Mäyrämäen alppiruusupuisto Jyväskylässä loistaa poikkeuksellisen näyttävänä tänä kesänä, kertoo Jyväskylän Puutarhaseuran sihteeri Elina Sukuvaara.
Sää on suosinut alppiruusuja. Valtava lumimäärä piti ne talven yli hyvässä suojassa, ja lunta riitti pitkälle kevääseen. Lumien sulaessa ruusut saivat sopivasti kosteutta. Sitä seurasi suotuisa lämpöaalto.
– Tänä vuonna tämä on värien ilotulitusta. Nyt oli kaiken kaikkiaan upea puutarhakevät, kuvaa Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo.
15 vuoden kokemus puiston hoidosta
Pienen umpikujan päässä seisoo penkki. Penkkiä ympäröivät valkoiset ja vaaleanpunaiset alppiruusut.
Näillä lajikkeilla ei ole vielä myyntinimiä, vain koodinimet jalostusta varten. Niitä ei siis ole valittu myyntiin.
Tämä on Tarja Ylitalon lempipaikka alppiruusupuistossa, jota hän on hoitanut 15 vuotta.
– Mielestäni tämä on kiva paikka, koska näiden alppiruusujen lehtien alapintaa peittää valkoinen nukkakarva. Kun tuuli heiluttelee lehtiä, alapinta tulee kauniisti näkyviin, Ylitalo kuvaa.
Suomalaiseen ilmastoon sopivia lajikkeita
Korkeat ruusupensaat levittäytyvät puiston 50 metriä pitkän pitkospuukäytävän molemmin puolin.
– Suurten kuusien keskellä olevassa puistossa vallitsee todella absurdi tunnelma, kuvailee puistossa vieraillut Tuija Nieminen.
Alppiruusupuistossa testataan Suomessa kehitettyjen lajikkeiden sopivuutta keskisuomalaiseen ilmastoon.
Uusien lajikkeiden kehittely on hidasta työtä. Se on yhden tai kahdenkin työuran mittainen prosessi, Ylitalo kertoo.
Alppiruusupuiston synnyn taustalla on Helsingin yliopiston vuonna 1972 alkanut jalostusprojekti.
Puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen perusti Mäyrämäen puiston yliopiston toimesta vuonna 1986. Uosukainen teki pitkän uran Luonnonavarakeskuksessa ja hoitaa eläkepäivillään isoa puutarhaa Laukaan Vihtasillassa.
Jalostusohjelman alussa ruusuntaimia istutettiin hurja määrä. Vuosikymmenten saatossa niistä eteni jatkoon murto-osa. Tunnetuin alppiruusun jalostuslajike on Haaga.
Mäyrämäen alppiruusupuistoon istutettiin lisää ruusuja vuosina 1994 ja 2011.
Pieniä alppiruusuja rivitalopihoille
Kasveja alettiin jalostaa myös koon takia. Alppiruusut kipuavat tavallisesti jopa viiden metrin korkeuteen, mutta suomalaiset halusivat istuttaa nitä pienille rivitalopihoilleen. Tuloksena oli alle puolimetrisiä alppiruusuja.
Kotimaisissa lajikkeissa on muitakin hyviä puolia. Taudit ja tuholaiset eivät pääse matkustamaan taimien mukana ulkomailta, kun alppiruusut kasvatetaan alusta asti Suomessa, Ylitalo kertoo.
Nyt alppiruusupuostossa porottaa helle. Uusia lajikkeita ei silti tarvitse Ylitalon mukaan miettiä.
– Kuumuus ei ole kasveille samanlainen ongelma kuin kylmyys. Kova pakkanen palelluttaa kasveista ensimmäisenä kukkanupun.