Helsinkiläinen IT-asiantuntija Vesa Heilala tähyilee tänään Yhdysvaltain lounaisosan säätietoja yhtä innoissaan kuin brittimiljardööri Richard Branson.
Virgin Galactic -avaruuslentoyhtiön perustaja Branson on rakentanut unelmaansa jo 17 vuotta, Heilala 11. Molemmat haluavat kiihkeästi matkata noin 90 kilometrin korkeuteen, jossa voi kokea muutaman minuutin ajan painottomuutta ja nähdä maapallon kaarevuuden.
Bransonille kyse on liiketoiminnasta ja avaruusturismista, Heilalalle ainutkertaisesta kokemuksesta.
Jos Bransonin lähtö New Mexicosta kahden pilotin ja kolmen muun henkilön kanssa sunnuntaina toteutuu, hän on luvannut kertoa sen jälkeen "merkittävän tiedon". Tämä tarkoittanee aikataulua, jolla Virgin Galactic aloittaa yksityishenkilöiden matkat avaruuteen.
– Bransonin lennon jälkeen voin tietää suunnilleen kuukauden, koska pääsen itse matkaan. Se voisi olla vuoden kuluttua syksyllä, arvelee Heilala.
Liput Areasta 11 vuotta sitten
Varauksia lennoille on vuosien varrella kertynyt jo noin 700. Yksi ensimmäisistä matkan varanneista on nyt 54-vuotias Heilala, joka osti matkalipun matkatoimisto Areasta vuonna 2010.
– Area oli silloin avaruusmatkojen välittäjä Suomessa. Menin matkatoimistoon ja varasin paikan. Sen jälkeen yhteydenpito on hoitunut suoraan Virgin Galacticin kanssa, muistelee Heilala.
Varaus onnistui viisinumeroisella ennakkomaksulla. Sen jälkeen oli vuorossa lainaneuvottelu pankissa ja loppumaksun suoritus. Matkan hinta on nykyrahassa 151 000 euroa.
– Lainaneuvottelu oli ihan asiallinen. Lainan syy taisi olla otsikoitu nimellä "muu laina".
Ensimmäisten varaajien joukossa oli 3–4 suomalaista. Listan koostumus ja järjestys ovat vuosien verralla muuttuneet. Nyt aktiivisesti mukana on 2–3 suomalaista.
Mutta Heilala on tästä pienryhmästä ensimmäinen suomalainen.
– Minulle ei ole tärkeää olla ensimmäinen. Mutta jos näin käy, voin elää sen tiedon kanssa, hän virnistelee.
Kyse on paljon enemmästä – lapsuudessa syntyneen unelman täyttymisestä.
Vuosikausien odotuksesta on ollut iloa
Avaruuden kanssa toimiessa aika menettää tarkan maanpäällisen merkityksensä. Tekniset haasteet ovat valtavia ja rahaa palaa kirjaimellisesti epäonnistuneissa kokeissa ja testilennoissa.
Vesa Heilalakin arveli pääsevänsä avaruuteen jo vuonna 2012, niin kuin Ylen jutussa silloin kerrottiin. Hukkaan vuodet eivät ole kuitenkaan kuluneet, päinvastoin.
– Koska lähtö on venynyt, sain Virgin Galacticilta kutsun Apollo-lentojen 50-vuotisjuhlaan Kennedy Space Centeriin, Floridaan vuonna 2019. Ne olivat ensimmäisen kuulennon juhlat.
Tapahtumia täynnä olleen viikon kohokohta oli tavata avaruuslentäjä.
– Kävin oluella Apollo 15 -lentäjä Alfred Wordenin kanssa ja sain jutella hänen kanssaan, muistelee Heilala.
Worden oli jo 87-vuotias ja kuoli seuraavana vuonna.
Vesa Heilalan avaruusharrastus ja vuosien odotus ovat vieneet hänet myös Bransonin avaruuskeskuksen vihkiäisiin Spaceportiin, New Mexicon osavaltioon vuonna 2011.
– Se on kuin kiviaavikkoa, 1,5 km merenpinnan yläpuolella ja aurinko paistaa lähes aina.
Turistilento on alle kahden tunnin keikka
Yksityisen avaruusmatkailijan aikataulu on tarkkaan suunniteltu.
Virgin Galactic kertoo lähtöajan sata päivää ennen lentoa. Ennen lentoa on kolmen päivän mittainen koulutus ja neljäntenä lennetään.
Matka 90 kilometriin ja takaisin kestää Virgin Galactin verkkosivujen mukaan 90 minuuttia. (siirryt toiseen palveluun) Lähetys alkaa Suomen aikaa kello 16.
