Puun käyttö on kasvanut EU:ssa selvästi 2000-luvulla. Jatkossa puuraaka-aineen kysyntä voi jopa yli kaksinkertaistua nykytasoltaan EU-alueella, kun jäsenmaat tavoittelevat ilmastoneutraaliutta, ennakoi kansainvälinen selvitys EU Biomass Use in a NetZero Economy.
Kyseessä on ensimmäinen kaikkia toimialoja koskeva mallinnus EU:n bioraaka-aineiden kysynnästä vuoteen 2050 mennessä. Selvityksen toteutti kestävyyskysymyksiin erikoistunut ruotsalainen konsulttiyhtiö Material Economics yhteistyökumppaneidensa kanssa. Sitra toimi selvityksen yhtenä rahoittajana.
Tulokset kertovat, että biomassan kysynnän ja kestävän tarjonnan välillä on selvä epäsuhta. Bioraaka-aineita ei todennäköisesti pystytä EU:ssa tuottamaan kestävästi niin paljon kuin niiden kysynnän ennakoidaan nykymenolla kasvavan. EU-maiden ja yritysten olisi tärkeää varautua tilanteeseen.
– EU:n on tarkasteltava huolellisesti käytettävissä olevan biomassan määrää ja linjattava, mitkä ovat parhaat käyttökohteet talouden, ilmastokriisin hillinnän sekä luontokadon pysäyttämisen näkökulmasta, sanoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.
Sitran mukaan EU:n tulee nyt varmistaa, että tulevaisuudessa rajalliset bioresurssit ohjataan mahdollisimman pitkälle jalostettuun käyttöön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laajamittaisen sähköntuotannon sijaan erilaisia biopohjaisia materiaaleja, sellua ja muita kuituja sekä kemikaaleja.
Erityisesti biomassan energiakäyttö on ollut kovassa kasvussa. EU-alueella bioenergian käyttö on noussut erilaisten tukien ja kannustimien vauhdittamana 150 prosenttia vuoden 2000 tasoon verrattuna. Pelkästään EU-maiden sähköntuotannossa biomassan kulutus on viisinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Liikenteessä biopolttoaineiden käyttö taas on samassa ajassa 25-kertaistunut EU-alueella.
Selvitystä varten laaditut mallinnukset ennakoivat, että biomassaa tarvitaan energiaksi ja erilaisten materiaalien raaka-aineeksi vuonna 2050 arviolta 70–150 prosenttia enemmän kuin nyt. Kysyntään vastaaminen vaatisi nykyisen biomassan tarjonnan lisäksi lähes Saksan (350 000–400 000 km2) kokoisen maa-alueen biomassan kasvattamiseen.
Vaihtoehtoisesti kysynnän kasvu voitaisiin kattaa lisäämällä EU-alueen vuotuista puuntuotantoa noin 340 miljoonaa tonnilla, mikä vastaisi 77:ää prosenttia koko EU-alueen metsien vuotuisesta nettokasvusta.
Ilmasto- ja metsäpäätökset parhaillaan EU-pöydissä
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan useita biomassaa käsitteleviä linjauksia.
Komission pöydällä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin ja metsästrategian päivitys, kestävän rahoituksen direktiivi sekä EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvä Fit for 55 -lakipaketti, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.
Material Economicsin laatiman selvityksen keskeisenä tavoitteena on etsiä tasapainoa biomassan tarjonnan ja korkean jalostusarvon käyttökohteiden välillä.
Selvitys painottaa, että bioraaka-aineet kannattaisi varata ennen kaikkea sellaisiin käyttökohteisiin, jotka auttavat EU:ta siirtymään ilmastoneutraaliin talouteen tai kohteisiin, joissa biomassan vaihtoehdot pysyvät todennäköisesti kalliina vastaisuudessakin.
– Biomassa on arvokasta, sitä on rajallisesti tarjolla, eikä sillä voida kattaa kaikkia käyttötarpeita. Biomassan tulevaan käyttöön kohdistuvat odotukset ylittävät 50–100 prosentilla näköpiirissä olevan kestävän tarjonnan. Biomassan kannattavimmat käyttökohteet ovat tulevaisuudessa hyvin erilaisia kuin mitä tähän saakka on oletettu. Yritysten ja poliittisten päättäjien on syytä päivittää näkemyksiään, sanoo selvitystyötä johtanut Material Economicsin osakas Per Klevnäs Sitran tiedotteessa.
Teknologian kehitys tarjoaa paljon vaihtoehtoja biomassan käytölle
Biomassalla on jatkossakin tärkeä rooli, kun EU siirtyy kohti ilmastoneutraaliutta.
Tulevaisuudessa bioraaka-aineiden kulutuksen tulisi kuitenkin keskittyä nykyistä selvemmin esimerkiksi huonekaluteollisuuteen, rakentamiseen, sellun ja muiden kuitujen tuotantoon, tekstiileihin ja kemikaaleihin – laajamittaisen energiakäytön sijaan.
