EU:ssa valmisteltava metsästrategia on kiihdyttänyt metsänomistajien mieliä kuluvana vuonna. Se kun uhkaa rajoittaa avohakkuita ja lohkaista jäsenmailta muutenkin päätösvaltaa metsäasioissa.
– Aikaisempien sopimusten vastaisesti EU on nyt tulossa opettamaan meille, jotka homman osaamme, miten metsiä voi hoitaa tai miten niitä saa hoitaa, puuskahtaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Tuoreimmat viitteet EU:n aikeista saatiin pari viikkoa sitten, kun julkisuuteen vuodettiin EU-komission luonnos uudeksi metsästrategiaksi.
Luonnoksessa komissio linjaa, että avohakkuita, clear cutting, pitäisi jatkossa välttää. Niitä pitäisi strategian mukaan tehdä vain, jos ne voidaan todistaa ympäristön ja "ekosysteemin terveyden" kannalta välttämättömiksi. Lyhytikäiset tuotteet eli käytännössä sellu-, paperi ja kartonkituotteet sekä puun energiakäyttö pitäisi strategian mukaan minimoida.
Karvas pala metsäsektorille
Komission uudet metsälinjaukset ovat suomalaiselle metsäsektorille odotetusti myrkkyä. MTK tiivisti tuoreeltaan luonnoksen sanoilla "kauhuskenaario toteutui".
Täytenä yllätyksenä se ei metsänomistajille kuitenkaan tullut. Aavistelut tulevasta metsästrategiasta ovat nimittäin ainakin osin heijastuneet tämän vuoden puukauppaan, joka on ollut ennästysvilkasta pitkälti kohonneiden hintojen ja kovan kysynnän siivittämänä. Mutta moni on kiirehtinyt puunmyyntipäätöstään myös metsästrategian pelossa.
– Metsäkeskustelulla on ollut vaikutusta siihen suuntaan. Kun metsänomistajia jututtaa, yhä useammin tulee vastaan, että pitää hoitaa aukonteko nyt hyvän sään aikana (ennen metsästrategian voimaantuloa). Metsäkeskustelu rassaa metsänomistajia kovasti tällä hetkellä, Tiirola sanoo.
Erityisesti metsänomistajia tuntuu ärsyttävän ajatus siitä, että EU pyrkisi jatkossa määräämään nykyistä enemmän siitä, kuinka metsiä hoidetaan jäsenmaissa.
– Perinteisesti metsänomistajat nimeävät puunmyynnin ykkössyiksi metsänhoidon, hinnan ja kysynnän. Mutta kevään kyselyssä nousivat myös niin sanotut muut syyt vahvemmin esille kuin aikaisemmin. Juuri nämä syyt, että joku tulee rajoittamaan sinun oikeuttasi hoitaa omaisuuttasi parhaaksi katsomallasi tavalla. Se vaikuttaa. Jotkut käyttävät niistä nimitystä aavistushakkuut, Tiirola kertoo.
– Muistamme aavistushakkuut Natura-ajalta. Niitä tuli tuolloin, eikä niitä varmaan voida nytkään estää.
Ministeriltä muita syitä
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei nimeä metsästrategian pelkoa vilkkaan puukaupan taustasyyksi.
– Vaikea sanoa onko sillä ollut vaikutusta, koska puumarkkinoihin vaikuttavat niin monet eri tekijät. Hintakehitys on ollut hyvää ja viime vuonna hakkuut jäivät varsin pieneksi, mikä taas on lisännyt paineita tälle vuodelle. Varmasti on monia eri syitä siihen, mikä puumarkkinoilla vaikuttaa, ja miten metsänomistajat lähtevät puita myymään, Mikkonen arvioi.
Mikkosen mielestä metsänomistajien ei kannata odotella uutta metsästrategiaa pelolla.
– Päinvastoin näen, että metsästrategia, metsän monimuotoisuustyö, ilmastotyö ja kehittyvät metsänhoitomenetelmät antavat suomalaisille metsänomistajille paljon uudenlaisia mahdollisuuksia.
– Kun hoidetaan metsiä kestävästi, myös ekologisesti kestävästi ja ilmasto- ja ympäristöasiat huomioon ottaen, se voi antaa etulyöntiaseman markkinoilla. Tämä meidän tietysti kannattaa hyödyntää.
