Bensan hinta on noussut jokseenkin yhtä kyytiä runsaan vuoden ja nyt ollaan jo selvästi yli koronaromahduksen edeltävän tason. Yhä useamman bensa-aseman toteemipaalussa hinta ylittää 1,70 euron rajan.
Bensan hintoja päivittäin seuraavan polttoaine.net-sivuston mukaan pääkaupunkiseudulla 95E:n keskihinta on tänään perjantaina 1,67 euroa. Tilastokeskuksen koko maan kattavan tiedon mukaan hinta on ollut alkukesänä lukemissa, joita nähtiin edellisen kerran yli kuusi vuotta sitten.
Mutta energiayhtiö St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen uskoo, että kovin hintojen nousu alkaa jo hellittää.
– Uskoisin, että voidaan maltillisin mielin polttoaineiden hintojen osalta vielä tämä kesä mennä, hän sanoo.
Bensan hintaa on ajanut ylöspäin raakaöljyn kallistuminen. Wiljanen uskoo, että sen hinta alkaa tasaantua alle 80 dollariin tynnyriltä. Vielä syksyllä hinta oli alle puolet tästä.
Wiljanen muistuttaa, että kalliin raakaöljyn lisäksi bensan hintaa nostavat muutkin tekijät. Elokuussa nousi polttoainevero ja vuoden alussa nostettiin kalliimpien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta.
Mutta onko nyt käynnissä jo viimeinen bensiinin kysynnän nousukausi ennen liikenteen sähköistymistä?
– Haluaisin näin uskoa, mutta valitettavasti fossiiliset polttoaineet ovat vielä pitkään päivittäisessä käytössä. Meillä ei ole riittävää uusiutuvien polttoaineiden määrää, jolla fossiiliset polttoaineet korvattaisiin, Wiljanen sanoo.
Korona romahdutti kysynnän ja tuotannon
Opec-maat ja Venäjä leikkasivat rajusti tuotantoaan, kun koronapandemia romahdutti viime vuoden maaliskuussa matkustamisen ja talouden muutenkin kautta maailman. Nyt talous piristyy nopeasti, öljyn kysyntä kasvaa ja Opec on alkanut huolestua jopa liian kovasta hinnasta.
– Varsinkin Venäjä on huolestunut siitä, että Yhdysvaltojen tuotanto palaa markkinoille ja saa hinnat laskuun, Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa ristivedosta ja tasapainoilusta oikean hinnan suhteen.
– Saudit ovat huolissaan siitä, miten pidemmällä ajalla käy investointien uuteen tuotantoon, jos hintaa ei pidetä tarpeeksi korkealla.
Saaren mukaan nykyinen hintataso alkaa olla lopulta lähellä tavoitetta.
– Hinta liikkuu nyt 70–80 dollarin tuntumissa. Se voisi olla taso, johon saudit ovat tyytyväisiä. He eivät halua, että hinta laskee liikaa ainakaan omilla toimilla.
Hinnan ennustaminen esimerkiksi vuoden päähän on lähes mahdotonta, sillä siihen vaikuttaa esimerkiksi koronan muunnosvirusten leviäminen ja rokotusten edistymiselläkin voi olla ratkaiseva vaikutus. Myös Iranin paluu öljymarkkinoille voi lisätä merkittävästi tarjontaa. Sen ehtona on kuitenkin sopimus ydinohjelmasta.
Opecilta odotetaan ruuvin avaamista
Opecin odotetaan lisäävän tuotantoaan vähitellen elokuusta lähtien. Lisäämisen suuruudesta järjestön sisällä on monensuuntaista ristivetoa, mutta ratkaisevaa on, että Saudi-Arabia ja Opecin ulkopuolinen Venäjä pääsivät uutistoimistotietojen mukaan sopimukseen tuotannon kasvattamisesta.
Neuvottelujen loppuvaihessa Emiraatit on kuitenkin viivyttänyt sopimusta tuotannon lisäämisestä.
Opec leikkasi tuotantoaan rajusti, kun koronapandemia hyydytti taloutta ja öljyn kysyntää kaikkialla maailmassa. Tänään perjantaina Opecin etäkokouksesta odotetaan päätöstä, että tuotannon leikkauksia lievennetään.
Epävirallisten tietojen mukaan tuotanto kasvaisi elokuusta lähtien lähes puoli miljoonaa barrelia päivässä. Sen jälkeenkään tuotanto ei ole läheskään täydessä mitassaan, sillä viime vuoden toukokuussa Venäjä ja Opec-maat päättivät leikata tuotantoaan 10 miljoona tynnyriä päivässä.
Leikkauksista on määrä luopua asteittain ensi vuoden loppuun mennessä. Nyt tuotannon rajoitus on noin kuusi miljoonaa tynnyriä.
Raakaöljyn hinta on noussut tasaisesti ja torstaina ennen Opecin kokousta brent-laatu ylitti jo 76 dollarin rajan. Samalla tasolla on edellisen kerran oltu lokakuussa 2018.
Öljynviejät odottavat kysynnän kasvavan tänä vuonna kuusi miljoonaa barrelia päivässä. Samalla ne kuitenkin pelkäävät kysynnän kääntyvän taas laskuun, kun koronaviruksen delta-muunnos aiheuttaa epävarmuutta maailmantalouteen. Ensi vuonna öljyn tarjonta saattaakin ylittää kysynnän ja laskevan hintoja.
Öljytuotteiden kysynnälle on suuri merkitys sillä, miten lentäminen palautuu koronapandemian aikaisesta rajusta vähentymisestä.
Opecin päätöksillä on entistä suurempi paino, koska järjestön ulkopuolisten maiden yhtiöt eivät enää pyri lisäämään tuotantoaan yhtä aktiivisesti kuin aiemmin. Niiden tuotantomäärät eivät ole suoraan valtioiden päätettävissä, mutta päästörajoitukset ja markkinoiden paine vähentävät kiinnostusta tuotannon kasvattamiseen.
Jopa öljyalan puolestapuhujana aiemmin tunnettu Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kehottanut lopettamaan investoinnit uuteen fossiilisen energian tuotantoon.
Nordean Antti Saari uskoo, että koko öljyala on jo nähnyt tuotantohuippunsa.
– Ennen pitkää fossiilisten polttoaineiden käyttö on nykyistä matalammalla tasolla, eikä ainakaan korkealle uusiin tuotantohuippuihin enää öljytuotteiden osalta päästä – ainakin, jos päästötavoitteet pitävät, Saari ennustaa.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin klo 23 saakka.