Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistutti tänään höyrystävien hyttyskarkottimien käytöstä ja mahdollisista vaaroista ihmisille.
– Hyttystorjuntalaitteen välittömässä läheisyydessä ei kannata istua pitkiä aikoja, sillä höyry voi ärsyttää hengitystä. Laitteita ei saa myöskään käyttää sisätiloissa kuten kotona tai teltassa, totea ylitarkastaja Elina Rydman Tukesin tiedotteessa.
Tukesin mukaan oikein käytettyinä höyrystymistä ei pitäisi olla haittaa ihmisille, mutta väärin käytettynä ne voivat hyvinkin olla vaarallisia.
Tukes on hyväksynyt torjuntalaitteet käyttöön rakennusten ulkopuolelle kuten terasseille ja kuisteille. Laitteen käyttö pihapiirin ulkopuolella vaikkapa metsässä on kielletty.
Eilen kaksi ulkoiluun ja retkeilyyn keskittyneet Partioaitta ja Scandinavian Outdoor vetivät Thermacell-hyttyskarkottimet myynnistä varotoimenpiteenä niiden mahdollisten ympäristövaikutusten vuoksi.
Laitteen vaikuttava aine on pralletriini, joka on hyönteisille voimakas hermomyrkky.
Retkeilijät välttelevät käyttöä
Jyväskylässä ulkoilun ja retkeilyn parissa toimii Latu ry. Yhdistyksen retkeilyvastaava Heikki Viljasella on Thermacell itselläänkin.
– Vähäistä mökkikäyttöä esimerkiksi kesäkeittiössä. Jos hyttysiä on poikkeuksellisen paljon, suihkaisen jotain purkista, mutta yleensä en sitäkään
Ladun aktiivijäseniin kuuluva Juha Vimpari liikkuu luonnossa runsaasti. Thermacell kulkee hänellä joskus mukana repussa.
– Kyllähän se kätevä ja toimiva vehje on. Mieluummin kuitenkin käytän perinteisempiä karkottimia ja ihan vain vaatteilla suojautumista, hän sanoo.
Tehoaine on kova myrkky hyönteisille ja esimerkiksi kaloille
Jyväskylän yliopiston kemian professori Petri Pihko sanoo, että Thermacellin vaikuttava aine pralletriini on "todella vaarallinen kemikaali".
– Se ei juurikaan ole vaarallinen ihmiselle, mutta erittäin vaarallinen esimerkiksi pölyttäjähyönteisille, kaloille ja sammakoille, eikä suoraa vaikutusta luonnossa juurikaan huomaa, hän sanoo.
Pihkon mukaan pralletriini hajoaa melko nopeasti ilmassa ja auringonvalon vaikutuksesta, mutta ainetta on yhdessä tyynyssä niin paljon, että se riittäisi tappamaan miljoonia hyönteisiä. Myrkky ei erottele, mitä hyönteisiä se tappaa.
Pralletriinin tiedetään olevan erittäin myrkyllistä kaloille, mutta se ei ole tiedossa, mitä tehoainetyynyn joutuminen veteen käytännössä tarkoittaisi.
– Olisi toki lainvastaista käyttöä, jos tyyny joutuu vesistöön, mutta laitteita on myyty paljon ja vahinkoja sattuu. Ainakin kehottaisin harkitsemaan, missä näitä käytetään. Ohjeen mukaan ilmeisesti tällaisia pitäisi käyttää vain pihapiireissä, joissa ei ole yhtään pölytettäviä kukkia. Jos sellainen pihapiiri jollain on.
Thermacelleja ei retkillä näy
Viljasen mukaan retkillä karkotuslaitteita näkyy erittäin harvoin, eikä hän myöskään ole havainnut laitteen tehoainetyynyjä luonnossa.
– Thermacell vaati jonkin verran aikaa lämmetäkseen, ja retkillä ollaan monesti tuulisilla alueilla, joilla se ei kovin hyvin toimi, hän sanoo.
Jyväskylän Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisten aineiden vastaava Timo Raitanen sanoo, että sekä Thermacellin tyynyt että kuumennukseen käytettävän kaasun pullot ovat tyhjinä seka- eli energiajätettä.
– Niiden tyhjyyden tarkistamiseen ei kuluttajalla oikein ole muuta keinoa kuin ihan katsominen ja hölskyttely. Me taas luotamme siihen, että kuluttajat tuovat tänne sitä mitä sanovatkin tuovansa, sanoo Raitanen.
Raitanen ohjeistaa, että jos Thermacellin tyyny ei ole tyhjä, tai sen tyhjyys epäilyttää, voi tyynyt kerätä pussiin. Kun pussin päälle merkitsee mitä niissä on, keskus tietää, mitä tehdä pussin kanssa.
Riippumatto, hyttysverkko ja korvatulpat
Viljanen ja Vimpari suhtautuvat varovaisesti Thermacellin ympäristövaikutuksiin.
– Asia täytyy selvittää. EU:ssa sitä selvitetäänkin, ja kun selvitykset valmistuvat, niitä noudatetaan, sanoo Viljanen.
– Toki viranomaisiin luotetaan, mutta myrkkyähän siinä on, ja sen vaikutukset minimoidaan. Toisaalta tässä alkavat kiinnostaa luontaiset menetelmät, kuten vaikka terva. Etenkin kun levitettävien karkotteiden ainepitoisuuksia on pudotettu, eivätkä ne toimi enää yhtä tehokkaasti, Vimpari sanoo.
Retkiöinä Viljanen ja Vimpari luottavat karkottimia enemmän riippumaton ja hyttysverkon yhdistelmään.
– Jos on sateen uhkaa, siihen vielä tarppikangas päälle pitämään pisarat ja roskat loitolla, Viljanen sanoo.
– Ja korvatulpat! Äänihän hyttysissä pahinta on, Vimpari täydentää.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 18.6. kello 23 saakka.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: torjunta-aineiden vaikutuksia pölyttäjiin tutkiva Lotta Kaila Helsingin yliopistosta kertoo, miten hyttysmyrkyt voivat vaikuttaa luontoon.