– Emoalus vie raketin 15 kilometrin korkeuteen, siihen kuluu noin tunti. Sitten raketti irrotetaan ja pilotit käynnistävät rakettimoottorit.
Tämän jälkeen on vuorossa lennon fyysisesti kovin vaihe. Pilotit ohjaavat raketin vajaan sadan kilometrin korkeuteen.
– Nousussa menee vain minuutin verran. Kiihtyvyys on huima, noin 6 G:tä 20 sekunnin ajan, selittää Heilala.
Tämä tarkoittaa, että hetkellisesti raketti saavuttaa 4 000 kilometrin tuntivauhdin.
Se ottaa sydämen päälle. Heilala kertoo käyneensä jo vuonna 2013 sentrifugissa Philadelphiassa kokeilemassa 6 G:n voimaa. Uusi testi on edessä ennen lentoa.
Perillä 90 kilometrissa raketti alkaa pyöriä painottomassa tilassa.
– Silloin voi irrottaa istuinvyöt pois ja katsoa viiden minuutin ajan joko ylös pimeää avaruutta tai alas kohti maapalloa.
Ikkunoita aluksessa on 18, tietää Heilala. Toisten olan yli ei siis tarvitse kurkkia. Mukana matkalla on kaksi pilottia ja kuusi yksityishenkilöä.
"Lento on turvallinen"
Hetken pysähdyksen jälkeen alkaa paluu lähtöpaikkaan. Sen hoitaa maan vetovoima.
– Koska polttoainetta ei ole käytettävissä, raketti liitää takaisin lähtökentälle niin kuin avaruussukkula, muistuttaa Vesa Heilala.
Hän toteaa myös, että turismilennolla ei ole vaaraa ajautua avaruuteen, koska lento ei mene lähellekään kiertorataa. Sinne on matkaa maan pinnalta 300 kilometriä.
Vesa Heilala on pohtinut paljon, miksi niin monet muut haluavat avaruuteen.
– Branson, Amazonin perustaja Jeff Bezos ja sijoittaja-keksijä Elon Musk haluavat tietenkin tehdä rahaa. Mutta he myös ajattelevat, että avaruus on ihmiskunnan tulevaisuuden ehto. Meidän on pärjättävä sen kanssa, sinne on mentävä.
Miljardöörit kilpavarustelevat kuin suurvallat 60-luvulla
60-luvulla avaruushankkeet olivat suurvaltojen välistä kilpaa ja politiikkaa. Pelaajina olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
– Nytkin mukana ovat Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja Kiina, mutta niihin ei voi samaistua. Näihin kolmeen kaveriin voi.
Amozonin perustaja ja Blue Origin- avaruuslaitevalmistaja Jeff Bezos on ilmoittanut nousevansa omalla lennollaan avaruuteen runsas viikko myöhemmin, 20. heinäkuuta.
Miljardöörien kilpajuoksua seurataan monilla mittareilla. Bransonin lento yltää noin 90 kilometriin, Bezosin 106 kilometriin. Bransonin raketissa on enemmän ikkunoita, mutta Bezosin raketin ikkunat ovat suurempia.
Elon Musk on ollut oman SpaceX-yhtiönsä ja Dragon-aluksensa lennon yksityiskohdista vielä hiljaa, mutta matka on näillä näkymin toteutumassa syyskuussa.
Heilala hyödyntää odotusajan
IT-asiantuntija Vesa Heilala pitää Virgin Galacticia luotettavana ja tiedotuksessaan avoimena yhtiönä.
– Jos lento ei sunnuntaina toteudu, niin Branson varmasti selittää syyn.
Niin kuin jo runsaan kymmenen vuoden ajan, Heilala keskittyy omiin avaruusjuttuihinsa. Hän ylläpitää omia nettisivujaan (siirryt toiseen palveluun) ja tuunaa "rakettiautoaan".
Se on 3-ovinen Fiat Uno, jossa on sini-valkoinen nahkaverhoilu ja rakettien kuvia rekvisiittana.
– Maantiellä lapset sen tunnistavat, se on aina rakettiauto.
Haluaisitko sinä lähteä turistimatkalle avaruuteen? Voit keskustella aiheesta alla maanantaihin kello 23 asti.
Lue myös:
Suomalaismiehen matkasta avaruuteen tehdään dokumenttielokuva
Katso minidokumentti Vesa Heilalan astronauttihankkeesta (Ylen Perjantai-ohjelmasta helmikuulta 2018)