Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sähköistymisen avulla Suomen päästöt voitaisiin painaa lähes nollaan. Päästöjä voitaisiin siis leikata 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo Suomen Ilmastopaneelin tuore selvitys.
Samaan lopputulokseen sähkön merkityksestä päästötalkoissa on päädytty useissa kansainvälisissä arvioissa. Tätä tutkimustietoa myös Ilmastopaneeli käyttää omassa arviossaan.
Sähköistymisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja laajentamista eri kohteisiin, esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Sähköstä voidaan myös tuottaa esimerkiksi sähköpolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Kun sähköä tuotetaan vähäpäästöisistä energialähteistä, voi sähköistyminen avata uusia mahdollisuuksia suurille päästöleikkauksille monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä sektoreilla.
– Sähköistymisen mahdollisuudet tulee tunnistaa täysimääräisesti Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa kuten energiaveroratkaisuissa, jotta tarvittava infrastruktuuri ja pitkäjänteinen tutkimus parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi voidaan varmistaa, sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, professori Peter Lund.
Selvityksessä erilaisten sähköistymisvaihtoehtojen vaikutuksia energiajärjestelmään tarkastellaan skenaariomallinnuksilla.
Kaikissa skenaarioissa tuulivoimalla on merkittävä osuus sähköntuotannon lisäämisessä.
Sähköä tarvitaan tuplasti, tuulivoimaa viisinkertaisesti
Sähkön tarve kasvaa sähköistymiskehityksen myötä jopa yli kaksinkertaiseksi. Se edellyttää sähköntuotannon lisäämistä. Ilmastopaneelin mukaan sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä sen tuotannon päästöjä saa ulkoistaa. Sähköistymisen päästövähennykset perustuvat nolla- ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisäämiseen, erityisesti tuulivoimaan.
Tuulivoiman määrä Pohjoismaissa kasvaisi näissä skenaarioissa nykyisestä jopa yli viisinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Paneelin mukaan se edellyttäisi todennäköisesti laajaa merituulivoiman käyttöä. Ydinvoiman osuus ilmastopaneelin kaikissa kolmessa skenaarioissa on alle 30 prosenttia, mikä perustuu aiemmin tehtyihin energialinjauksiin.
Konsulttiyhriö Afryn viimevuotisessa selvityksessä arvioitiin, että Suomeen tarvittaisiin tuhat uutta tuulivoimalaa nykyisten 750 voimalan lisäksi vuoteen 2035 mennessä.
Uusiutuvien energialähteiden – erityisesti aurinko- ja tuulienergian – kustannusten putoaminen ja markkinoiden nopea kasvu ovat Ilmastopaneelin selvityksen mukaan keskeisesti vaikuttaneet siihen, että kiinnostus sähköistymiseen ilmastopolitiikan keinona on kasvanut. Pariisin ilmastosopimus ja päästöoikeuksien hinnan nousu Euroopassa vauhdittavat uusiutuvien energialähteiden markkinoita.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että uudet uusiutuvat energialähteet voisivat tuottaa yli puolet maailman sähköstä vuonna 2040. Viimeisimmässä katsauksessaan IEA arvioi, että hiilineutraalisuuteen pyrkiminen edellyttäisi, että 70 prosenttia maailman sähköntuotannosta perustuisi aurinko- ja tuulivoimaan vuonna 2050.
Pääosa pohjoismaisesta sähköstä on jo nyt päästötöntä tai vähäpäästöistä, ja arvioidaan, että sähkö voisi olla lähes nollapäästöistä jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Teollisuus käyttää puolet energiasta
Suomessa teollisuus käyttää lähes puolet energiasta ja sähköstä, joten teollisuuden energiankäytön ja prosessien sähköistymisellä on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
– Teollisuuden sähköistämisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä ja jopa yksittäisillä investointipäätöksillä voi olla suuri vaikutus päästöihin. Monille nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttäville prosesseille on jo olemassa sähköön perustuva vaihtoehto ja lisää ratkaisuja on kehitysvaiheessa, sanoo Ilmastopaneelin jäsen Antti Arasto paneelin tiedotteessa.
Kokoluokaltaan yksi merkittävimmistä on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa jo valmisteilla oleva teräsyhtiö SSAB:n vetyyn perustuva hanke. Siinä seitsemän prosenttia koko Suomen hiilijalanjäljestä aiheuttava, Raahen terästehtaan omistava yhtiö aikoo muuttaa terästuotannon kokonaan fossiilivapaaksi.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on aiemmin sanonut, että kyseessä on oppikirjaesimerkki siitä, mitä ihmiskunnan pitäisi tehdä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi.
Lue myös:
Nouseeko Ahvenanmaan merialueille 500 tuulivoimalaa? Miljardien hanke etenee myötätuulessa