– Tulevaisuudessa ostajat ovat koko ajan kiinnostuneempia puun alkuperästä ja haluavat varmistaa että ostetun puun hoidossa on huomioitu myös ympäristö- ja ilmastokysymykset.
Kiistellyt avohakkuut
Mikkosen mukaan Suomen metsänhoidossa on herätty ympäristökysymyksiin jo aiemmin ja kehitetty menetelmiä ottaa ympäristönäkökulmat huomioon.
– Silti tarvitaan edelleen työtä siinä, että myös talousmetsänhoidossa luonnon monimuotoisuus on vielä vahvemmin esillä.
Kiisteltyihin avohakkuurajoituksiin Mikkosella on selkeä kanta.
– Katsotaan nyt millainen se (komission) esitys tulee olemaan, mutta tiedämme kyllä, että avohakkuiden osalta sekä hiilivarastojen että monimuotoisuuden näkökulmasta avohakkuut ovat haitallisia ja erityisesti turvemailla pitäisi avohakkuita välttää.
Piiloutuu EU-kortin taakse
Tiirola muistuttaa, että Suomessa on tehty kansallisesti hyvää luontotyötä metsien eteen jo pitkään ja metsänomistajat suhtautuvat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen erittäin positiivisesti
– Meille on kerrottu että pitää jättää lahopuuta, pitää tehdä tekopökkelöitä ja kannattaa jättää riistatiheikköjä. Ja myös metsäneuvonnassa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut radikaali muutos, Tiirola kertoo.
– Minäkin olen istunut ministeri Mikkosen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) monimuotoisuuspöydässä pohtimassa keinoja talousmetsien luonnonhoitoon ja vapaaehtoiseen suojeluun. Niitä on koko ajan ratkottu, joten nyt tuntuu ihmeelliseltä, jos ympäristöministeri Mikkonen ajaa Eu-kortin taakse ja tavallaan niiden pakkokeinojen taakse, Tiirola kummastelee.
Karhea suomalainen
EU-komissio julkaisee metsästrategiansa 20. heinäkuuta ja Suomi ottaa siihen virallisesti kantaa sen jälkeen. Lopullinen versio hyväksytään myöhemmin parlamentissa.
Tiirola suhtautuu luottavaisesti siihen, että voimaantuleva versio saadaan muutettua siedettäväksi Suomen kannalta.
– Luottaisin vielä siihen, että Jari Leppä, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja kumppanit ja osa meidän mepeistä pystyvät toimimaan Brysselin päässä niin, että järki voittaa.
– Olen ollut tyytyväinen siihen, että Marin on ollut yhdessä Ruotsin pääministerin kanssa kovana ja puolustanut sitä, että EU:lla ei ole toimivaltaa kansalliseen metsäpolitiikkaan. Tässä pitää olla jämeränä.
Tyytymättömyyttä löytyy muualtakin. Joukko EU:n jäsenmaita ajaa muutoksia kiisteltyyn metsästrategiaan kovasanaisella kirjeellä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille. Suomi on tässä joukossa mukana.
Tiirolalle monen EU-maan tyytymättömyys selkisi muutama viikko sitten Euroopan metsänomistajajärjestön vuosikokouksessa.
– Itäeurooppalaiset kollegat olivat suorastaan kauhuissaan siitä, että Brysselistä lähdetään sanelemaan, miten metsiä hoidetaan, kun metsänhoito on erilaista joka maassa eri puolilla eurooppaa. Etelä-Euroopan korkki- ja oliivimetsät ovat tyystin toisenlaisia kuin nämä meidän lepikot.
Tiirolan mukaan Itä-Euroopassa oli ajateltu, että 70 vuoden pakkososialisointikauden jälkeen EU:hun liittyminen takaa omaisuuden suojan. Mutta nyt Brysselistä ollaankin lähdössä sanelun tielle. Ja tätä ei haluta Itä-Euroopassa, eikä pakko miellytä suomalaistakaan metsänomistajaa
– Ei edistä asiaa, että Brysselistä lähdetään määräämään. Suomalainen tekee mielellään, jos näkee asian järkeväksi ja hyväksi. Mutta suomalainen on aika karhea, jos joku tulee päältä sanomaan, että sä saat tehdä näin ja sä et saa tehdä noin.
Lue lisää: