hakola. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Hakolaa mietityttää, miten sarja ja sen mahdollinen suosio vaikuttavat hänen toimintaansa sosiaalisessa mediassa.

– On se ihan mahdollista, että tulee lisää seuraajia varsinkin Instaan. Olen itsekin just näitä ihmisiä, jotka menee heti googlettamaan nimen, jos näkee vaikka televisiossa kiinnostavan tyypin. Tekemiseni eivät sen takia muutu, paljonko seuraajia tulee tai ei tule. Olen ihan sama tyyppi yhä.

Hakola ei ole lukenut Härkösen kirjaa, tuskin lukeekaan. Vanhaa televisioversiota hän yritti katsoa, mutta ei pystynyt

– Äiti hankki sen jostain, ja sanoin, että voidaan katsoa. Meni varmaan kymmenen minuuttia, kun totesin, etten voi katsoa tätä. Se on niin vanha ja rytmiltään ja tyyliltään ihan erilainen kuin mitä olen tottunut katsomaan. Heitin hanskat tiskiin ja sanoin äitille, että sä voit kattoo yksin loppuun.

Yleisradion vuonna 1989 tuottama Häräntappoase palaa Areenaan katsottavaksi tiistaina 22.6.2021. Elisa Viihteen uuden version ensi-ilta on 20.6.2021.

Häräntappoase Elävässä arkistossa – katso herkulliset klipit vuoden 1989 versiosta

Uuden Häräntappoaseen trailerin voit katsoa tästä (siirryt toiseen palveluun)

Juttuun korjattu 21.6. Carola Hakolan TikTok-tilin seuraajien määrä.

Suosittelemme sinulle