Ammatikseen kalastavien määrä on vähentynyt 2000-luvulla roimasti, koska uusia yrittäjiä ei ole tullut eläköityneiden kalastajien tilalle. Virkistävä poikkeus löytyy Sodankylän tekojärviltä, joiden vesillä on aloittanut kymmenkunta uutta kalastajaa muutaman viime vuoden aikana.
Yksi heistä on Tom Johansson, joka myi aiemmin kalaa Helsingin Stockmannilla ja kauppahallissa. Juttutuokiot kalastajien kanssa jäivät kaihertamaan.
– Aloin miettiä, että pääsisikö itsekin siihen ketjun alkupäähän, kun tykkään kuitenkin ihan hirveästi kalastaa.
Ydinkeskustassa asunut ja Vantaanjoen ruuhkaisilla rannoilla kalastanut Johansson halusi Helsingistä mahdollisimman kauaksi, ja kauaksi hän pääsi. Nyt Johanssonilla on lähemmäs sata katiskaa Sodankylän Lokalla.
Kun niistä muutama on koettu, laatikko on jo täynnä ahvenia.
– Olen erittäin tyytyväinen, hyvän kokoista ahventa saatiin. Kyllä tällä saa tämän illan kulumaan oikein mukavasti, Johansson viittaa perkaustöihin.
Harmaantuva kalastajayhteisö huolestui
Lokan ja Porttipahdan kalaa päätyy kalatukkujen kautta kauppoihin ympäri maata. Saalis käsitellään kalahallissa ja kuljetetaan kalastajien osuuskunnan yhteisellä kylmäautolla 70 kilometrin päähän Sodankylään, josta Nelostietä jyristävä rekka poimii lastin kyytiinsä kohti etelää.
Viitisen vuotta sitten osuuskunnan jäsenet havahtuivat siihen, että ammattikalastajia ei montaakaan jää, kun ikämieskalastajat lähivuosina eläköityvät.
– Piti lähteä liikkeelle, koska meidän kalastuksen kannattavuus on kiinni siitä, että saadaan määrää lähtemään markkinoille. Ei voi kuvitella, että yksittäinen kalastaja lähtee jotain kolmeakymmentä kiloa kiikuttamaan, toteaa ikänsä Lokalla kalastanut Risto Pyhäjärvi.
Lokan mahdollisuuksia markkinoitiin kalakouluissa ja mediassa. Kalastajanpolku -rekrytointihankkeeseen sitoutuneet konkarikalastajat lupasivat opettaa tulijoille kädestä pitäen ympärivuotisen kalastuksen niksit ja osoittaa parhaat apajat.
Työtä jaettiin sen mukaan, kuka minkäkin pyyntitavan parhaiten taisi.
Tom Johansson vietti Risto Pyhäjärven kanssa satoja tunteja samassa veneessä. Mitä sellaista Pyhäjärvi opetti, mitä kalakoulussa ei oppinut ?
– No siis oikeastaan kaiken, voisi sanoa niin. Minähän en ollut varmaan kovin montaa metriä verkkoa laskenut veteen, kun tähän pihaan ajoin ensimmäistä kertaa, Johansson sanoo.
Opastusta tarvitaan siksikin, että kylien ja soiden päälle rakennettu Lokka ei ole mikä tahansa järvi.
– Kun laittaa verkkoja, pitää tietää missä on vanhaa metsää tai vanha kylä. Ei pyydyksiä voi sokeana heittää eikä ajaa veneelläkään.
Markkinat vetävät Lapin kalaa
Lapin vesissä riittää kalaa ja kalastajille tilaa. Hankekoordinaattori Markku Ahonen Lapin kalatalouden toimintaryhmästä sanoo, että lappilaista kalaa menisi tällä hetkellä kaupaksi enemmän kuin ehditään pyytää.
Kysyntää selittää osin se, että merialueilla hylkeet ja merimetsot rokottavat kaupallista kalastusta. Rannikolla on myös pitkät kelirikkoajat, jolloin ei voi kalastaa lainkaan.
– Kuitenkin aika lailla samaa siikaa, haukea ja ahventa tuotetaan. Kun Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta ei tule kalaa, niin sisävesikalalla on entistä kovempi kysyntä, Ahonen toteaa.
Silti vain 20 prosenttia suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista. Eniten menee norjalaista kasvatuslohta. Kyselyissä suomalaiset kuitenkin sanovat kotimaisen kalan kiinnostavan.
Hallitus haluaakinkaksinkertaistaa kotimaisen kalan käytön niin, että kansalainen syö kalaa pari, kolme kertaa viikossa. Lähiaikoina hyväksyttävässä Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa visioidaan esimerkiksi silakan käytön viisinkertaistamista.
Ilman uusia ammattikalastajia tavoitteeseen ei päästä.
– Ammattikalastajien määrä erityisesti merialueilla on laskeva ja kalastajien keski-ikä korkea. On todella tärkeää saada uusia toimijoita alalle, toteaa neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kymmenien tuhansien eurojen alkuhankinnat
Tom Johanssonilla on ensimmäinen ammattikalastajan vuosi takana: talven siianpyynti, alkuvuoden madekausi, haukien ja ahventen alkukesä.
Uusi ammatti tuo iloa ja myös toimeentulon, vaikka pankin lainaneuvotteluissa sitä epäiltiinkin. Kalustohankinnat ovat maksaneet itsensä takaisin.
– Toimeentulohan on hyvä, jos on valmis tekemään kovasti töitä. Kahdeksasta neljään ei tule kuulonkaan. Kun on sesonki, tehdään töitä ja nipistetään jostain muusta. Sitten levätään, kun on kelirikon aika.
Lokan kalastajat laskeskelevat, että kuvetta täytyy kaivaa 40 000 euron edestä, jos aikoo ammattiin kiinni: tarvitaan vene, pyydykset, moottorikelkka ja niin edelleen.
EU varoo tukemasta ylikalastusta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta jaettavien tukien kriteerit kalastajille ovat hyvin tiukat myös Suomen järvillä, vaikka ylikalastuksesta ei ole vaaraa. Tom Johanssonkaan ei saanut tukea hankintoihinsa.
Tilanne voi ensi vuonna muuttua, sillä MMM:ssä valmistellaan EU:n uuden rahastoasetuksen turvin starttipakettia aloitteleville ammattikalastajille.
– Se voisi sisältää investointituen tarvikkeisiin, mikrolainan ja pienen starttirahan. Mutta nämä ovat vasta alustavia suunnitelmia, eikä voi vielä varmasti sanoa, mitä EU-komissio niistä hyväksyy, Timo Halonen toteaa.
Johansson toivottaa alaa harkitsevat tervetulleeksi tutustumaan Lokkaan, hän lupaa opettaa sen minkä osaa. Entinen helsinkiläinen arvelee tulleensa jäädäkseen.
Koti on alle sadan asukkaan Tanhuan kylässä. Kauppamatka Sodankylään on 40 kilometriä suuntaansa, ihan sopivasti.
Keinuvasta maisemakonttorista voi katsella Nattastuntureita samalla, kun käy vielä illan päälle siirtelemässä katiskoita paremmille pyyntipaikoille. Pienestä pitäen kalastanut Tom Johansson ei keksi, mikä enää voisi olla paremmin.
– Että saan pyytää kalaa, käsitellä kalaa ja myydä sitä, niin en voi paljoa enempää toivoa. Olen tosi kiitollinen, että olen löytänyt tieni tänne, Tom Johansson sanoo.
Lue lisää:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.6. kello 23 saakka.