Elettiin vuotta 2019, kun Suomen silloinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) heitti ilmoille ajatuksen neljän päivän työviikosta ja kuusituntisesta työpäivästä.
– Mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa. Tämä voisi olla se seuraava askel meille työelämässä, Marin sanoi tuolloin.
Tiedotusvälineet kirjoittivat Marinin unelmista ja Suomen talousviisaat kritisoivat ehdotusta.
Keskustelua lyhennetystä työviikosta käydään tasasin väliajoin, mutta kokeilut nelipäiväisestä työviikosta tai lyhennetystä työpäivästä leimataan usein utopistisiksi.
Kuitenkin yritykset eri puolilla maailmaa rikkovat kahdeksan tunnin normia jo tällä hetkellä, kertoo amerikkalainen talouslehti Forbes.
Tulokset ovat olleet jopa yllättäviä
25 tunnin työviikko johti irtisanoutumisiin
Amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal kertoi vuonna 2019 saksalaisyrityksestä, joka päätti ravistella pinttyneitä työaikakäsityksiä.
Kaikki alkoi toimitusjohtaja Lasse Rheingansin teoriasta. Hän uskoi, että jos työntekijä keskittyy työhönsä ilman häiriötekijöitä, tehtävät hoituisivat viidessä tunnissa.
Niin alkoi kokeilu, jossa työaikaa lyhennettiin viiteen tuntiin. Vastineeksi 16 hengen viestintäyrityksen kaikkia työntekijöitä pyydettiin luopumaan henkilökohtaisista puhelimistaan työpäivän ajaksi. Sosiaalisen median käyttö kiellettiin työpäivän aikana ja viestisovellukset mykistettiin.
Rheingans ajatteli, että jos työntekijät aloittavat työnsä kello kahdeksan ja lähtevät kotiin yhdeltä, heillä olisi runsaasti aikaa rentoutua työn jälkeen ja palautua niin, että he olisivat seuraavana päivänä virkeitä ja tuottavia.
Kokeilun aikana työntekijät raportoivat paineesta suoriutua töistä lyhyemmällä ajalla. Stressiä aiheutti myös puhelinkielto ja se etteivät he pystyneet ottamaan yhteyttä perheeseen työpäivän aikana.
Kaksi työntekijää irtisanoutui.
Toimitusjohtajan mukaan viisituntinen työpäivä ei sopinut kaikille. Työpäivästä karsiutui esimerkiksi kokonaan jutustelu työkavereiden kanssa.
Vähemmällä enemmän aikaan
Viisituntisesta työpäivästä kirjan kirjoittanut toimitusjohtaja Stephan Aarstol uskoo, että mitä vähemmän aikaa työn tekemiseen annetaan, sitä tuottavampi henkilö on.
– Se, että istuu työpöydän ääressä kahdeksan tuntia, ei tee ihmisestä tuottavaa, hän kirjoitti Thrive Global julkaisussa vuonna 2018.
Aarstolin mukaan viiden tunnin päivässä on kyse tehokkaammasta ajankäytöstä.
Aarstol kokeili viiden tunnin työpäivää yrityksessään ja yllättyi.
Hänen mukaansa kokeilu oli aluksi menestys, mutta sitten työntekijöiden lisääntynyt vapaa-aika alkoi aiheuttaa yritykselle ongelmia.
Kolme ihmistä irtisanoutui. Aarstolin mukaan se johtui lyhyistä työpäivistä, joiden vuoksi työntekijät eivät olleet yhtä sitoutuneita yritykseen kuin pitkien päivien aikana.
Kun ihmisillä oli enemmän vapaa-aikaa, he alkoivat myös miettiä, mistä todella pitävät.
Nelipäiväinen työviikko jo todellisuutta Ranskassa
Eri puolilla maailmaa on kokeiltu nelipäivästä työviikkoa.
Espanjassa alkaa syksyllä kolmivuotinen kokeilu, jossa on mukana 200 yritystä ja jopa 6 000 työntekijää. Yritykset voivat tahtoessaan siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon. Työntekijöiden palkkojen on määrä pysyä ennallaan.
Ranska on lyhyiden työviikkojen pioneeri. Vuonna 2000 työviikko rajattiin maassa 35-tuntiseksi. Kuukausipalkat pysyivät lyhyemmästä työajasta huolimatta ennallaan. Muutos on kompensoitu vähentämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja.
Tanskan Odsherredin kunnassa lähes 300 kunnan työntekijää tekee nelipäiväistä viikkoa.
Britanniassa Unilever-yhtiö siirtyi nelipäiväiseen työviikkooon pandemian aikana. Palkkaa maksetaan viidestä päivästä. Australialaisyhtiö puolestaan teki keskiviikoista vapaapäiviä.
Japanin työkulttuuri tunnetaan pitkistä päivistä, mutta vuonna 2019 Japanin Microsoft päätti tehdä täyskäännöksen. Se tarjosi 2 300 työntekijälleen erilaisia mahdollisuuksia järjestää työ- ja perhe-elämä kunkin työntekijän elämäntilanteen mukaan, kertoo BBC.
Myös työtunteja karsittiin. Johdon tavoitteena oli selvittää, kasvaako tuottavuus, kun työtunteja vähennetään.
Kokeilun tulokset olivat positiivisia. Microsoftin mukaan työntekijöiden tuottavuus kasvoi 40 prosenttia ja he tunsivat itsensä onnellisemmiksi.
Johtajat epäilivät, että työntekijät yrittivät olla ahkeria tarkoituksella, jotta nelipäiväisestä työviikosta tulisi pysyvä. Johtajien pelkona oli, että 40 prosentin tuottavuus romahtaisi heti, kun lyhennetystä työviikosta tulisi normi.
Lyhyt työviikko jäi vain kokeiluksi.
Korjaus 9.7.2021 kello 11.50: Jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että rahat Espanjan lyhennettyyn työviikko -kokeiluun tulisivat EU:n elpymisrahastosta.
Lue lisää:
Lyhyempi työaika lisää hyvinvointia ja motivaatiota, silti siihen suhtaudutaan varauksellisesti