Levätiedotuksen viestit enteilevät nyt voimakasta sinilevien kukintaa. Merialueilla näkyy satelliittikuvissa sinileväesiintymiä, ja sisävesien havaintopisteista levähavaintoja kertyy normaalia enemmän.
Toisaalta tuulet sekoittavat pintaveden merellä ja levälautat hajoavat. Sen todistaa myös rajavartiolaitoksen merivalvontakoneen perjantainen lento eteläisillä merialueilla. Suomenlahdelta tai Saaristomereltä ei löytynyt yhtään isoa sinileväesiintymää.
Suomen ympäristökeskus raportoi (siirryt toiseen palveluun)torstaina, että sinilevää on havaittu avomerialueilla kauttaaltaan Itämeren pääaltaalla Ahvenanmaan etelä- ja länsipuolelle saakka. Suomenlahden avomerialueilla sinilevää on vesimassan ylemmässä kerroksessa laajalla alueella Suursaarelle asti.
Jos sää pysyy tyynenä ja lämpimänä, sinilevä saattaa nousta pintakerrokseen. Itäisen Suomenlahden avomerialueella Lavansaaren, Peninsaaren ja Seiskarin pohjoispuolella on tehty yksittäisiä pintalevähavaintoja.
– Ikävä sanoa, mutta pahempaan suuntaan ollaan menossa koko ajan, SYKEn erikoistutkija Mika Raateoja kertoo.
Kesä lämpeni nopeasti
Viime vuosiin verrattuna ollaan pari viikkoa etuajassa vesien lämpenemisen takia. Raateoja arvioi levätilanteen pahenevan heinäkuun aikana, mutta seuraavat pari viikkoa tulevat pitkälti ratkaisemaan kehityksen.
Sisävesillä levätilanne on vielä tavanomainen, mutta sielläkin järvien pintalämpötilat ovat normaalia korkeammalla.
Veden lämpötila antaa mahdollisuudet kaikkien aikojen sinileväkesään, mutta Mika Raateoja ei vielä halua sitä ennustaa. Mutta keskimääräistä pahempi leväkesä lienee silti tulossa. Vuonna 2018 oli edellinen ja silloin kukinnat olivat melkoisia.
– Aika suuret saappaat on täytettäväksi siihen, mutta katsotaan. Sinilevät ovat vähän samanlaisia kuin lomailijat eli mitä lämpimämpää vesi on, niin sitä mukavampaa siellä on olla.
Levät kasvavat lämpimässä hyvin ja helle takaa sen, että valoa on riittävästi. Itämeressä
ravinteita myös riittää levien ruoaksi.
Runsas leväkukinta ei välttämättä ennusta seuraavaksi kesäksi samanlaista tilannetta. Kuollessaan levät kuitenkin vajoavat pohjaan ja aiheuttavat hajotessaan happikatoa.
Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelun kautta voit tarkastella levähavaintoja satelliittikuvista:
SYKEn Tarkka-palvelu (siirryt toiseen palveluun)
Saaristomeren leväkukinnot näkyvät hyvin satelliittikuvissa
Saaristomerellä sinilevää on havaittu paikoittain pinnassa erityisesti Nauvon ja Korppoon pohjoisen puolisilla merialueilla ja Gullkronanselän alueella. Myös muualla sisä- ja välisaaristossa pintalevää on paikka paikoin.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen vesiyksikön johtava asiantuntija Janne Suomela sanoo Saaristomerellä olevan sinilevää enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan heinäkuussa.
– Se johtuu siitä, että vedet ovat nyt ennätyslämpimiä, mikä on mahdollistanut sinilevien nopeamman kasvun ja lisääntymisen.
Meriveden pintalämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 13–17 astetta, Selkämerellä 11–17 astetta, Saaristomerellä 17–21 astetta ja Suomenlahdella 17–21 astetta.
Sinilevien voimakkaalle kukinnalle on Suomelan mukaan nyt hyvät edellytykset veden poikkeuksellisen lämpivyyden takia ja ensi viikoksi on taas ennustettu tyyntä ja lämmintä säätä, mikä nostaa leviä pintaan.
Levätilanteen ennustaminen on aina vaikeaa
Kesän sinilevätilannetta ennustettaessa otetaan huomioon meren ravinnetila talvella. Saaristomerellä havaittiin tuolloin huomattava riski sinilevien esiintymiselle, koska planktonleviä havaittiin runsaasti.
Ylempänä Pohjanlahdella Selkämeren puolella riski leväesiintymisille on vain kohtalainen, mutta viime vuosina Selkämerellä on ollut usein etenkin avomerellä voimakkaita sinilevökukintoja.
– Ne johtuvat luultavasti siitä, että Itämeren pääaltaalta on alkanut virrata enemmän ravinteita Selkämerelle. Tällä hetkellä tilanne siellä on vielä hyvä. Vesi on siellä huomattavasti kylmempää, mutta tilanne voi siellä muuttua ajan mittaan, Suomela sanoo.
Lomalaisille sinileväennuste ei lupaile välttämättä mukavia uintimahdollisuuksia, sillä sinilevärannoille ei usein kannata lähteä polskimaan.
– Jos vedessä näkyy vihertäviä tai kellertäviä hiukkasia tai jos levää on kasautunut juoviksi tai isommiksi lautoiksi, niin silloin kyllä kannattaa miettiä, meneekö uimaan, Janne Suomela neuvoo.