ATEENA Aikuiset rentoutuvat riippukeinuissa ja kulkukoirat jolkuttavat oliivi- ja johanneksenleipäpuiden lomassa. Isoa valkokangasta pystytetään illan elokuvaesitykselle.
Kolmikymppinen Marina Siouti istahtaa nurmelle Luoteis-Ateenan ainoaan viherkeitaaseen, Platonin akatemian puistoon.
Noin 2 500 vuotta sitten tällä paikalla oli oliivilehto, jossa filosofi Platon käyskenteli ja keskusteli oppilaidensa kanssa.
Platonin akatemiassa kasvaa yhä vanhoja kasvilajeja.
Ne ovat tärkeitä alueen asukkaille, mutta nyt heitä raivostuttaa se, että liki 600 puuta on määrä kaataa puistoon rakennettavan arkeologisen museon tieltä.
– Vuosikymmeniä vanhojen puiden kaataminen on järjetöntä kaupungissa, jossa on toiseksi vähiten vihreyttä Euroopassa, Marina Siouti jyrähtää.
Hän tähdentää, että Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut vihreyden alarajaksi kaupungeissa yhdeksän neliömetriä asukasta kohden. Ateenassa vihreyttä on vain 0,96 neliömetriä.
Höyrykattilassa kiehuu usein jo kesäkuussa
Sioutille ainut syy muuttaa Luoteis-Ateenaan oli Platonin akatemian puisto.
Alueen asukkaat ovat aloittaneet omanlaisensa viherkapinan kaikkien puistojen puolesta.
– Kaupunki aikoo kohottaa Ateenan viheralueiden ilmettä, mutta käytännössä se tarkoittaa vähemmän vapaata tilaa ja enemmän käyttörajoituksia, Siouti ounastelee.
Ateenan olosuhteita voi Sioutin mielestä luonnehtia höyrykattilaksi. Kaupunki sijaitsee vuorten ympäröimässä laaksossa, johon ilma jää sumppuun.
Yleensä helleaallot iskevät Euroopan kuumimmaksi kaupungiksi kutsuttuun Ateenaan heinä-elokuussa. Viime vuosina hellepiikkejä on ollut Ateenan observatorion tutkimusten mukaan yhä useammin jo kesäkuussa.
Kuten viime kuussa, jolloin pitkittynyt hellejakso nosti lämpötilan paikoin yli 40 asteeseen.
Vastaisuudessa helleaaltojen arvioidaan muuttuvan Ateenassa yhä tukalammiksi ja ne toistuvat yhä tiheämmin. Ilmaston lämpenemisen osalta itäisen Välimeren alue luokitellaan erityisen alttiiksi.
Palaneen vuoren viheriöinti piristää
Hirmuhelteet lisäävät myös metsäpalojen riskiä.
Ateenaa ympäröivän Hymettos-vuoren kupeessa asuva 26-vuotias kreikansuomalainen Alexandros Aifantis on nähnyt kotivuorensa palavan ainakin kahdesti.
– Tosi surullinen näky. Palojen syyksi on arveltu tuhopolttoa, Aifantis tiivistää.
Hän kertoo olleensa mukana istuttamassa palaneelle alueelle puun taimia.
– Nyt vuorella viheriöi taas ja se piristää, Aifantis sanoo.
Metsäpalot Ateenan lähistöllä ovat riistäneet kaupungilta kaiken sen vihreyden, joka voisi alentaa ilman lämpötilaa.
Viimeisin tuhoisa metsäpalo sattui tänä keväänä. Korintin alueella ja läntisessä Attikan läänissä riehunut palo tuhosi noin 5 200 hehtaaria metsää.
Ateenaan ilmastohätätila?
Viilennyskeinoja sementtiviidakkoon siis kaivataan.
"Taskupuistot" ovat yksi ratkaisu, kertoo Ateenan apulaispormestari Sakis Kollatos.
Taskupuistoja on istutettu lähiöihin, kaupungin omistamille tyhjille tonteille. Niissä on päivällä kolme astetta ja illalla 6–7 astetta viileämpää kuin rakennetulla tontilla.
– Kunnostamme myös toimimattomat suihkulähteet ja uudistamme vanhan katuvalaistusverkoston teknisen korkeakoulun tutkimuksen perusteella. Samalla vaihdamme 47 000 valaisinta energiaa säästäviksi, Kollatos listaa ympäristötoimia.
Apulaispormestari välttelee vastaamasta, pitäisikö Ateenassa julistaa ilmastohätätila.
Ilmastohätätila on julistettu muun muassa Helsingissä, tarkoituksena kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.
– Ilmaston lämpeneminen koskettaa koko planeettaamme. Se mitä Ateenassa voimme tehdä, on helpottaa hengittämistä lisäämällä vihreyttä, Kollatos toteaa.
Haave metsistä katoilla
Kaupunginjohtajan vastaus ei uppoa Platonin akatemian vieressä asuvan Marina Sioutin kaltaisiin asukkaisiin, jotka vaativat kestävää ympäristösuunnittelua.
Ei suihkulähteitä vaan sementtiin peittyneiden joenuomien avaamista.
Ei taskupuistoja vaan lisää viherkattoja, joita näkyy jo nyt hotellien, yritysten ja koulujen katoilla.
Jos viherkatot saadaan myös kerrostaloihin, muuttuu Ateena radikaalisti, arvelee viherkattoja suunnitteleva Kostas Tatsis.
– Valitettavasti viherkatot eivät kuulu vielä rakennusten energiatehokkuutta lisäävään tuettuun ohjelmaan, Tatsis harmittelee.
Hän muistuttaa, että katto ilman kasvillisuutta säteilee kuumuutta illallakin. Kesällä lämpötilaerot katoilla ovat huikeat.
– Viherkaton alla on alle 35 astetta silloin kun tavallisella katolla on keskipäivällä 60 astetta, Tatsis selittää.
Tatsis kuten Marina Sioutiskin haluavat parantaa ilmastonmuutoskeskustelua.
– Olen iloinen suomalaisen Elokapina-liikkeen kaltaisista mielenilmauksista, vaikka Kreikassa vastaava olisi tukahdutettu välittömästi voimakeinoin. Niin kauan kuin ihmiset nousevat vastarintaan, on toivoa, Siouti muotoilee.
Mitä ajatuksia verkkojuttu herätti sinussa? Voit keskustella aiheesta 9.7. kello 23:een asti.
Lue myös:
Yle avaa suomalaisille eurooppalaista elämää uudella Ikkuna Eurooppaan -palvelullaan