Savonlinnassa tulipalossa tuhoutuneen kuusikerroksisen asuintalon syttymissyyksi epäillään salamaniskua.
– Salamaa epäillään palon aiheuttajaksi. Savuvahinkoja on alakertaa myöten, ylimmät kerrokset ovat kärsineet kovimmat palovahingot. Alemmissa kerroksissakin löytyy seinien välistä kytöpaloja. Ilmeisesti salama on ollut sen verran voimakas, että se on sytyttänyt alemmista kerroksistakin paloja, päivystävä palomestari Mikko Hakkarainen kertoo.
Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo, että salama iskee kerrostaloon äärimmäisen harvoin.
Telarannan uran aikana Savonlinnan tapaus on ensimmäinen kerta, kun salama iskee kerrostaloon näin mittavin seurauksin. Telarannan mukaan yleensä kaupunkialueella salama löytää reitin, joka ei aiheuta Savonlinnassa koetun kaltaista tilannetta.
– Salama voi tietenkin iskeä epäedulliseen paikkaan ja aiheuttaa rakenteiden syttymisen, mutta yleensä salama iskee vaikka antenniin tai vastaavaan, joka sitten johtaa salaman maahan.
Omakotitalojen palot tavallisempia
– Tyypillisesti salama aiheuttaa tulipaloja omakotitaloissa ja metsäpaloja, Telaranta sanoo.
Maaseudulla omakotitalot ovat yksittäisiä maastosta nousevia kohteita, joihin salama saattaa hakeutua. Kaupunkialueella sen sijaan on paljon enemmän ihmisen tekemiä rakennelmia, joita pitkin salama pääsee maahan. Tällaisia ovat esimerkiksi antennit, mastot ja lyhtypylväät.
– Kerrostaloissa on ukkosenjohdatin, joka on korkeimmalla kohdalla taloa ja johtaa salaman turvallisesti maahan, Telaranta kertoo. Hän kuitenkin epäilee, että ukkosenjohdatinkaan ei aina anna täydellistä suojaa.
Ilmatieteen laitoksen ukkossivustolla (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan ukkossuojauksesta näin:
"Rakennusten ukkossuojaus perustuu siihen, ettei iskun kohteeksi joutumista voida estää, mutta iskun osuessa salamavirta pyritään johtamaan mahdollisimman turvallisesti maahan. Tähän tarkoitukseen tarvitaan rakennuksen katolle ns. salamasieppari, esim. televisioantenni tai vastaava metallipiikki, joka 'houkuttelee' lähelle iskevän salaman. Siepparista viedään johtimet vastakkaisia räystäitä ja nurkkia pitkin maahan. Lisäksi talon ympärillä maan alla tulisi olla rengasmainen johdin, johon katolta tulevat johtimet sekä sähkömaadoitus yhdistetään. Tämä järjestely toimii erittäin hyvänä maadoituksena salamalle."
"Jos salama iskee esim. rakennuksen kattoon, jota ei ole maadoitettu, kulkeutuu salamavirta rakenteiden läpi. Tällöin seurauksena voi olla tulipalo."
Laki ei aina velvoita ukkossuojaukseen
Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Jenna Kauppila selvittää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun), että laki ei velvoita ukkosuojauksen asennuttamiseen muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, joihin kuuluvat muun muassa suuret palavien nesteiden varastosäiliöt.
Kauppila kirjoittaa, että vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot puolestaan edellyttävät ukkossuojausta erityisen salamaherkkiin kohteisiin kuten esimerkiksi kirkkoihin. Myös sairaalat, datakeskukset ja rakennukset, joissa on suuria ihmismääriä, ovat erikoisasemassa vaatimusten osalta.
SPEKin Telaranta pitää myös Savonlinnan palon etenemistä ylhäältä alas erikoisena.
– Tässä tapauksessa kiinnostavaa on se, että palo levisi alaspäin. Mikä siellä on pettänyt? On tosi harvinaista, että palo leviää alaspäin kerrostalossa. Onko eristeissä ollut joku sähköjohto, joka on kuumentunut?
Kerrostalot palo-osastoidaan
Palon leviäminen näin on pyritty estämään rakennusteknisesti, Telaranta kertoo.
– Kerrostalot on palo-osastoituja. Palon pääseminen alaspäin on rakenteellisesti estetty ja myös sivusuuntaan ja ylöspäin. Että palo pääsee leviämään alaspäin, on kaikkein epätodennäköisintä.
– Ei ole mahdotonta, että salama sytyttää kerrostalossa useita sähkölaitteita samanaikaisesti ja aiheuttaisi useita palopisteitä. Myös kaapeli on voinut kuumentua useissa eri kohdissa jännitteen purkautuessa kohti maata, Telaranta arvioi Savonlinnan tapausta.
Lue myös:
Ylen erikoissivut salaman synnystä (siirryt toiseen palveluun)