Monia ihmetyttää, miten mielenosoitus voi jatkua useita päiviä Helsingin keskustassa liikennettä häiriten. Yle Uutisten kysymyksiin vastasi poliisin voimankäyttöä tutkinut oikeustieteen tohtori Henri Rikander, joka on itsekin toiminut poliisina.
Miksi mielenosoituksia ylipäätään sallitaan?
Se on yksi sananvapauden käyttämisen muoto ja osa demokraattista yhteiskuntaa. Se uusintaa ja parantaa toimintaympäristöä. Siihen kuuluu oikeus järjestää, oikeus osallistua ja oikeus olla osallistumatta. Se on sitä vapautta, mikä meille on säädetty.
Yhteiskunta tarvitsee erilaisia kanavia asioiden esilletuomiseen. Vaikka meillä on legitiimejä oikeusnormeja, jotka on saatettu asiallisesti laeiksi, niin voidaan nähdä, että niitä halutaan muuttaa ja yksi tapa on mielenosoitusten järjestäminen.
Voiko kuka tahansa järjestää mielenosoituksen?
Kyllä. Mielenosoitusoikeus on demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva itsenäinen, poliittinen perusoikeus ja sisältää muun muassa sananvapauden käyttämistä. Myös alle 18-vuotias tai henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, voi järjestää mielenosoituksen.
Mielenosoituksen pitää olla rauhanomainen, ja se on järjestettävä turvallisuutta vaarantamatta ja sivullisten oikeuksia loukkaamatta.
Toisaalta mielenosoituksen luonteeseen kuuluu, että se saattaa aiheuttaa liikenteelle häiriötä ja se vaatii ympäristöltä korkeampaa sietokynnystä.
Tarvitaanko mielenosoitukseen poliisin lupa?
Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvitse lupaa, mutta kokoontumislain mukaan poliisille pitää ilmoittaa 24 tuntia aiemmin, että ollaan järjestämässä tilaisuutta, että poliisi ehtii järjestää riittävät resurssit mielenosoituksen turvaamiseksi.
Vuorokausi ei kuitenkaan ole ehdoton raja. On katsottu, että poliittisen mielenilmauksen mahdollistaminen on niin tärkeää, että myöhempikin ilmoitus riittää.
Mielenosoitusoikeus ei kuitenkaan olen täysin ehdoton. Jos mielenosoituksen tarkoitus on epäjärjestyksen aikaansaaminen, se ei nauti Euroopan ihmisoikeuksien sopimuksen suojaa.
Mikä on poliisin tehtävä mielenosoituksessa?
Poliisilla on mielenosoitukseen liittyen neljä tehtävää: turvata se, että mielenosoitus on mahdollista pitää, valvoa sen etenemistä ja puuttua mahdollisiin häiriöihin.
Neljäs tehtävä on ennakoida eli antaa esimerkiksi ohjeita siihen, miten tarkoituksenmukainen paikka on. Jos samalle paikalle on ilmoitettu toinen mielenosoitus, poliisi ohjaa toisena ilmoittautuneen muualle. Tässä harkinnassa huomioidaan myös perinteitä.
Kokoontumislaissa on mielenosoituksen paikalle rajoituksia: Se ei saa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, eikä aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai omaisuudelle, eikä häiritä kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä.
Itävallassa vuonna 1998 moottoritie suljettiin mielenosoituksen takia 30 tunniksi. Se, mikä mielletään kohtuudeksi, riippuu yhteiskunnasta ja tilanteesta.
Kuinka pitkään mielenosoitus voi kestää?
Kokoontumislaissa ei ole määritelty, miten kauan mielenosoitus voi kestää. Se, miten pitkiä mielenosoituksia yhteiskunnassa siedetään, liittyy yhteiskunnan arvoihin.
Oikeus elää -mielenosoitus Helsingin rautatientorilla vuonna 2017 kesti 135 päivää. Britanniassa 1980-luvulla ydinaseita vastustanut Greenham Common -mielenosoitus kesti 19 vuotta.
Viime syksynä poliisi hajotti muun muassa kaasusumutteen avulla mielenosoituksen, joka haittasi liikennettä Helsingin Kaisaniemessä. Miksi poliisi tällä kertaa antoi mielenosoittajien ensin jäädä Mannerheimintielle torstaina ja toisaalta sunnuntaina päätti kantaa mielenosoittajat pois kadulta?
