Tekoälypohjaisesta suunnittelusta ensimmäinen mielikuva on, että tietokoneet sylkevät toimistossa analyyseja ja projektivedoksia ulos nanosekunneissa. Ohjelmistot raksuttavat kellon ympäri eikä arkkitehtejä, kaavoittajia tai suunnittelijoita enää näy missään – koska heitä ei tarvita.
– Olemme halunneet tekoälyn sijasta käyttää termiä tukiäly. Emme ole korvaamassa ketään emmekä tuomassa konetta ihmisen tilalle, kertoo Antti Paavilainen Spacemakerilta.
Paavilainen on norjalaisen Spacemaker-yrityksen asiakkuuspäällikkö Suomessa. Yrityksen tekoälypohjaista suunnittelusovellusta on jo käytetty kaupunkisuunnittelussa kotimaassa Norjassa ja markkinat suuntautuvat nyt Keski-Eurooppaan ja Suomeen.
– Sovellus on siis suunnittelijan supervoima. Se on työkalu, jonka avulla voi hyvin nopeasti kokeilla ja analysoida eri vaihtoehtoja.
Paavilainen kertoo, että ohjelman avulla voidaan nopeasti esimerkiksi katsoa, mihin aikaan aurinko paistaa asuntoihin eri vuorokauden tai vuodenaikoina. Liikennemelun voimakkuutta voidaan yrittää muuttaa kääntämällä rakennuksia eri ilmansuuntaan.
– Eli tämän avulla voidaan tuoda esiin faktatietoja, miksi joku suunnitelma on parempi kuin toinen.
Tuulen nopeus ja suunta
Hyvä esimerkki analysoitavista asioista on tuuli. Spacemakerin teknisen alan asiantuntija Raoul Lindberg kertoo esimerkkinä tuulitilastot viiden vuoden ajalta.
– Siinähän on järjetön määrä tilastotietoa, jonka yhteenvetoon ja analysointiin menee paljon aikaa. Tilastojen analysoinnin hoitaakin nyt sovellus.
– Samoin tuulen mukavuuskriteerit voidaan analysoida: mikä tuntuu ihmisestä mukavalta?
Lindbergin mukaan näin laajaa analysointia hankkeen alkuvaiheessa ei ole ollut aikaisemmin mahdollista tehdä. Hän on toiminut myös kiinteistökehittäjä ja huomasi työssään suunnittelun ongelmakohtia.
– Yleensä suunnitelma on jo valmis kun vasta katsotaan, miten joku tuulen suunta tai voimakkuus vaikuttaa. Ja todetaan, että tässä on ehkä joitain ongelmia, mutta on myöhäistä enää muuttaa mitään.
Ihmisen ja koneen symbioosi
Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelujohtaja Jukka Lindfors on kuullut Spacemakerista. Lindfors kertoo, että tekoälypohjaisia ratkaisuja on jo hyödynnetty esimerkiksi analyysien tekemisessä.
– Kaupunkisuunnittelulla on pitkät perinteet ja kun puhutaan taiteellisuudesta tai luovuudesta, tulee ajatuksellinen konflikti siitä, miten kone toimisi ihmisen tilalla.
Lindfors kuitenkin näkee, että parhaimmillaan kone ja ihminen täydentävät toisiaan ja esimerkiksi eri vaihtoehtojen vertailu helpottuu.
– Dataahan meillä on todella paljon eikä sen analysointi enää puhtaasti ihmisen tekemänä onnistu.
Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu menee siis kohti digitaalisia ratkaisuja?
– Kyllä sitä kohti koko ajan mennään. Mitä tiiviimmille ja haastavammille alueille tulevaisuudessa suunnitellaan niin erilaiset selvitystarpeet kasvaa, Lindfors toteaa.
– Kone voi hoitaa herkkyyslaskelmat ja analyysit, mutta kaupungin strategiset tavoitteet tai arvopohjaiset valinnat ovat edelleen ihmisten pohdittavana.
Miksi kaikki kestää?
Lindforsin mukaan kaupunkisuunnittelussa yksi aikaa vievä osuus on tiedonkeruu. Tietoa kerätään esimerkiksi luontoarvoista, muinaismuistoista ja rakennushistoriallisista asioista. Näiden asioiden yhteensovittaminen vie aikaa. Lisäksi viranomaisten puolelta tulee selvitystarpeita.
– Juuri taustatietojen hyödyntämisessä näen, että tekoäly olisi hyvä työkalu. Se avaisi mahdollisuuden tehdä erilaisia analyysejä.
Kaavahankkeissa pitää huomioida laaja osallistaminen. Ihmisiä pitää kuulla ja antaa mahdollisuus palautteeseen. Valituskierros saattaa asemakaavan osalta pidentää prosessia vuosilla.
– Puhtaasti tekoälyn suunnittelemia kaupunkeja ei toivottavasti koskaan tule olemaan. Inhimillinen kosketuspinta on kuitenkin tärkeä osa prosessia.