Kuuma alkukesä on lisännyt pelastusviranomaisten huolta tulenkäytöstä juhannuksena niin kesämökeillä kuin retkeilykohteissakin. Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta arvioi, että mökeillä syttyvät palot liittyvät pyhinä todennäköisimmin grillaukseen ja ruuanlaittoon pallogrilleillä ja grillikatoksissa.
– Ne voivat aiheuttaaa kipinöintiä ja siitä sitten joko grillikatos tai ympäröivä maa syttyy palamaan, varsinkin kun näyttäisi, että juhannusaattona on metsäpalovaroitus ja kuivaa. Silloin ei tarvita kummoista kipinää, kun se lähtee palamaan ja leviää ympäristöön, pahimmassa tapauksessa polttaa rakennuksia siinä tontilla, sanoo pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta.
Ihan oma tekemä
Retkeilykohteissa taas murhetta aiheuttavat omatekoiset tulipaikat, joita ihmiset virittelevät milloin mihinkin, usein laavujen tulipaikkojen läheisyyteen, etenkin jos laavulla on jo muita.
– Laiton tulipaikka on ehdottomasti yleisin syy paloihin. Tulet on sytytetty muualle kuin Metsähallituksen asettaman tulipaikkaan, ja tulia tehdään minne sun sattuu. Vaikka ihmiset ovat omasta mielestään sammuttaneet nuotion, pohja jää kytemään ja se voi levitä maata pitkin ja saattaa muutamien päivien päästä syttyä palamaan kunnon liekillä. Tämä on se kaikista yleisin syy, sanoo erikoissuunnittelija** Petri Loikkanen** Metsähallituksen Luontopalveluista.
Loikkasen mukaan Metsähallituksen retkeilykohteiden toiseksi yleisin syy tulipaloihin liittyy tulipaikkojen tuhka-astioihin.
– ihmiset tyhjentävät niitä omatoimisesti läheiseen luontoon. Tuhkan sessa voi kuitenkin olla kipinöitä tai kekäleitä, jotka saattavat säilyä kuumana vielä useamman päivän ja niistä sitten syttyy maastopaloja lähiympäristöön. Itse laavun tulipaikalta tuli leviää erittäin harvoin.
Pelastusopiston arvion mukaan viime vuoden maastopaloissa oli syttymissyynä nuotio 384 tapauksessa ja grilli 26 tapauksessa.
Retkeily ja vaeltelu on lisännyt huimasti suosiotaan korona-aikana. Loikasen mukaan Metsähallitus odottaa kansallispuistoihinsa runsaasti retkeilijöitä myös juhannuspyhille.
– Toki me odotamme juhannukselta nolla maastopaloa. Mutta jos kävijämäärät ovat suuria ja ei malteta pitää niitä tulipaloja taskussa tai paistaa makkaraa keittokatoksella, hyvin todennäköisesti maastopaloja juhannuksena syttyy, Loikkanen sanoo.
Kevythormi voi yllättää
Tilastojen mukaan vapaa-ajan asunnoilla syttyy useimmin tulipalo alkukesästä, touko- ja kesäkuussa. Heinä- ja elokuussa ja siitä eteenpäin huomattavavasti harvemmin. Silmärin mukaan se johtuu siitä, että monesti alkukesät ovat vielä viileitä ja mökkejä lämmitetään enemmän. Niinpä palojakin sattuu tiheämmin. Uutena ilmiönä ovat mökkien kevyttulisijat ja kevythormit, joiden käyttöä ei osata kunnolla.
– Aikaisemmin mökeissä oli muuratut tulisijat ja hormit, mutta nyt on siirrytty kevyisiin hormeihin ja kevyisiin tulisijoihin. Niille on käyttöohjeet ja suositukset, mutta monikaan ei lue niitä tai ole tietoinen niistä.
Silmärin mukaan kevyttulisijaa ja kevythormia saa yleensä lämmittää kerrallaan vain 30 litraa puuta. Se tarkoittaa kolmea kymmenen litran sankoa, noin kolmea tulipesällistä.
– Jos sen ylilämmittää, niin hormi rupeaa sulamaan ja eristeet syttyy palamaan ullakolla. Tämä on merkittävä muutos aikaisempiin käytäntöihin kesämökeillä, Silmäri kertoo.
Saunasta karkaa harvoin
Vaikka toisin saattaisi luulla, niin mökkipalo saa aika harvoin alkunsa saunasta. Pelastusopiston tilastojen mukaan 2016-2021 on sattunut 84 mökkipaloa, jossa syttymistilana on ollut sauna. Samassa ajassa on vapaa-ajan asunnoissa sattunut 624 paloa.
Tänä vuonna on jo sattunut 42 mökkipaloa. Niistä kaksi on saanut alkunsa saunasta.