Seinäjoella järjestetään ensi viikon lauantaina vuosien tauon jälkeen pride, jossa juhlitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja tuodaan esille tasa-arvoa.
Tapahtumaa järjestävät yksityishenkilöt Reetta Lintinen sekä Hanna Hietikko. He toivovat Seinäjoen pridestä matalan kynnyksen perinteen.
– Viime kesänä oli jo puhetta, että miksi ihmeessä prideä ei juhlita Seinäjoella säännöllisesti. Tänä kesänä Reetallahan tämä lähti siitä, että hän oli Facebookista nähnyt, että Ruovedenkin kokoisessa paikassa onnistuu priden järjestäminen. Siitä syntyi vähän tällainen pride-kateus, Hietikko naurahtaa.
Kaksikko päätti tarttua tuumasta toimeen ja toteuttaa priden nyt pikaisellakin aikataululla.
– Aikaa on niin vähän, että on hyvä syy pitää järki kädessä ja asiat simppeleinä. Eihän tässä mahdottomia ehdi. Ehkä ensi vuonna saamme mukaan enemmän yhdistyksiä, järjestöjä ja yrityksiä. Ja vielä täksikin vuodeksi mukaan ehtii hyvin, jos haluaa osoittaa tukeaan.
Mitään väkimäärätavoitteita järjestäjät eivät ole asettaneet: jos paljon porukkaa tulee, hyvä. Ensi vuonna tehdään vielä isommin.
Koko maassa noin 20 tapahtumaa
Seksuaalista tasavertaisuutta ajavan järjestön Setan pääsihteerin Kerttu Tarjamon mukaan Suomessa järjestetään tänä kesänä tapahtumia yli 20. Tarjamon mukaan määrä nousee tänä vuonna samoihin lukemiin kuin ennen pandemiaa.
Uusia tai lähes uusia pride-paikkakuntia on Seinäjoen ja Ruoveden lisäksi myös Pieksämäki ja Järvenpää.
– Uudempaa on se, että tapahtumia järjestetään pienemmillä paikkakunnilla ja yksittäisten ihmisten toimesta, aiemmin lähinnä isommissa kaupungeissa, ja joissa on jo ollut sateenkaarijärjestö, Tarjamo kertoo.
Monelle on Tarjamon mukaan tärkeää, että pride järjestetään juuri omalla paikkakunnalla.
Pelko ja jatkuva alusta aloittaminen estäneet priden Seinäjoella
Aiempina vuosina Seinäjoen priden järjestelyissä on ollut mukana esimerkiksi opiskelijoita, jotka ovat opintojen päätyttyä muuttaneet toisille paikkakunnille. Seinäjoen tapahtumaa järjestävä Hanna Hietikko on pohtinut paljon, mistä pride-juhlan puuttuminen johtuu.
– Perinnettä ja jatkumoa ei ole näin päässyt syntymään. Työ on alkanut aina alusta, kertoo Seinäjoen pridea järjstävä Hanna Hietikko.
Hietikko on ymmärtänyt, että osasyy pridettömyyteen löytyy paikkakunnan ilmapiiristä.
– Olen ymmärtänyt, että priden järjestäminen Seinäjoella on vielä koettu turvattomaksi ja jopa vaaralliseksi järjestää. En haluaisi näin ajatella, mutta yksi syy on, että voi olla tosi turvaton olo, jos ei ole isoa porukkaa tällaista järjestämässä.
Tapahtuman järjestämiseen vaikutti myös Seinäjoen paikallisen FB-puskaradion nettikommentointi ja asiattomuudet.
– En usko, että ihmiset on oikeasti niin kauheita, mitä he voivat netissä olla. Se vihan määrä ja asiattomuudet ovat ihan eri kaliiperia netissä, kun voi huudella katsomatta ihmistä silmiin.
Setan Kerttu Tarjamo tunnistaa netissä ryöppyävän ilkeän puheen. Netissä sateenkaariaktivistit ja -toimijat joutuvat vihapuheen kohteiksi.
– Pelko tai pohdinta siitä, minkälaisia reaktioita pride aiheuttaa, on ymmärrettävää, sanoo Tarjamo.
Hän viittaa esimerkiksi kuntapolitiikan keskusteluihin, joissa on väännetty siitä, voiko kunta nostaa sateenkaarilipun salkoon.
– Olisi tärkeää, että esimerkiksi kunnalliset päättäjät osoittavat tukensa sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiselle ja myös vastustavat epäasiallista ja vihamielistä puhetta silloin kun sitä esiintyy omassa kunnassa.
Matalan kynnyksen tapahtuma
Hanna Hietikko sanoo, että kaikki ovat tapahtumaan tervetulleita.
– Jos on omaa sateenkaarilippua tai somistetta, niin niitä mukaan. Jonkin verran meillä on myös sellaisia tarjota. Muistetaan koronaturvallisuus – ja ottaa reppuun piknikeväitä ja reipasta mieltä.
Priden aikaan keskustorilla on myös taiteilija Liisa Seppälän "Kymmenen käskyä kirkolle" -taidenäyttely. Lisäksi torilla pidetään paneelikeskustelu kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin.
Torin tapahtumien päätteeksi kulkue lähtee kohti Vapaudenpuistoa vapaamuotoiseen puistojuhlaan.
Lue myös:
Kainuun Pride pysynee pienenä tapahtumana, mutta sitäkin tärkeämpänä
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 24.6. kello 23 saakka.