Kesäisenä aamupäivänä Kurjenrahkan kansallispuiston parkkipaikalla riittää vilinää. Metsähallituksen henkilökuntaa ja Neuroliiton väkeä on saapunut testaamaan ja arvioimaan paranneltujen reittien toimivuutta.
Varsinais-Suomessa sijaitsevan Kurjenrahkan kansallispuiston 1,7 kilometriä pitkää Karpalopolkua on levennetty ja tasoitettu. Suosaarekkeelle on lisätty katselulava ja Kuhankuonon kivelle suuntaava kulkusilta uusittu. Esteettömyyden parantamiseksi tehtävät työt kansallispuistossa ovat loppusuoralla.
Kokemusasiantuntijoiden kommentit reitin toimivuudesta ovat tärkeitä. Soratien pehmeys ja kaltevuus herättävät testaajissa keskustelua, eikä kaikilla apuvälineillä kulkeminen ole yhtä helppoa.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Laura Lehtonen kirjaa ylös retkeilijöiden kommentteja.
Reitin varrella testataan ja pohditaan, millaiselle korkeudelle on helppoa istua, ja pääseekö istumisen jälkeen nousemaan helposti ylös. Ala- ja ylämäissä mietitään, pystyykö niissä kulkemaan helposti.
– Hienosti täällä pääsee mäet ylös, pyörätuolilla liikkuva Ritva Lampinen toteaa iloisesti hymyillen.
Korjauksia on tehty paljon
Useimmat kansallispuistot ovat jo nyt osittain esteettömiä. Metsähallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikista kansallispuistoista löytyy jatkossa esteettömiä reittejä ja palveluja.
– Kun kansallispuistoissa tehdään korjausinvestointeja, tarkastellaan aina, voisiko kohteen esteettömyyttä parantaa. Usein silloin, kun korjataan muutoinkin, voidaan esteettömyyttä parantaa jopa ilman lisäkustannuksia tai pienellä lisäpanostuksella, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajala kertoo.
Perusrahoitus retkeilyn palveluihin saadaan ympäristöministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut hyödyntää merkittävästi Euroopan unionin rahoitusohjelmia erilaisten hankkeiden kautta.
Retkeilypalvelujen suunnittelu ja toteutus on puistoalueiden kenttätiimien vastuulla. Niiden henkilökuntaa on koulutettu nyt enemmän myös esteettömyyden osalta.
– Olemme hiljattain tilanneet henkilöstölle täydennyskoulutusta Invalidiliiton Esteettömyyskeskukselta. Lisäksi olemme hyödyntäneet kokemusasiantuntijoita, erityisesti kehittämishankkeissa.
Esteettömien reittien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon monia näkökulmia. Käyttäjien tarpeiden lisäksi olennaista on aina luonnonsuojeluarvojen ja käytön kestävyyden varmistaminen, kun toimitaan suojelu- ja retkeilyalueilla.
Retkeilijöiden kommentit auttavat parantamaan palveluita
Liisa Kajala on kiitollinen palveluihin ja reitteihin liittyvän palautteen määrästä ja laadusta. Kehittämisehdotukset ovat usein hyvin konkreettisia ja vietävissä käytäntöön.
Moni esteetön polku on melko lyhyt, ja kysyntää myös pidemmille reiteille riittää varmasti.
Täysin esteettömien luontoreittien rakentaminen on kuitenkin useimmiten melko kallista, mikä rajoittaa reittien pituutta. Metsähallituksessa on tunnistettu tarve tarjota myös pidempiä luontoreittejä. Yhdessä kumppaneiden kanssa onkin pyritty kehittämään mallia, jolla voitaisiin lisätä vaativien esteettömien luontoreittien tarjontaa.
Esteettömyys on laaja käsite ja kaikki esteettömät reitit eivät sovellu esimerkiksi pyörätuolilla kuljettaviksi. Vuodenajat vaikuttavat reittien toimivuuteen, ja jotkut reitit ovat sellaisia, että niille kannattaa ottaa mukaan avustaja.
– Tärkeintä on kuvata reitti ja sen palvelut niin hyvin, että kukin kävijä voi itse arvioida, onko kohde hänelle soveltuva ja kiinnostava, Kajala korostaa tiedottamisen tärkeyttä.
Kaikki Metsähallituksen esteettömät reitit ja palvelut löytyvät retkikohdehausta. Sivuilla on myös selitetty, millaisia erilaisia esteettömiä reittejä on tarjolla.
Kurjenrahkan kansallispuistossa esteettömyys on muutakin kuin matka ulkohuussille
Kurjenrahkan kansallispuiston kauniin reitin varrella pääsee ihailemaan sekä metsää, että suomaisemaa. Leveällä puisella reitillä on helppo liikkua kaikkien apuvälineiden kanssa.
Infotaulut saavat vierailijat kiinnostumaan myös alueella kasvavasta lihansyöjäkasvista. Onneksi esteetön reitti kulkee muutaman kihokin ohi, joten retkeilijät pääsevät ihailemaan kasveja lähietäisyydeltä.
Reitin jälkeen retkeilijät saavat nauttia pannukahvista. Metsähallituksen Laura Lehtonen kyselee vielä viimeisiä kommentteja reitin toimivuudesta.
– Erilaisten testiryhmien jälkeen tiedämme paremmin, mitä asioita tarvitsee vielä korjata.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 30.6. kello 23.
Lue myös: