Hyppää sisältöön

Kuivuus uhkaa tuhota lupauksen runsaasta mustikkasadosta – marjojen kohtalo on nyt sateista kiinni

Pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus uhkaavat jättää tämän vuoden mustikat pienikokoisiksi. Mustikan poimintakausi on eteläisessä Suomessa jo aluillaan. Onnistuneen mustikkasadon suhteen sadetta tarvittaisiin juuri nyt.

Pieniä marjoja mustikanvarvussa.
Pohjois-Karjalassa löytyy jo pieniä mustikoita, mutta sateet tekisivät sadosta paremman. Kuva: Ari Haimakainen / Yle
Jarkko Kumpulainen

Tämän vuoden mustikkasato lähti alkuun lupaavasti: lämmin alkukesä sai aikaan runsaat kukinnot ja sitten pölytys onnistui hyvin, kun yli 60 prosenttia kukista keskimäärin päätyi raaoiksi marjoiksi saakka. Nyt lupaus runsaasta sadosta uhkaa kuitenkin kaatua pitkään jatkuneiden helteiden ja kuivuuden takia.

– Pitkät sateettomat helteet vaikuttavat pakostakin mustikoiden kokoon. Marjasta 80 prosenttia on vettä, joten jos sitä on vähän, niin ei marja voi kovin isoksi kasvaa, erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskukselta toteaa.

Tämän hetkiset olosuhteet ovat erityisesti mustikan riesa. Puolukka ei ole yhtä herkkä kuivuudelle ja kuumuudelle.

– Varsinkin lämpimillä kasvupaikoilla mustikka saattaa olla pientä, vain pippurin kokoista, tai jopa tippua varvusta kokonaan mättäälle, Peltola kertoo.

Kohtalon hetki käsillä sadon suhteen

Peltolan mukaan mustikkasadon suhteen on käsillä kriittiset hetket. Sateita tarvittaisiin käytännössä nyt.

– Kyllä tässä alkaa olla viimeiset hetket. Eteläisessä Suomessa on jo ensimmäiset kypsät mustikat poimittu ja eihän muu Suomi paljoa perässä tule, Peltola sanoo.

Esimerkiksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan korkeudella mustikat ovat kypsiä jo viimeistään viikon kahden sisällä.

Myös lakan eli suomuuraimen ja puolukan tilanne näyttää Peltolan mukaan vastaavalta kuin mustikan. Hyvää satoa enteilee se, että kukintoja oli paljon ja pölytys onnistui.

Marjastuksen suosio elää Suomessa yhtä huippuaan. Marjaa kerätään vuosittain noin 50–60 miljoonaa kiloa. Määrästä kolme neljäsosaa poimitaan kotikäyttöön.

– Viime vuosi oli tietenkin aika poikkeuksellinen. Oli oikein mainio marjavuosi ja sitten kun matkailu oli käytännössä nollissa, niin suomalaiset lähti sinne lähimetsiin lähimatkailemaan, ja marjastus oli varmaan suositumpaa viime kesänä kuin pitkään aikaan.

Teolliseen jalostukseen ja tukkumarkkinoille menevän marjan keruu on Peltolan mukaan nykyisin käytännössä ulkomaalaisten poimijoiden työn varassa. He keräävät 90 prosenttia myyntiin menevästä marjasta.

Mustikanvarpuja Helsingin keskuspuistossa
Mustikkasaaliin perässä kannattaa hakeutua peitteisempiin metsiin viileämmille kasvupaikoille. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Syvemmällä metsässä voi olla vielä marjakeidas

Täysin tuhoon tuomituksi Peltola ei kuitenkaan tämän vuoden mustikkasatoa julista, jos sateita ei nyt heti tulisikaan. Talven varan marjasaaliin metsästys saattaa kuitenkin vaatia tänä vuonna hieman vaivannäköä helteiden jatkuessa. Peltola opastaa suuntaamaan syvemmälle metsään.

– Marjaa voi löytyä viileämmiltä kasvupaikoilta ja peitteisemmistä metsistä. Ja saarethan on erinomaisia paikkoja poimia mustikkaa, koska yleensä siellä ei ole paljon poimijoita ja veden läheisyyden takia olosuhteet ovat usein aika tasaiset.

Peltola epäilee, että helteet jatkuvat vielä, kun on poimintasesongin aika. Marjahulluudessa kannattaa olla valppaana oman voinnin suhteen.

– Aika iso osa aktiivipoimijoista on ikäihmisiä, joten olisi hyvä taas muistaa, että malttia ja reippaasti juotavaa mukaan. Se on nimittäin joka kesäinen ilmiö, että pelastuslaitos hakee väsähtäneitä poimijoita jostain varvikoista.

Aiheesta voi keskustella 8.7. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Mustikka kukkii nyt todella runsaasti – tulevasta sadosta se ei välttämättä kerro yhtään mitään

Poikkeuksellinen hellejakso kurittaa viljelykasveja, myös hyvin alkanut marjavuosi voi vesittyä kuumuuden takia

Suosittelemme sinulle