Syksyn tapaus on tällä hetkellä esitutkinnassa ja siitä saadaan aikanaan tietää tarkemmin, kun syyteharkinta on päättynyt ja syyttäjä tekee oman ratkaisunsa.
Mielenosoitusoikeus pitää olla, ja jos poliisi alkaa siihen puuttua, niin keinot puuttua ovat varsin rajalliset. Näin on haluttu kokoontumislakia säädettäessä.
Mielenosoitus on lain näkökulmasta yleinen kokous, jonka asianmukaisuudesta järjestäjä on vastuussa. Jos tilaisuudesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, ensisijainen vastuu tilaisuuden keskeyttämisestä tai päättämisestä on järjestäjällä.
Poliisi voi lain mukaan keskeyttää tai päättää yleisen kokouksen, jos järjestäjä ei itse sitä tee välittömän vaaran uhatessa tai silloin, jos toiminta on olennaisesti lainvastaista. Ensin pitää kuitenkin neuvotella ja pyrkiä siihen, että tilaisuus keskeytetään.
Jos keskeytyspäätös on tehty, poliisi voi alkaa tehdä toimenpiteitä. Syksyn tapauksessa ei ole selvää, onko keskeyttämispäätöstä tehty. Jos mielenosoittajat eivät noudata poliisin käskyä, niin sitten heitä voidaan alkaa kantaa pois.
Voimakeinojen käyttö ei ole ikinä itse tarkoitus, vaan niitä käytetään tietyn tehtävän loppuunsaattamiseksi. Käytössä täytyy huomioida poliisilain yleiset periaatteet, perus- ja ihmisoikeudet sekä voiman käytön tarpeellisuus ja puolustettavuus. Näiden avulla jälkikäteen arvioidaan, onko voimankäyttö ollut asiallista.
Tartuntatautilain ja valmiuslain kautta kokoontumisvapauteen voidaan puuttua. Esimerkiksi kunnan tartuntataudeista vastaavat elimet ja aluehallintovirastot voivat kieltää yleisten kokouksien ja yleisötilaisuuksien järjestämisen.
Kuka päättää, milloin mielenosoituksesta on sellaista haittaa, että poliisilla on oikeus hajottaa se?
Poliisin yleisjohto eli päällystöön kuuluva siinä tilanteessa päättää. Virkavastuulla oleva yleisjohtaja ratkaisee itsenäisesti, miten kokoontumislakia soveltaa ja huomioi poliisin toimintaa ohjaavat periaatteet ja perus- ja ihmisoikeudet.
Kokoontumislain perusteella olennaisesti lainvastaista toimintaa voisi olla ihmisten turvallisuuden vaarantaminen, huomattava haitta ympäristölle tai se, jos mielenosoitus häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä. Se, mikä on kohtuuton haitta liikenteelle, on poliisin harkinnan varassa.
Tilanteen ulkopuolella olevat eivät välttämättä tiedä kaikkea, mikä milloinkin vaikuttaa tilannekuvaan ja kuinka paljon poliisilla esimerkiksi on resursseja.
Miksi poliitikot, esimerkiksi poliisiasioista vastaava sisäministeri, eivät käske poliisia hajottamaan mielenosoitusta?
Poliitikoilla ei ole toimivaltaa poliisiin nähden. Poliisin toimivaltakysymykset ovat hyvin selkeitä. Suomalainen poliisi ei ole poliittisen toiminnan ohjauspiirissä. Poliisin yleisjohtaja operoi omalla alueellaan. Poliisin toiminta ei riipu hallituksesta, vaan se perustuu lakiin.
Pitäisikö mielenosoittamista koskevaa lakia muuttaa?
20 vuotta vanhassa säädöksessä on useita kohtia, joita pitäisi mielestäni muuttaa. Jos mielenosoitus ei ole rauhanomainen, niin esitän kysymyksen, että olisiko mahdollisuus kieltää sellainen yleinen kokous, joka ei ole linjassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.
Lisäksi voisi selkeyttää sitä, onko poliisilla mahdollisuus siirtää olemassa olevaa mielenosoitusta, se ei laista suoraan ilmene. Uudelleentarkastelua vaatisi myös se, mikä on kokoontumisrikkomuksen rangaistuksen suhde niskoittelurikokseen.
Lue lisää:
Mannerheimintie on taas poikki, poliisi ottanut mielenosoittajia kiinni – katso suorana
Poliisihallitus Elokapinan mielenosoituksesta: "Virallista ohjetta tällaiseen tilanteeseen ei ole"