Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Viisi vuotta puolueen puheenjohtajana. Sinä aikana syntyi myös oma lapsi. Viisi vuotta tuntuu nyt puolueen puheenjohtajasta pitkältä ajalta. Koko puolue on henkilöitynyt häneen.
Päätös jättää puheenjohtajuus on ollut tiedossa puolueen sisällä jo vuoden päivät, eikä ratkaisua ole tehty kevein perustein.
– On aika tehdä tilaa myös muille. On tärkeää, että puolue ei ole vain yhdet kasvot.
Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro naurahtaa, että hänen ilmoituksensa jättää puolueen puheenjohtajan tehtävä kuulostaa lähes samalta kuin perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon ilmoitus.
– Yhdessähän tätä työtä tehdään. Olisi tärkeää saada myös niitä muita ihmisiä esiin. Toivon, että saamme tuoreen puheenjohtajan, joka lähtee uusin voimin vetämään puoluetta eteenpäin.
Kuntavaaleissa Feministiselle puolueelle tuli tappio
Puolueen toiset kuntavaalit käytiin reilu viikko sitten. Nyt elettiin toisenlaista aikaa kuin vuonna 2017. Koronakriisi oli vielä päällä. Vaaleja oli siirretty. Puolueen alkuaikojen noste ei riittänyt ja puolue menetti sen ainoan valtuustopaikkansa Helsingissä. Puheenjohtajan mielestä tämän kertaiseen menestymättömyyteen oli useita syitä.
– Usein ajatellaan, että me olemme vain yhden asian puolue. Me puhuimme vaaleissa laajasti myös muusta. Puhuimme koulutukseen satsaamisesta, ilmastosta ja kulttuurista. Voi hyvin olla, että näillä kysymyksillä vaaleissa oli vaikea erottua, koska nämä ovat samat kysymykset, joilla vasemmisto saavutti vaalivoittonsa Helsingissä.
Totta tosiaan, kuntavaalien eri alueiden äänestyskartoissa perinteisesti punavihreät itäisen kantakaupungin alueet Kalliossa ja Vallilassa erottuivat vahvasti kokoomuksen sinisen keskeltä.
Aro muistuttaa, että kuntavaaleissa vaikuttaa toki myös hallitus-oppositio -asetelma. Moni on halunnut antaa äänensä hallituspolitiikan puolesta tai sitä vastaan.
Pienpuolueen osa
Aron mielestä eduskunta näkyi monella tapaa näissä kuntavaaleissa. Puolueista Helsingin valtuuston lisäpaikkoja saaneet Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat molemmat eduskuntapuolueita. Koska Feministinen puolue ei tätä ole, heidät jätettiin monissa medioissa kokonaan käsittelemättä vaikka kysymyksessä oli kuntavaalit.
– Eduskunnan ulkopuolinen puolue on aina sen edessä, että äänestäjät myös taktikoivat.
Näkyvyyden tai sen puutteen lisäksi pienpuolueet kamppailevat tietysti myös resurssien puutteesta.
Puolueessa tiedostetaan selvästi se, että puolueen aloitteet provosoivat tiettyjä poliitikkoja enemmän kuin ehkä jonkun toisen aloitteet.
– Kyllä meillä sellainen tietty vastustus on siellä valtuustosalissa ollut koko tämän kauden ajan. Ehkä kuitenkin vähemmän kuin mitä olisin odottanut, Aro naurahtaa.
Feministipuolueessa ihmisoikeudet ymmärretään laajasti, ja ne koskevat kaikkia, myös eri syistä maahan tulijoita. Näkemys maahanmuutosta onkin puolueessa täysin vastakkainen esimerkiksi perussuomalaisten näkemyksen kanssa.
Vaikka täysin vastakkaisilla linjoilla ollaan asiassa, Aron mukaan perussuomalaisilla on kuitenkin oma maahanmuuttopolitiikka, mikä muilta suurilta puolueilta puuttuu kokonaan.
Feministinen puolue perustetaan
Feministinen puolue perustettiin vuonna 2016. Puolue syntyi Naisasialiitto Unionissa vaikuttaneiden Katju Aron ja vapaan toimittajan ja kirjailijan Maryan Abdulkarimin aloitteesta.
Puolueen johtoon noussut Aro muistelee, että vuoden 2017 kuntavaaleissa puolue kasvoi jonkinlaiseksi ilmiöksi. Alussa oli valtava noste.
– Ihmiset halusivat lähteä tukemaan uutta puoluetta. Joillain Helsingin äänestysalueilla me olimme kymmenen suosituimman ehdokkaan joukossa, Aro kertaa.
Helsingissä puolue saikin kuntavaaleissa heti lähes 5 000 ääntä ja yhden valtuustopaikan. Aro istui valtuustossa yhden kauden ja sai mielestään monissa asioissa puolueensa äänen kuuluviin.
