Budapestissä asuva suomalainen Katja Rauhala, 25, kertoo viime viikon olleen rankka. Hän on tiiviisti mukana paikallisissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteisöissä.
– Monia itkuja on väännetty täällä, koska tämä on niin absurdia. Ihmiset on tosi surullisia ja ahdistuneita, hän sanoo.
Unkarin parlamentti hyväksyi viime viikolla pääministeripuolue Fideszin ajaman lain, joka kieltää homoseksuaalisuutta ja sukupuolenkorjausleikkauksia “mainostavan” materiaalin levittämisen alaikäisille. Käytännössä laki kieltää muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja niiden oikeuksiin liittyvistä asioista kertomisen nuorille.
Rauhala oli mukana protestoimassa lakia vastaan viime viikon maanantaina tuhansien muiden mielenosoittajien kanssa. Rauhalan mukaan laki ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt todella ahtaalle.
– Jos perusoikeudet viedään pois ja lisäksi kattava seksuaalikasvatus ja kuvasto elokuvissa ja mainoksissa otetaan pois, ihmiset jäävät täällä ihan tyhjän päälle.
Rauhala kuvailee tilannetta tällä hetkellä hyvin turvattomaksi. Kaduilla kävellessä joutuu pelkäämään.
– Kommentteja ja huutelua saa perään ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin käydään käsiksi. Yleisesti turvaton olo, Rauhala sanoo.
Seksuaalivähemmistöjen vastainen liikehdintä vahvistuu
Helsingin yliopiston tutkija Katja Kahlina ei ole kovin yllättynyt Unkarin parlamentin hyväksymästä uudesta laista. Hän johtaa Koneen rahoittamaa tutkimushanketta, joka tutkii seksuaalisuutta ja demokratiaa.
Vime viikolla hyväksytty laki ei ole ensimmäinen, joka vaikeuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta Unkarissa. Viime joulukuussa Unkari esimerkiksi käytännössä kielsi samaa sukupuolta olevien parien adoptiot.
Kahlinan mukaan seksuaali- ja sukupuoliyhteisöjen vastainen liikehdintä Euroopassa on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana.Vastaavaa on tapahtunut esimerkiksi Puolassa. Maahan on muun muassa perustettu esimerkiksi seksuaalivähemmistövapaita vyöhykkeitä.
Miksi tällaista on tapahtunut Euroopassa viime vuosina?
Syitä voidaan etsiä myös Atlantin toiselta puolelta. Yhdysvaltojen entisen presidentin Barack Obaman kausien aikana vuosina 2009–2017 ilmapiiri maassa muuttui entistä hyväksyvämmäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Tämä sai konservatiivikristityt kansalaisjärjestöt suuntaamaan toimintaansa yhä enemmän ulkomaille.
– Järjestöille kävi selväksi, että he olivat häviämässä taistelua, Kahlina sanoo.
Yhdysvaltojen vaikutuksen voi nähdä esimerkiksi siinä, että Yhdysvalloissa perustettu ja konservatiivisia perhearvoja ajava World Congress of Families -järjestö on ollut keskeisessä roolissa tuomassa yhteen eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä ja poliittisia toimijoita. Järjestön tapahtumissa ovat olleet puhumassa esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Italian entinen varapääministeri Matteo Salvini.
Itä-Euroopan maat eivät ehtineet sulattaa EU:n arvoja
Seksuaali- ja sukupuoliyhteisöjen vastaisen liikehdinnän syitä etenkin Itä-Euroopan maissa voi etsiä maiden menneisyydestä.
Kahlinan mukaan vuonna 2004 ja sen jälkeen EU-liittymisprosessin aikana esimerkiksi Puolan, Tšekin ja Unkarin oli omaksuttava EU:ssa pinnalle nousseet ajatukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.
Näissä maissa taustalla ei kuitenkaan ollut samanlaista ruohonjuuritason toimintaa kuin monissa Länsi-Euroopan valtioissa. Yhtäkkiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajettiin voimakkaasti, ja se oli monille täysin uusi asia.
– Nämä asiat nousivat näissä maissa poliittiselle agendalle todella nopeasti, vaikka usein asenteiden muutos vaatii paljon aikaa, Kahlina sanoo.
Tämä herätti Kahlinan mukaan ihmisissä turhautumista EU:n toimintaan.
– Ihmiset kokivat, että EU sanelee ulkopuolelta, mitä ja miten pitää tehdä. Tätä turhautumista esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeistopuolueet ovat hyödyntäneet.
EU:n tuki tärkeää paikallisille yhteisöille
Taustalla piilee myös pääministeri Viktor Orbánin tavoite nostaa Unkarin merkitystä kansainvälisessä politiikassa.
– Globaalisti katsottuna monet maat eivät suhtaudu kovin myönteisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Se antaa Unkarille tietynlaista neuvotteluvaltaa, Kahlina sanoo.
Miten EU:n sitten kannattaisi toimia tämän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastustavan liikehdinnän suhteen, joka kumpuaa ainakin osittain EU-vastaisuudesta? Kahlinan mielestä monilla EU:n toimilla saattaa olla päinvastaisia vaikutuksia kuin mikä olisi toivottavaa.
Toisaalta hän näkee, että tuki EU:lta ja muilta kansainvälisiltä toimijoilta on todella tärkeää paikallisille yhteisöille.
– Olisi tärkeää, että he tekisivät yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa ja kysyisivät heiltä, millaista tukea he esimerkiksi Unkarissa tarvitsisivat.
Katja Rauhala toivoo, että EU ja muut vaikutusvaltaiset tahot painostaisivat Unkaria, jotta viime vuosien kehityskulku pysähtyisi. Hän kertoo monien miettivän tällä hetkellä muuttoa ulkomaille.
– Niin kauan kuin ihmisoikeusrikkomukset menevät läpi, täällä ei ole kauheasti toivoa.
Lue myös:
EU:n tasa-arvokomissaari: Unkarille voi koitua taloudellisia sanktioita kiistellyn lain myötä