Henri Talvinen tankkaa huoltoasemalla bensaa uuteen hybridimersuunsa.
– Katsoin sähköautoja, mutta ne ovat toistaiseksi aika kalliita. Seuraavaksi autoksi haluaisin sellaisen, mutta pitää vähän odottaa, että hinnat tulevat alas.
Sähköauto kiinnostaa Talvista, koska "se on nykyaikaa".
– Niitä tuntuu olevan paljon liikenteessä, siksi haluaisin ehkä itsekin hommata sellaisen.
Sähköautoja tosiaan on aika paljon liikenteessä – ja määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
Monelle on tullut yllätyksenä, että tällä hetkellä jo joka kolmas myytävä auto on sähköauto tai ladattava hybridi, joka käyttää sekä sähköä että polttoainetta.
Valtiovarainministeriö arvioi, että kymmenen vuoden päästä niitä huristelisi Suomen teillä jo 600 000.
Tästä huolimatta tieliikenteen päästöt ovat Suomessa pienentyneet vain maltillisesti, ja monissa muissa EU-maissa ne ovat pysyneet ennallaan.
Nykykonstit eivät siis riitä. Kysyimme Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtavalta asiantuntijalta Tiina Haapasalolta ja ilmastopaneelin puheenjohtajalta Markku Ollikaiselta, mitä on tulossa ja miten se vaikuttaa suomalaisiin autoilijoihin.
Paineet tieliikenteen päästövähennyksiin kasvavat EU:ssa
Marinin hallituksen asettama tavoite on vähentää tieliikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
EU taas on nostamassa omia ilmastotavoitteitaan uuden ilmastolain myötä ja se saattaa tietää Suomelle vielä tätäkin tiukempia toimia.
Unionissa ilmastotoimet jaetaan kahteen eri koriin: osa aloista käy päästökauppaa, toisissa noudatetaan taakanjakoa.
Energia, Euroopan sisäiset lennot ja prosessiteollisuus kuuluvat unionin laajuiseen päästökauppaan. Päästökaupan idea on, että yritysten on ostettava päästöoikeuksia omien päästöjensä mukaan. Näitä oikeuksia on jaossa vain päästökaton sallima määrä.
Päästökaupassa säännöt ovat samat kaikille EU-maille, koska ne toimivat yhteisillä markkinoilla.
Sen sijaan rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous ja tällä hetkellä myös liikenne kuuluvat taakanjakosektoriin. Näillä aloilla vauraiden maiden on pienennettävä päästöjään muita nopeammin.
Suomi on tällä hetkellä sitoutunut pienentämään päästöjään näillä aloilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, mutta EU:n ilmastotavoitteiden kiristyessä osuus tulee todennäköisesti nousemaan 47 prosenttiin. Vertailuvuosi on 2005.
Miten EU:n liikenteen päästökauppa näkyisi Suomessa?
Päästökauppa on kuitenkin osoittautunut huomattavasti taakanjakosektoria toimivammaksi työkaluksi, ja siinä olevat alat ovat vähentäneet päästöjään nopeasti.
Siksi EU haluaa nyt laajentaa päästökauppaa uusille aloille, kuten tieliikenteeseen.
Komission odotetaan ehdottavan, että tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle olisi aluksi oma, erillinen päästökauppansa. Miten se vaikuttaisi suomalaisiin autoilijoihin?
EK:n Tiina Haapasalon mukaan uudistus näkyy suoraan polttoaineen hinnassa.
– Bensan ja dieselin, kaikkien fossiilisten polttoaineiden, hinta kallistuisi.
Markku Ollikaisen mukaan hinnan nousu olisi silti "liian lievä".
– Päästökatto olisi niin löysä, että Suomi joutuisi joka tapauksessa tekemään muitakin toimia saavuttaakseen taakanjakosektorin tavoitteet.
Ollikainen arveleekin, että EU on ehdottanut tieliikenteen erillistä päästökauppaa erityisesti lisätäkseen ilmastoponnistuksia Itä-Euroopan maissa.
Vaatimukset voivat kuitenkin nousta tulevina vuosina. On arveltu, että komissio ehdottaa pian tieliikenteen lisäämistä osaksi EU:n yleistä päästökauppaa.
Edes sähköautobuumi ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen
Liikenne on kuitenkin sähköistynyt kovaa vauhtia huolimatta siitä, ettei EU:n kovimpana ilmastotyökaluna tunnettu päästökauppa vielä edes kosketa alaa.
Syy löytyy EU:n autonvalmistajille asettamista päästörajoista.
Yhden kilometrin ajo saa päästää 95 grammaa hiilidioksidia. Jokainen ylimenevä gramma maksaa valmistajalle 100 euroa – saastuttavien autojen valmistus voi siis maksaa suurille autonvalmistajille nopeasti miljardeja.
Samaan aikaan erilaiset kepit ja porkkanat ovat tehneet sähköautoista kuluttajille houkuttelevampia. Suomessa autovero on porrastettu auton päästöjen mukaan ja sähköauton ostamiseen voi saada 2 000 euron tuen valtiolta.
Autokaupassa sähköautot ovat edelleen usein kalliimpia kuin polttomoottoriautot. Toisaalta hintaero tasoittuu usein ajan myötä: 100 kilometrin matkan ajaminen bensalla voi maksaa esimerkiksi 12 euroa ja sähköllä vastaavasti 2 euroa.
– Olemme laskeneet, että suosituimmat pienet ja keskikokoiset sähkökäyttöiset henkilöautot tulevat omistajalleen jo nyt edullisemmaksi, jos hän ajaa autolla 15 000 kilometriä vuodessa 15 vuoden ajan, Markku Ollikainen toteaa.
Suomalaiset ajavat kuitenkin vanhoilla autoilla: tiellä huristelevat autot ovat keskimäärin 12 ja puoli vuotta vanhoja. Siksi uusiin autoihin liittyvät parannukset vaikuttavat päästöihin viiveellä.
Mutta vaikka Suomessa olisi Ilmastopaneelin suositusten mukaisesti 750 000 sähköautoa vuonna 2030, se ei vielä aivan riitä tavoitteisiin pääsemiseksi.
Millaisia toimia Suomi suunnittelee?
EU-toimien lisäksi Suomi tarvitsee asiantuntijoiden mukaan myös omia keinoja tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Näiden on tarkoitus toimia vähintään "perälautana" ja huolehtia siitä, että tavoitteet saavutetaan, vaikkei sähköistyminen jostain syystä etenisikään odotetusti.
Viimeksi toukokuussa valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti, että tehokkain keino olisi korottaa polttoaineen verotusta. Samalla valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuitenkin lupasi, että uusia veroja ei tule.
Toinen vaihtoehto on Suomen oma kansallinen päästökauppa.
Ollikainen kannattaa ajatusta. Hänen mukaansa kansallinen päästökauppa on veroa varmempi konsti silloin, kun ei varmuudella tiedetä, miten ihmiset reagoisivat hinnan nousuun.
Elinkeinoelämän keskusliitossa kannatetaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta suhtaudutaan kansalliseen päästökauppaan skeptisesti.
– Meillä on Suomessa muutama polttoainejakelija, niiden kesken käytäisiin huutokauppaa. Se olisi mielestäni aika arvaamaton järjestelmä, Tiina Haapasalo arvioi.
Lisää aiheesta:
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 29.6.21 kello 23