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet
Puolueelle kysymykset tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeudesta ovat ne tärkeimmät.
– Me yritämme katsoa kaikkia kysymyksiä sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Hyvin usein on saanut olla se oman tunnon ääni tai nostaa sormen pystyyn huoneessa, että hetkinen, tällä voi olla hyvinkin kielteisiä vaikutuksia joihinkin ihmisiin.
Aro ottaa esimerkiksi Helsingin edellisen valtuuston päätöksen leikata kotihoidontuen kuntalisän, niin sanotun Helsinki-lisän yli yksivuotiailta lapsilta. Perusteluna oli naisten työllisyyden ja toisaalta pitkään lasten kanssa kotona olleiden naisten aseman parantaminen. Päätöksen taustaksi ei kuitenkaan oltu tehty lapsivaikutusarviointia tai sukupuolivaikutusten arviointia kuten arviota niiden naisten tilanteesta, joilla ei ole työpaikkaa mihin palata ja joiden asemaa muutos heikensi.
Aro muistuttaa, että puolue on vienyt valtuustossa eteenpäin vahvasti omia aloitteitaan ja niitä on saatu myös läpi. Esimerkkinä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden vahvistaminen Helsingissä.
– Helsinki on palkkamaassa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin. Hänen tehtävänsä on muun muassa selvittää tarvittaisiinko Helsinkiin tällainen matalan kynnyksen palvelupiste väkivaltaa kokeneille, Aro kertoo.
Miksi feminismi on nyt suosittua?
Turun yliopiston erikoistutkija Inna Perheentupa muistuttaa, että feministisellä politiikalla edistetään tasa-arvoa ihmisten välillä ja toisaalta puretaan epätasa-arvoistavia rakenteita yhteiskunnassa. Perinteisesti feminismissä on painotettu naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa.
Sittemmin painopiste on siirtynyt myös muihin kuin sukupuoleen perustuviin eriarvoisuuksiin.
Mitä sitten tarkoitetaan Feministisen puolueenkin käyttämällä käsitteellä intersektionaalinen feminismi? Intersektionaalisuus on tapa kuvata, miten yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa myös muut asiat kuin sukupuoli. Esimerkiksi luokka, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai vammaisuus.
Intersektionaalisuus vaatii omien etuoikeuksien tunnistamista ja vallitsevien rakenteiden kyseenalaistamista.
– Tunnustetaan jonkun ryhmän heikompi asema yhteiskunnassa ja pyritään parantamaan sitä. Tätä voi olla vaikka turvakotipaikkojen lisääminen, jolla tunnustetaan se, että naisiin kohdistuu edelleen Suomessa valtavasti perhe- ja kotiväkivaltaa ja että sitä vastaan pitää aktiivisesti tehdä työtä, Perheentupa kertoo.
Mutta miksi feministinen politiikka puhuttaa juuri nyt ja liikuttaa erityisesti nuoria? Inna Perheentupa vastaa.
– Se on pikku hiljaa noussut tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana ihan eri tavalla yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja sillä on paljon enemmän resonanssia. Yksi syy on konservatiivisten ja perinteisten arvojen nousu sekä Suomessa että maailmalla. Samoin suoranainen naisviha ja rasismi ja suoranainen suvaitsemattomuus, jolla tehdään populistista politiikkaa
.
Halu keskittyä perheeseen meni puolueen edelle
Katju Aro on valinnut tapaamispaikaksi Vanhankaupunginkosken ulkoilualueen. Alue sijaitsee lähellä hänen pienen perheensä uutta kotia. Muutos on iso, koska aiemmin Aron koti sijaitsi useamman vuoden ajan Kurvissa Sörnäisissä.
Vantaalla syntynyt Aro on asunut Kalliossa jo lapsuudessaan. Kotona politiikka oli läsnä useammassa polvessa. Vappu- ja rauhanmarsseilla Aro kävi äitinsä kanssa aina.
Aron päätökseen luopua puolueen puheenjohtajuudesta vaikuttavat henkilökohtaiset syyt ja ajan puute. Hän on pienen lapsen itsellinen äiti ja ainoa vanhempi.
– Olen huomannut tässä viimeisen kahden vuoden aikana, että minun on vaikeaa yhdistää sekä palkkatyötä että vapaaehtoistyötä että pienen lapsen yksinhuoltajuutta, Aro toteaa.
Aro on tilanteessaan puolueensa asian ytimessä. Vaikka kuinka pitäisi tärkeänä, että myös pienen lapsen itsellisten äitien olisi mahdollista osallistua politiikkaan, se on raskas taakka kannettavaksi.
– Haluan olla enemmän läsnä lapselleni, olematta jatkuvasti se stressaantunut ja puhelimella roikkuva vanhempi, Aro summaa.