Korona-aikana lasten uimakoulukursseja on voitu järjestää tavallista vähemmän, ja tämän pelätään heijastuvan syksyllä alkaviin koulujen uimaoppitunteihin.
Monet kuitenkin petraavat uimataitoa kesän aikana uimakouluissa.
Esimerkiksi Kumpulan maauimalassa on alkanut tällä viikolla Helsingin kaupungin uimakoulu. Tiistaina siellä polskivat muun muassa kahdeksanvuotiaat Remu Buur ja Jack Ringhofer. Videolla he kertovat, kuinka paljon he pitävät uimisesta.
Heidän uimaopettajansa Kiira Kesä-Heinon mukaan uimisen oppimiseen on tietty herkkyysikä.
– 5–7-vuotiaana omaksuu ihan eri tavalla monenlaisia taitoja, mutta oikeaa tai väärää ikää ei ole. Parempi kuitenkin ennemmin kuin myöhemmin, koska uimataidosta on elinikäistä hyötyä.
"Joka ikinen paikka pääkaupunkiseudulla on täynnä"
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUH odottaa syksylle isoja ryhmäkokoja ja tavallista heikompaa lähtötasoa. SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolaisen mukaan parin vuoden uimatauolla on merkittävä vaikutus etenkin 5–9-vuotiaisiin lapsiin.
– Uimaopettajilla kautta maan tulee olemaan pitkiä päiviä, että saavat tämän oppimisvajeen kurottua lasten kanssa kiinni. Ensi syksynä uimakouluissa nähdään, miten ryhmät jakaantuvat pienen altaan ja ison altaan, eli uimataitoisten ja heikosti tai ei lainkaan uivien välillä.
Uimakouluja järjestävän FitPitin toimitusjohtaja Laura Manninen on myös huomannut, että uimakoulujen kysyntä on suurta.
– Joka ikinen paikka pääkaupunkiseudulla on täynnä. Kaikki halukkaat eivät mahdu tällä hetkellä mukaan.
Myös Manninen uskoo, että korona-ajan vaikutukset näkyvät etenkin syksyllä, kun koulujen uimaopetus toivottavasti jatkuu.
– Pelottavan isoja ja huonosti uivia ryhmiä on tiedossa. Heikoissa kouluissa voi olla ensi lukukaudella aika mielenkiintoisia ryhmiä, kun tullaan ensimmäistä kertaa kolmannella luokalla uimaan, hän sanoo.
Noin neljäsosalla heikko tai olematon uimataito
Valtakunnallisia uimataitotutkimuksia järjestetään viiden vuoden välein. Edellinen tutkimus vuodelta 2017 osoitti, että Suomessa noin joka neljäs 12-vuotias lapsi ei osaa uida.
– Kyllä se on kansanterveydellisesti aika huono prosentti. Heikosti uivia tai uimataidottomia lapsia on tälläkin hetkellä uimarannoilla. Nämä ovat aina vaaratekijöitä, SUH:n Tero Savolainen sanoo.
Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka osaa syvään veteen pudottuaan uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Pitkällä aikavälillä muutokset eivät ole olleet merkittäviä, sillä tutkimuksen mukaan uimataitoisuus on pysynyt 75–80 prosentissa jo noin kaksikymmentä vuotta. Seuraava uimataitotutkimus tehdään ensi keväänä, jolloin vasta kunnolla selviää, kuinka iso vaikutus koronalla on lasten uimataitoon ollut.
Vanhempien vastuuta peräänkuulutetaan
Peruskouluissa uimaopetuksen määrä eri kunnissa vaihtelee. Jos lapsi ei käy vapaa-ajalla uimassa esimerkiksi vanhempien kanssa, lapsi jää helposti jälkeen opetussuunnitelman vaatimustasosta.
– Lapset, jotka pystyvät täyttämään opetussuunnitelman uimataitotestin, käyvät koulun ohessa joko vanhempiensa kanssa uimassa tai uimakoulussa tai molemmissa. Valitettavasti osalla ei ole halua, varaa tai kiinnostusta uintia kohtaan, Laura Manninen sanoo.
Myös SUH:n Tero Savolainen muistuttaa vapaa-ajan uinnin tärkeydestä. Se on korostunut etenkin viimeisten koronarajoitusten aikana.
– Uhreina ovat ne lapset, jotka eivät kesälläkään käy uimassa, Savolainen sanoo.
Savolaisen mielestä olisi tärkeää rakentaa tervettä uintikulttuuria jo perheen sisällä. Hän peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lapsen uimataitopohjan rakentamisessa.
– Vanhempien rooli tässä on merkittävä. Tehdään hyvä pohjatyö syksylle, että lasten on helppo jatkaa uimataidon kehittämistä koulujen uimaopetuksessa. Mennään lasten kanssa touhuamaan veteen ja nauttimaan Suomen kesästä.
Helsingin kaupungin uimaopettajaKiira Kesä-Heino ei ole vielä huolissaan uimataidon laskemisesta. Hän on kokenut työssään, että vaikka tunkua on, kysyntään on pystytty vastaamaan. Korona-aika näkyy hänen mielestään kunnon heikkenemisessä.
– Koululaisuinneista opin, että uimataitoa on, mutta uimakuntoa ei, kun ei olla päästy vedessä oleskelemaan. Toivon, että lämmin kesä vaikuttaa tähän positiivisesti.
Kuntien uimaopetuksessa vaihtelua
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUH:n vuonna 2017 julkaistu uimataitotutkimus paljasti, että vain hieman yli 20 prosenttia kunnista järjestää uimaopetuksen kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti alakoulun kaikilla luokka-asteilla.
SUH:n suositus koulujen uimaopetuksen tuntimääräksi vuonna 2017 oli kuusi tuntia per lukuvuosi. Tämä täyttyi 30 prosentilla paikkakunnista.
Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia kunnista tarjosi uimaopetusta esikoulusta kuudennelle luokalle asti, ja 15 prosenttia ensimmäisestä luokasta kuudenteen. Loput 30 prosenttia kunnista tarjosi uimaopetusta yksittäisillä luokilla vaihtelevia määriä.
Kunnissa, joissa opetussuunnitelman mukaista uimaopetusta ei järjestetä lainkaan, lasten uimataito on selvästi heikompi kuin niissä, joissa uintia järjestetään joka luokka-asteella.
Vaikka uimaopetus kuuluu opetussuunnitelmaan, kunnat saavat järjestää sen itse valitsemallaan tavalla. Osa kunnista ei uimataitotutkimuksen mukaan järjestänyt opetusta lainkaan. SUH:n tutkimuksen mukaan syynä oli usein se, että kunta ei varannut uimaopetukseen määrärahoja.