Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta on viime aikoina kertonut mediassa, esimerkiksi Iltalehdessä ja MTV3:ssa, ettei mene enää kauan, kun Suomessa ikäihmiset ja lääketieteelliset riskiryhmät ovat saaneet toisen annoksen koronarokotetta. Heinäkuun alussa Nohynekin arvio oli pari viikkoa.
Se on taas yksi askel kohti yhteiskunnan avautumista eli normaalia eli elämää, johon jatkossa kuuluu korona influenssan lailla.
Diabetesta sairastavien 13-vuotiaan Neelan ja 11-vuotiaan Niilaksen äiti ja omaishoitaja Ulpu Keränen Kokkolasta on suivaantunut, ja toteaa, että tällaiset lausunnot mielletään helposti niin, että nyt ei riskiryhmistä tarvitse enää kantaa huolta.
– Erityislasten vanhemmissa herätti keskustelua, kun ylilääkäri THL:stä sanoo tällaista. Tuli huoli, että onko rokottamattomat erityislapset nyt täysin unohdettu, vaikka heitä on tässä maassa paljon, Keränen toteaa.
Hänen mielestään pitäisi ensin antaa kaikenikäisille mahdollisuus ottaa rokote, ennen kuin ruvetaan löysäilemään.
Alle 12-vuotiaat riskirymiin kuuluvat lapset eivät ole saaneet rokotetta, koska sen ikäisten lasten rokottamiseen ei yleisestikään ole Suomessa vielä lupaa.
Ketkä muistetaan, kun käydään arvokeskustelua?
Ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, ettei ole kehottanut huolettomuuteen riskiryhmiin kuuluvien kohdalla, vaan miettimään, miten jatkossa suojaudutaan kokonaisvaikuttavuudeltaan parhaiten.
Hänen kantansa on, että riskirymistä pitää huolehtia vielä kahden rokoteannoksen jälkeenkin, mutta toisaalta on käytävä myös arvokeskustelu siitä, minkälaisia kohdennettuja turvatoimia tarvitaan, ja mikä on se riskitaso, jonka olemme valmiit sietämään yhteiskuntana.
– Influenssan kohdalla sanattomana sopimuksena on [riskitaso] ollut vuosittaiset 500–2 000 kuolemaa. Ei voida ajatella, että yhteiskunnan tärkeitä alueita suljetaan loputtomiin sen vuoksi, ettei kukaan infektoituisi, Nohynek toteaa.
Ulpu Keräsessä asia herättää ristiriitaisia tunteita. Hän sanoo, että erityislasten vanhemmat tiedostavat, ettei maailmaa voi sulkea vain sen takia, että heillä on riskirymiin kuuluvia lapsia.
– Kun arvokeskustelua käydään, täytyy muistaa, että ne erityiset lapset ovat meille aivan yhtä tärkeitä kuin he, joilla ei sairautta ole. Haluamme suojella riskiryhmäläisiä ja toivomme, että arvokeskusteluissa muistettaisiin myös tällaisia perheitä, Keränen kertoo.
Sinovacilla myyntilupia kolmivuotiaiden rokottamiseen
Alle 12-vuotiaille ei ole Suomessa vielä luvassa koronarokotusta. Tilanne on sama koko EU:ssa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Koronarokotteista vain Pfizer-Biontechin rokotteella on myyntilupa 12 ikävuodesta ylöspäin. Muilla rokotteilla lupa kattaa ainoastaan aikuiset eli 18 vuotta täyttäneet.
Useat rokotevalmistajat tähtäävät kuuden kuukauden ikään ja siitä ylöspäin kuten esimerkiksi influenssarokotteiden kanssa tehdään.
– Kun kliiniset kokeet on tehty ja myyntilupa saatu, voidaan tämänkin ikäisiä rokottaa, jos rokottamisen hyöty–haitta -suhde on hyödyn puolella, ja epidemiatilanne vaatii sitä, Nohynek kertoo.
Euroopan lääkevirasto EMA suositteli toukokuussa 2021 Pfizerin ja BionTechin kehittämän koronavirusrokotteen käytön laajennusta kaikkiin 12–15-vuotiaisiin lapsiin.
Nohynekin mukaan Kiinassa kehitetty koronavirusrokote Sinovac on saanut jo joissakin maissa myyntiluvan kattamaan lapset jo kolmesta ikävuodesta lähtien.
Maailman terveysjärjestö hyväksyi kesäkuun alussa 2021 Sinovac-rokotteen hätätilakäyttöön. Päätöksen ansiosta rokotetta voidaan jakaa sitä tarvitseville maille nopeasti. Hätätilakäyttö myös mahdollistaa rokotteen käytön niissä köyhissä maissa, joissa ei ole omaa valvontaviranomaista laadun varmistamiseen.
Keräsen perhe miettii rokotetutkimukseen lähtemistä
Suomi on mukana maailmanlaajuisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään rokotteen soveltuvuutta pienille lapsille puolivuotiaasta ylöspäin.
Tutkimukseen voi osallistua Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä, Tampereella, Turussa, Porissa, Oulussa, Seinäjoella ja Kokkolassa.
Ulpu Keräsen perheessä vasta Neela ja vanhemmat ovat saaneet yhden koronarokotuksen. Nuorimmat lapset rokotetaan heti, kun siihen on lupa.
Äiti myös miettii, että voisi lähteä nuorimpien kanssa mukaan rokotetutkimukseen.
Keränen pitää tärkeänä, että riskiryhmien lapset ja kaikki heidän perheenjäsenensä iästä riippumatta saisivat pian mahdollisuuden koronarokotteeseen.
– Erityislasten perheissä huolettaa, että kun yhteiskunta avautuu ja rajoituksia poistetaan, voiko keskuudessamme oleva ärhäkästi tarttuva deltamuunnos tarttua perheen rokottamattomiin lapsiin ja sitä kautta tulla erityislasten koteihin.
Mitään aikatauluja alle 12-vuotiaiden rokotusaikataulusta ei ole julkisuuteen vielä kerrottu.
Helmikuussa 2021 Nohynek arveli Ylen haastattelussa, että nuorimpien rokottaminen olisi mahdollista aikaisintaan vuoden 2022 puolella.
Riskiryhmiin kuuluvien rokotuksissa korostuu yksilöllisen hyödyn ja haitan vertailu. Hoitava lääkäri joutuu vakavissa tapauksissa punnitsemaan, onko korona lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvalle vaarallisempi kuin rokotteen mahdolliset haittavaikutukset.
– Mitä hauraammasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisempää on, että hän voi infektoitua ja sairastua kahdenkin rokoteannoksen jälkeen, jos kyseessä on erittäin helposti tarttuva virusmuunnos, Hanna Nohynek miettii.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 20.7. kello 23 saakka.