Selvityksen mukaan monissa perinteisissä käyttökohteissa, kuten sähköntuotannossa ja henkilöautojen polttonesteiden raaka-aineissa, biomassa korvautuu jatkossa kilpailukykyisemmillä teknologioilla, kuten sähköllä ja vedyllä. Tästä huolimatta bioenergialle jää todennäköisesti tärkeä rooli pitkälle erikoistuneessa käytössä, kuten teollisuuden prosessilämmön tuotannossa – ja mahdollisesti lentoliikenteessä.
Erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä on kuitenkin tärkeää vauhdittaa teknologioita, jotka eivät perustu biomassan polttamiseen. Näin biomassaa säästyisi tulevaisuudessa arvokkaampiin käyttökohteisiin. Tämä voisi selvityksen mukaan tuoda kymmenien miljardien eurojen vuotuiset säästöt EU-tasolla.
Suomessa puun poltolla on korvattu kivihiiltä
Suomessa bioenergialla on energiantuotannossa merkittävä rooli. Esimerkiksi kuntien ilmastotyö ja päästöjen vähentäminen lämmöntuotannossa on tähän mennessä nojannut pitkälti puuraaka-aineen polttamiseen.
Kaukolämpölaitoksissa fossiilisia polttoaineita on korvattu puuraaka-aineella, eli kaukolämmön tuotannossa puu on ollut se, mihin on kivihiilen poistumisen seurauksena pitkälti siirrytty. Hakkeen hinta on pidetty yhteiskunnan tukitoimin erittäin edullisena.
– Koska kaikkea ei pystytä uusilla teknologioilla vielä korvaamaan, niin on helppo ymmärtää, että myös biomassan suuntaan katsotaan. Mutta olennaista on kehittää erilaisia ratkaisuja, joilla pystytään vähentämään polttoon perustuvaa sähkön- tai lämmöntuotantoa, Sitran Peljo sanoo.
Selvitys painottaa, että edessä on iso muutos ajattelutavassa. Monet Euroopan maat ovat tähän mennessä tukeneet puupolttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita valmistavaa teollisuutta henkilöautoliikenteen tarpeita silmällä pitäen.
Suomessakin puuraaka-aineen käyttöä energiantuotannossa on tuettu vahvasti poliittisella ohjauksella. Nyt näyttää, ettei näistä kummallakaan ole todennäköisesti merkittävää roolia pitkällä tähtäimellä.
– Kun yritykset joutuvat miettimään, että turpeesta ja kivihiilestä pitää päästä eroon, hake on ollut helppo vaihtoehto. Toisen materiaalin polttamiseen on ollut helppo siirtyä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja ja professori Jyri Seppälä, joka on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.
Suomessa perustellaan puun polttamista energiaksi usein sillä, että sitä syntyy metsäteollisuuden niin sanottuina sivuvirtoina. Nykyisin puupohjaisiksi materiaaleiksi kelpaamattomasta biomassasta tehdään esimerkiksi pellettejä ja haketta kaukolämpölaitosten kattiloihin.
– Pidemmän päälle se on vähän huono argumentti, koska tiedämme, että sivuvirraksi ohjautuvat puujakeet ovat tulevaisuudessa uusien tuotteiden raaka-ainemahdollisuuksia. Senpä takia polttoon perustumattomiin ratkaisuihin kannattaa panostaa jo nyt, Seppälä sanoo.
Selvityksen tuloksista käy ilmi, että sama muutoksen logiikka voi toistua myös muilla sektoreilla.
Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Analyysin perusteella vaihtoehtoiset polut kohti ilmastoneutraaliutta eroavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi skenaario, jossa biomassaa käytetään maltillisia määriä ja valikoituihin kohteisiin, on sekä saavutettavissa oleva että kustannustehokas polku.
Skenaario toisi nykykehitykseen verrattuna EU-tasolla 36 miljardin euron vuotuiset säästöt 2050 mennessä ja aiheuttaisi vuositasolla 140–370 miljoonaa tonnia pienemmät päästöt. Lisäksi maata säätyisi Saksan kokoinen alue muuhun käyttöön kuin bioraakaaineiden tuotantoon.
Jotta tämä skenaario voitaisiin saavuttaa, vaihtoehtoisia energiaratkaisuja tulisi pystyä ottamaan käyttöön tehokkaasti: tarvitaan vähäpäästöisesti tuotettua vetyä, synteettisiä polttoaineita, joustavuutta sähköjärjestelmään ja runsaasti puhdasta sähköä. Myös resurssitehokkuus, kiertotalous ja bioenergian vaihtoehtojen teknologinen kehitys nousevat esiin keskeisinä tekijöinä skenaarion saavuttamisen kannalta.
Lue myös: