Työnantaja sai purkaa Kannuksessa henkirikoksen yhteydessä pelastustoimen laiminlyönnistä tuomitun miehen työsuhteen, katsoo Pohjanmaan käräjäoikeus.
Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa toukokuun lopulla, ja oikeus antoi tuomionsa torstaina.
Yhtiön työntekijä kuoli joulukuussa 2018 firman juhlien jälkeen väkivallan seurauksena Kannuksen ratapihalle.
Samassa paikassa työskennellyt mies tuomittiin syyntakeettomana törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Hänen veljensä sai kolme kuukautta ehdollista pelastustoimen laiminlyönnistä. Yhtiö purki miehen työsuhteen tapahtuneen jälkeisenä keväänä.
Mies vei asian oikeuteen. Hän korosti, ettei oikeuden mukaan osallistunut pahoinpitelyyn ja katsoi menettäneensä työnsä veljensä teon vuoksi. Hän vaati yhtiöltä 18 kuukauden palkkaa, irtisanomisajan palkkaa, lomakorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 85 000 euron edestä.
Oikeus hylkäsi kanteen. Sen mukaan kyseessä oli vakava rikos, joka horjutti työnantajan ja työkavereiden luottamusta mieheen niin, että työnantajalla oli oikeus purkaa työsuhde. Työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Oikeus kuuli sekä yhtiön johtoa ja miehen työkavereita. Heistä moni kertoi, että luottamus mieheen oli mennyt tapahtumien vuoksi, ja myös yleinen ilmapiiri oli miehen töihinpaluuta vastaan.
He kertoivat myös, että työntekijät olivat uhanneet marssia ulos ja mennä lakkoon, jos mies palaa työpaikalle. Ammattitaitonsa puolesta tämä olisi voinut jatkaa tehtävässään.
Oikeus katsookin, että kyseessä oli vakava rikos, joka kohdistui vieläpä työtoveriin. Se heikentää luotettavuutta työnantajan silmissä ja vaikuttaa myös yhteisön toimivuuteen.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää tapausta harvinaisena. Yleensä kyse on työsuhteensa menettäneen omasta teosta, ei siitä, ettei tämä ole puuttunut riittävästi toisen tekoihin.
Hän ymmärtää käräjäoikeuden näkemyksen, jonka mukaan tapahtunut johti luottamuspulaan molempia veljeksiä kohtaan. Koskinen huomauttaa kuitenkin, että tällaisessa tapauksessa luottamuspula ja sen kesto joudutaan arvioimaan subjektiivisen kokemuksen perusteella muiden puheista. Todellista tilannetta ei nähdä, kun tuomittu ei saa jatkaa työpaikalla.
Toisaalta esimiesasema vaikuttaa: esimiehellä on korostuneempi velvollisuus puuttua asioihin. Mies toimi viimeiset ajat esimiehenä, ja hänellä oli 25–30 alaista.
– Esimiehen huono käyttäytyminen vapaa-ajalla on vakavampaa kuin tavallisen työntekijän huono käyttäytyminen, sanoo Koskinen.
Yleisellä tasolla tapaus ohjeistaa hänen mukaansa kaikkia siitä, että seuraamuksia ei kohtaa pelkästään tekijä, vaan myös passiiviset henkilöt. Kaikkien pitäisi siis oppia, että huolenpitovastuu kuuluu jokaiselle.
Joka työyhteisössä tulee Koskisen mukaan myös miettiä, mitä kuuluu toisten turvallisuudesta huolehtimiseen, jos vastaavaa tapahtuisi työpaikalla.
Juttua korjattu 17.6. klo 20: Muutettu tapauksesta käytetty "pikkujoulusurma"-termi henkirikokseksi.
Otsikkoa muutettu 22.6.2021.