Ely-keskusten koronatuista tehty tarkastus on valmistunut. Tarkastuksessa tutkittiin ely-keskusten pk-yrityksille koronaepidemian takia kehittämishankkeisiin myöntämän rahoituksen ohjausta, valvontaa ja raportointia.
Tarkastusraportissa kerrotaan, että koronaviruksesta kärsineiden yritysten oli mahdollista hakea harkinnanvaraista avustusta kehittämistoimenpiteisiin ja tilanneanalyyseihin. Kehittämistoimenpiteissä avustuksen enimmäismäärä oli 100 000 euroa ja tilanneanalyyseissä 10 000 euroa.
Rahoitushaku oli avoinna vuonna 2020 maaliskuun lopusta kesäkuun alkupuolelle. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 33 110 kappaletta ja myönnetty avustusmäärä on noin 335 miljoonaa euroa.
Yle uutisoi viime tammikuussa korona-avustusten takaisinperinnästä. Silloin ely-keskukset selvittivät, kuinka monelta yrittäjältä niiden on perittävä takaisin virheellisesti myöntämiään korona-avustuksia.
Ylen tammikuussa haastattelema eteläkarjalainen yrittäjä kuvaili elyn toimintaa "järkyttäväksi sekoiluksi". Hän kertoi, että väärin myönnetty tuki on aiheuttanut hänelle useiden tuhansien eurojen tulonmenetyksen.
Rahoitusmenettelyissä paljon parannettavaa
Tarkastusraportissa todetaan ely-keskusten rahoitusmenettelyissä useita merkittäviä kehityskohteita. Raportin mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei ole selkeästi vastuutettu eri koronarahoitustuotteiden kokonaishallintaa ja koordinointia.
Tarkastuksessa nousi esille päällekkäisiä rahoituksia. Tarkastusraportti toteaa, että ely-keskus on myöntänyt samoille yrityksille avustusta kuin Business Finland ja kunnat.
TEM:n tarkastusneuvoksen Juha Pekka Niemen mukaan Business Finlandin ja ely-keskusten kanssa päällekkäisyyksiä löytyi yhteensä 44 kappaletta.
– Näistä kaksi on johtanut jatkotoimiin. Lopputulos ei ole tiedossani, kertoo Niemi sähköpostitse.
Ely-keskusten selvityksen mukaan yrityksen palveluksessa työskentelevien työntekijöiden määrässä tapahtuneet muutokset tai muut syyt ovat voineet aiheuttaa sen, että Business Finland on myöntänyt ensin rahaa esiselvitykseen ja sen jälkeen ely-keskus on myöntänyt rahaa kehittämistoimenpiteisiin. Niemen mukaan näissä tilanteissa on ollut jonkin verran sitä, että kun hakemus on tehty väärälle tukiviranomaiselle, tämä väärä tukiviranomainen on myös käsitellyt hakemuksen loppuun.
– Nämä päällekkäisyydet eri tarkoituksiin myönnetyissä tuissa eivät muodosta takaisinperintäperustetta, sanoo Niemi.
Kuntien ja ely-keskusten myöntämien ja maksamien päällekkäisten avustusten määrien selvittäminen on sovittu Niemen mukaan TEM:n vastattavaksi.
– Mahdollisiin toimenpiteisiin ely-keskuksissa voidaan ryhtyä vasta, kun asian laajuus on selvillä, kertoo Niemi.
Tarkastusraportti suosittaa, että TEM seuraa ja valvoo ely-keskusten ja muiden rahoittajien varmennuksia kaksinkertaisen rahoituksen ja rahoituksen enimmäismäärän osalta.
Joissakin hakemuksissa ja loppuraporteissa puutteita
Joidenkin hankkeiden rahoitushakemuksista ei käy selvästi ilmi, mihin toimintaan rahoitusta haetaan.
Osassa loppuraporteista puolestaan oli puutteita saavutettujen tulosten raportoinnissa, jolloin jää osittain tulkinnanvaraiseksi, mitä oikeastaan on kehitetty ja mitä tuloksia saavutettu.
Tarkastusraportin mukaan näiden puutteiden läpikäynti on aloitettu ja saatettu osittain loppuun.
Rahoitushakemusten käsittelyajat liian pitkiä
Tarkastusraportissa todetaan, että hakemusten käsittelyajat olivat liian pitkiä. Hakemusmäärä oli erittäin suuri verrattuna ely-keskusten henkilöresursseihin.
Kehittämisavustusten osalta pisin käsittelyaika oli rahoitushakemuksissa, keskimäärin 50 päivää. Tarkastusraportissa todetaan, että käsittelyaika ei ole kohtuullinen yritysten rahoitustarpeen näkökulmasta.
Kehittämisavustusten osalta tilanneanalyyseissä oli raportin mukaan kohtuullisempi käsittelyaika, keskimäärin 36 päivää. Maksuhakemuksien puolella kehittämisavustukset käsiteltiin keskimäärin 17 päivässä ja tilanneanalyysit yhdessä päivässä.
Tarkastusraportissa todetaan myös, että ely-keskukset eivät olleet järjestäneet rahoitusprosessin laadunvalvontaa alueellisesti tai valtakunnallisesti. Keväällä 2021 ely-keskukset ovat selvittäneet päätösten oikeellisuutta TEM:n ohjauksen perusteella. Tarkastusraportti suosittaa arvioimaan, tuleeko edelleen varmistaa rahoitusehtojen toteutuminen.
Raportin mukaan kriisin hoidon kannalta kyseessä on ollut pitkäkestoinen rahoitusmuoto. Koronavirustilanne alkoi keväällä 2020. Vuoden kuluttua eli keväällä 2021 osa hankkeista oli edelleen kesken ja loppumaksatukset suorittamatta.
Kiitosta avustusprosessin nopeasta käyttöönotosta
Myönteisinä havaintoina tarkastusraportissa tuodaan esille muun muassa se, että TEM, ely-keskukset ja KEHA-keskus eli ely-keskusten ja te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus toimivat nopeasti kevään 2020 kriisitilanteessa. Noin kahdessa viikossa saatiin perustettua rahoitusmuodot, laadittiin kattavat hakija- ja viranomaisohjeet sekä päivitettiin tietojärjestelmä palvelemaan avustusten käsittelyä.
Hyvä asia oli tarkastusraportin mukaan myös se, että hakijoiden tilanteeseen kiinnitettiin huomiota tulkitsemalla ehtoja hakijamyönteisesti, yksinkertaistamalla hakuprosessia ja järjestämällä neuvontaa.
Tarkastusraportin mukaan rahoitusehdot on huomioitu viranomaisohjeissa olennaisilta osin ja ehdot on varmistettu asianmukaisesti.
Tarkastukset jatkuvat
Tarkastuksen teki TEM:n toimeksiannosta BDO Audiator Oy.
Kesäkuussa valmistuneen tarkastuksen lisäksi TEM teettää ulkopuoliset tarkastukset valtion varojen käytön oikeellisuudesta koronakriisissä. TEM teettää myös arvioinnin koronatukien vaikutuksista.