Kunnanjohtaja johtaa nimensä mukaisesti kunnan toimintaa. Hänet valitsee tehtäväänsä kunnanvaltuusto, ja kunnanhallitus toimii kunnanjohtajan esimiehenä.
Suhde perustuu pitkälti molemminpuoliselle luottamukselle: jos kunnanhallitus menettää luottamuksensa kunnanjohtajaan, voi edessä olla erottaminen.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Ilmajoen kunta tiedotti viikko sitten, että sen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski on ilmoittanut jääneensä kiinni rattijuopumuksesta. Ilmajoen kunnanhallitus aikoo käsitellä asiaa kokouksessaan maanantaina 21. kesäkuuta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto arvioi Ylelle, että Pirttikoski tultaneen erottamaan.
Ilmajoen kuntaa vuodesta 2004 johtanut Pirttikoski on tuomittu rattijuopumuksesta viime vuosina useampaan otteeseen. Lisäksi hän on saanut tuomion lähestymiskiellon rikkomisesta. Tuomiot ovat olleet ehdollista vankeutta ja päiväsakkoja, ja kunnanhallitus on antanut Pirttikoskelle varoituksia.
Lue lisää: Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski: Kestän tämän paineen, elämän punainen lanka on löytynyt
Luottamuksen menetys voi johtaa erottamiseen
Kuntaliiton selvityksen mukaan vuosina 2014–2018 kaikkiaan 15:ssä kunnassa tehtiin aloite kunnanjohtajan irtisanomisesta tai siirtämisestä toisiin tehtäviin. Kaksi kunnanjohtajaa irtisanottiin ja neljä irtisanoutui luottamuspulan vuoksi.
Suomen Kuntajohtajat -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että kunnanjohtajan pesti on ollut erityisen tuulinen viimeisten parin vuoden ajan.
– Viimeiset vuodet ovat olleet aikamoista turbulenssia, todella paljon on vaihtoa ollut ja jo koeaikana. Useimmiten kyse on ollut juuri luottamuspulasta, sanoo Karjalainen.
Karjalaisen mukaan luottamuspulan taustalla on puolestaan yleensä kuntien tiukka taloudellinen tilanne.
Kuntalain mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen.
Kunnanjohtajalle on varattava tilaisuus antaa asiaan oma vastineensa ja hänelle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu.
Päätös voidaan panna heti täytäntöön, ja samalla kunnanjohtaja voidaan vapauttaa tehtäviensä hoidosta.
Irtisanomiselle oltava painavat perusteet
Kunnallisneuvos ja kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen korostaa, että molemminpuolinen luottamus on ensiarvoisen tärkeää kunnanvaltuutettujen ja kunnanjohtajan välillä.
Ryynänen avaa kunnanjohtajan erottamisprosessia tässä uutisessa yleisellä tasolla, eikä ota kantaa Pirttikosken tapaukseen.
Vaikka kunnanjohtaja olisi hoitanut virkaansa moitteettomasti, luottamus voi säröillä muista syistä.
– Jotta kunnanjohtaja voi toimia virassaan kunnan hallinnon ja talouden johtajana, hänen täytyy nauttia kunnanhallituksen luottamusta. Jos luottamusta ei ole, edellytyksiä tehtävässä toimimiseen ei myöskään ole. Luottamustahan joko on tai sitä ei ole, Ryynänen toteaa.
KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Anne Kiiski puolestaan huomauttaa, että poliitikkojen luottamus kunnanjohtajaan on katsottu niin tärkeäksi, että kuntalakiin on kirjattu mahdollisuus irtisanoa kunnanjohtaja juuri luottamuspulaan vedoten. Myös Kiiski puhuu tässä jutussa yleisellä tasolla.
Mikä asia sitten on painoarvoltaan sellainen, että se voi synnyttää tällaisen luottamuspulan?
Ryynänen ja Kiiski painottavat molemmat, että kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta. Näin on myös niissä tilanteissa, joissa kunnanjohtaja on syyllistynyt rikokseen.
– On pohdittava, minkäkaltaisesta rikoksesta on kysymys ja miten sen arvioidaan johtavan valtuutettujen luottamuksen menetykseen. Sillä on merkitystä, minkätyyppisestä rikkeestä on kysymys, Kiiski sanoo.
Hän ei kuitenkaan halua lähteä arvottamaan eri rikoksia.
"Kunnanjohtaja edustaa kuntaa 24 tuntia vuorokaudessa"
Ryynänen painottaa, että kunnanjohtajalta edellytetään kunnan keskeisenä edustajana ja päättäjänä tehtävään soveltuvaa käytöstä myös yksityiselämässä.
– Kyllä kuntalaisten silmissä kunnanjohtaja, keskeiset luottamusmiehet ja keskeiset viranhaltijat edustavat kuntaa 24 tuntia [vuorokaudessa], halusivat tai eivät. Johtavilta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta edellytetään varsin pitkälle menevää nuhteetonta käyttäytymistä myös vapaa-ajalla, Ryynänen kiteyttää.
Myös Karjalainen muistuttaa, että kaikissa viranhaltijatöissä edellytetään moitteetonta käytöstä.
– Se koskee kaikkia viranhaltijoita, julkisen sektorin työntekijöitä ja myös päätöksentekijöitä. Sehän on nähty, että valtuustostakin voi joutua määräajaksi pois, jos rikollista toimintaa on taustalla, Karjalainen sanoo.
Pari vuotta sitten voimaan tullut kuntalaki määräsi kunnat sopimaan kunnanjohtajan työnkuvasta erillisellä johtajasopimuksella. Siinä voidaan sopia erilaisia tapoja, joilla kunnanjohtajan menettelyyn liittyvät erimielisyydet ratkaistaan.
– Johtajasopimuksessa sovitaan siitä, millä tavalla tiet eroavat, jos katsotaan, että yhteistyö kunnanjohtajan ja kunnan kanssa ei toimi. Samalla voidaan sopia myös mahdollisista irtisanomiskorvauksista ja sen avulla vältytään mahdollisilta oikeusprosesseilta, jotka eivät ole kunnan tai kunnanjohtajan edun mukaisia, Ryynänen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 22.6. kello 23 saakka.