Lakka- eli hillakausi on käynnistynyt, ja hillaa riittää jo myyntiin saakka Ranualla. Perjantaina määrät olivat vielä vähäisiä, mutta ne kasvavat nopeasti. Marjanostaja Reijo Sääskilahti arvioi, että lupaavaksi luonnehdittu pääsato alkaa olla poimittavissa jo ensi viikolla.
– Sato on kohtalainen, mutta ei niin hyvä kuin viime vuonna, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kuvailee.
Tänä kesänä hillasato kypsyy poikkeuksellisen lämpimässä säässä.
– Jos ja kun helteet jatkuvat, satokausi jää lyhyeksi, Peltola sanoo.
Sääskilahti arvioi, että avosoiden hilla menee yli jo parissa viikossa, jos sää ei viilene. Hän toivoo, että ilma jäähtyisi 15–20 asteeseen, mutta tämänhetkisten sääennusteiden perusteella se lienee turha toive. Helle voi rokottaa hillan laatua. Sääskilahti kertoo, että joillakin paikoilla marjan koko on jäänyt pieneksi.
Moni lähtee soille öisin
Helle on haaste myös poimijalle.
– Moni ratkaisee asian niin, että lähtee hillaan yöllä 2–3 aikaan. Ammattipoimijat eivät helteestä välitä, mutta moni heistä pitää keskipäivällä siestaa, Sääskilahti kertoo.
Ammattipoimijalla Sääskilahti tarkoittaa niitä muutamia ahkeria, jotka keräävät kuukaudessa jopa 600–700 kiloa hillaa myyntiin ja kuittaavat 7000–8000 euron verottomat kuukausitulot.
Helteellä jotkut paikat pitää koluta läpi kahteen kertaan vuorokaudessa, sillä hilla kypsyy epätasaisesti mutta rivakasti.
Hillasoille eksyy helposti
Helteen pelätään myös lisäävän pelastusviranomaisen tehtäviä, sillä raskaaseen jängillä tarpomiseen liittyy nääntymisen riski. Ylikonstaapeli Jari Seppälä Lapin poliisistaennakoi viranomaisille haastavaa työpuhdetta.
– Oletus on, että maastoon lähtee nyt marjastajia sankoin joukoin. Mikäli hellejaksot jatkuvat, se tulee uuvuttamaan useita marjastajia.
Viime vuonna kymmeniä marjastajia eksyi soille. Pahimmillaan Lapissa oli kolme poliisia työllistävää etsintätehtävää samanaikaisesti.
– Kiivain hillastuskausi sattui hyvin lyhyelle ajalle ja hillaa oli runsaasti, mikä sai liikkeelle poimijoita tavallista runsaammin. Eksymisetkin sattuivat näin ollen jopa yhtäaikaisesti, Seppälä kertoo.
Enemmän myyntiin kuin viime vuonna
Marjastajien määrästä ja huippusadosta huolimatta teollisuuden hillasaalis jäi viime vuonna vaisuksi. Tilastoihin asti päätyi hillaa noin 93 tonnia, eli vain hieman enemmän kuin kuivina ja vaisuina hillakesinä 2018–19.
Teollisuuteen tuleva hillasaalis on vain osa kerätyistä hilloista, muistuttaa luonnontuotealan toimialajärjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
– Todellinen hillakauppa on vähintään 2–3-kertainen. Tilastoissa ei näy nettimyynti ja torikauppa. Siinä ei myöskään näy kotitarvepoiminta, hän huomauttaa.
Suoraan poimijalta kotitaloudelle nettimyynti on lisääntynyt voimakkaasti erilaisten marjapörssien myötä.
Hillan kauppaantulomäärät 2010-20
Taulukkoa ladataan
Viime vuoden laiha kaupallinen saalis johtuu ainakin osittain thaipoimijoiden puuttumisesta koronarajoitusten vuoksi, sanoo Polarican toimitusjohtaja Jukka Kristo. Teollisuuden hillasaalis on yhä enemmän thaimaalaisten varassa.
– Ei periaatteessa päästy hyödyntämään historiallista satoa ollenkaan, Kristo harmittelee.
Tänä vuonna teollisuuteen on lupa odottaa suurempaa hillasaalista. Näillä näkymin thaipoimijoita ehtii myös hillasoille. Polarica on tavoitellut noin 700 thaipoimijaa.
Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden palvelupäällikkö Hanna-Liisa Ylikorpi kertoo, että suurin osa thaipoimijoista tulee ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla. Koronatilanne aiheuttaa luonnollisesti epävarmuutta kaikkeen, mutta Ylikorvan mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään sellaista, että poimijoiden tulo olisi vesittymässä.
Thaipoimijoiden pääsaalis on tänäkin kesänä mustikka ja puolukka.
Myös hillakauppa tarvitsee turismia
Toimijat uskovat, että hillalle on jälleen menekkiä, vaikka monen kuluttajan pakaste pursusi hillaa hyvän sadon jäljiltä. Hilla säilyy pakasteessa vuosia, joskin ravintoarvot alkavat kärsiä jo vuoden jälkeen.
– Uskon, että kauppa käy jälleen, sanoo Sääskilahti, jonka pääasiakkaita ovat yksityistaloudet.
Polarican pääasiakaskuntaa ovat ravintolat ja hotellit. Koronarajoitusten vuoksi marjakauppa puolittui.
– Näemme saman tuskan kuin ravintolat. Kun hotelleissa ei ole yöpyjiä, aamupaloilla ei syödä marjoja.
Jukka Kristo ennakoi matkailun vilkastuvan, vaikka se jääkin vielä reilusti normaalivuosista.
– Se ei vielä riitä, että suomalaiset pääsevät ravintoloihin. Tärkeämpi asia olisi, että ulkolaiset turistit pääsevät. Silloin kun he menevät ravintolaan tai ulos, he käyttävät paljon rahaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.7. kello 23 saakka.
Lue myös: